Lyhyesti: Tupakointi lisää rintasyövän keuhkometastasointia?

Kaliforniassa selvitettiin 87:n rintasyöpää sairastaneen naisen ja kaltaistettujen verrokkien aineistosta, miten tupakointihistoria korreloi keuhkometastasointiin. Aktiivisen tupakoinnin yksittäiseksi riskiksi (OR) tuli 1,76 (p = 0,06) ja samaa luokkaa (OR 1,96, p = 0,06) oli monimuuttujamallin antama tulos. Näyttäisi siis viittavaan positiiviseen yhteyteen, joskin selvitys pitää sisällään virhetekijöitä; osa tupakoivien keuhkosyöpäpotilaiden kuolleisuuden suhteellisesta lisäyksestä voi johtua tutkitusta yhteydestä. Pääkirjoituksen laatijat suosittavat tupakoinnista luopumista, ja siihen suositukseen yhdyn itsenkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tyytymättömyys terveydenhuoltoon heikentää masennusoireisten työtehoa

Runsaan 6 000 työntekijän työtehoa verrattiin depressiivisiin oireisiin ja tyytyväisyyteen terveyspalveluja kohtaan. Depressiivisesti oireilevilla oli kahden vuoden seurannassa 2 kertaa enemmän sairauspäiviä ja 7 kertaa heikompi työteho kuin muilla. Depressiivisesti oireilevilla terveydenhuoltopalvelujen käyttöön liittyvät vaikeudet merkitsivät depressio-oireiden pitkittymistä ja vieläkin suurempaa työtehon heikkenemistä. Vaikeudet hoidon laadussa ja saatavuudessa, vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa, valintamahdollisuuksissa ja jatkuvuudessa yhdistyivät heikentyneeseen työtehoon. Ainakin näihin seikkoihin tulisi työterveydenhuollossa kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lastut suolitulehdusten lähteellä

Geenilastuilla tutkitaan kätevästi eri geenien ilmaantumista soluissa. Yhdellä lastulla voidaan testata kerralla tuhansia geenejä. Tätä mullistavaa tekniikkaa sovelletaan jo kliinisissäkin tutkimuksissa. Suolen limakalvon aktivoituneiden geenien kirjoa verrattiin Crohnin taudissa, haavaisessa paksusuolitulehduksessa ja terveillä verrokeilla. 170 geeniä yli 7 000 testatusta oli joko aktivoitu tai hiljennetty verrokkeihin nähden. Taudeissa oli selvä ero. Haavaisessa koliitissa geenitason reaktiot olivat huomattavasti yleisempiä kuin Crohnin taudissa. Osa muutoksista oli odotettuja, kuten in-flammaatioon ja immuunivasteeseen liittyvien geenien aktivaatio. Moni muutos tapahtui kuitenkin geeneissä, joiden toimintaa ei ole mitenkään liitetty tulehduksellisiin suolistotauteihin. Se voi antaa vinkkejä altistavien perintötekijöiden etsintään tai lääkekehittelylle.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Bakteerit luomakunnan nestoreita

Pennsylvanian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kasvattamaan 250 miljoonaa vuotta vanhasta suolakiteestä löytyneistä itiöistä basilluksille sukua olevan bakteerin. Suolakide löytyi kaivettaessa ydinjätteille maanalaista sijoituspaikkaa. Bakteerit ovat kymmenen kertaa vanhempia kuin entiset bakteerien ikäennätyksen haltijat, joita löydettiin meripihkaan hautautuneesta mehiläisestä. Löydökseen epäilevästi suhtautuvat pohtivat, olisiko kiteeseen on päässyt vuotamaan vettä ja sen mukana itiöitä. Kiteet vaikuttivat kuitenkin täysin ehyiltä. Tutkimusprosessin aikana noudatettiin huipputason aseptiikkaa. Tutkijoilla on hallussaan useita samasta paikasta kaivettuja kiteitä. Jos niistä löytyy sama basillus, voidaan bakteerien asemaa elämän ensimmäisenä muotona pitää melko varmana.

Matti Viljanen

Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2001 Kommentteja

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2001 Kommentteja

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2001 Kommentteja

Uudet kansainväliset perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka- ja hoitosuositukset

Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin tunnettu autosomisesti peittyvästi periytyvä sairaus. Siinä raudan imeytyminen suolistosta on lisääntynyt 3-4-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Pohjois-Euroopassa tärkeimmän perinnöllistä hemokromatoosia aiheuttavan geenimutaation kantajia on jopa 10 % väestöstä. Koska raudan ylimääräinen kertyminen elimistöön aiheuttaa vaikeita elinvaurioita, on tärkeää löytää hemokromatoosille alttiit henkilöt mahdollisimman varhain. Elinkomplikaatioiden kehittymistä voidaan tehokkaasti estää yksinkertaisella hoidolla, toistuvilla venesektioilla.

Seppo Parkkila, Onni Niemelä

WONCA:ssa pohdittiin miten etulinjan lääkäri jäisi henkiin

Lääkärin työssä tarvitaan erityisiä taitoja, jottei työstä tulisi kaiken nielevää Moolokin kitaa. Viisas on hän, joka osaa ajatella jo nyt eläkeikää, väitti professori Ruth Chambers Tampereella World Organisation of Family Doctors -järjestön Eurooppa-konferenssissa. Työn ja yksityiselämän yhdistämisen kipeys ja kepeys olivat kokouksen päättäjäispäivän teema. WONCA:n osallistui yli 2000 yleislääkäriä eri puolilta maailmaa.

Liisa Koivula

Vanhuksen ajokyvyn arviointi

Ajokyvyn arviointi koskee enemmistöä aikuisväestöstä. Lääkärin peruskoulutuksessa ei synny kuitenkaan riittäviä valmiuksia erikoistilanteiden arviointiin. Onneksi terveydentila aiheuttaa harvoin ongelmia henkilöautolla ajamiseen ja siksi terveystarkastuksien määrää onkin vähennetty. Iäkkäillä ajajilla on kuitenkin enemmän terveydellisiä riskitekijöitä kuin työikäisellä väestöllä. Nykyisen lääkärintarkastustoiminnan poistuminen ei ole näkyvissä, ennemminkin entisten rutiiniluontoisten tarkastusten kehittämiseen laadukkaammiksi antaa aihetta esimerkiksi äskettäin julkaistu Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-2005

Veikko Viitasalo

Sairaala politiikan pelinappulana

Ennen Kosovon kriisiä tunnettiin pieni 60 000 asukkaan Mitrovican kaupunki Pohjois-Kosovossa raskasmetallien pahiten saastuttamana kaupunkina maailmassa. Kriisin jälkeen miljoonat television katselijat tuntevat sen Kosovon etnisen vihan polttopisteenä, paikkana, jossa YK:n autot palavat, NATO:n sotilaita kivitetään ja jossa albaanit ja serbit tappavat toisiaan. Siellä tapahtuu paljon muutakin. Siellä ratkotaan menneitä kiistoja, testataan, miltä Kosovon tulevaisuus näyttää, kokeillaan YK:n pinnan kestokykyä ja siellä käytetään - puolin jos toisin - terveydenhuoltoa häikäilemättä politiikan pelivälineenä.

Hannu Vuori

Väestön terveydentila Suomessa ja muissa EU-maissa

Euroopan unionin Eurostat-tilastoyksikkö kerää tietoja jäsenmaita koskevista asioista. Viime vuonna julkaistu terveystilasto tarjoaa mielenkiintoista vertailutietoa 15:stä Euroopan maasta. Tilastosta voi seurata eri terveysindikaattorien kehittymistä määrävälein aina 1960-luvulta saakka. Kirjoittaja on käynyt läpi terveystilaston mittavan tietomäärän ja valikoinut siitä Suomen kannalta kiinnostavia tietoja, eli poiminut rusinat pullasta.

Sakari A. Härö

Lyhyesti: Auttaako VIP reumassa?

Espanjalaiset tutkijat osoittivat, että vasoaktiivinen intestinaalinen peptidi eli VIP vaikuttaa positiivisesti kollageenilla indusoituun artriittiin rotalla. VIP:n vaikutus perustuu sen kykyyn vaimentaa tulehdusta ylläpitävää Th1-vastetta ja voimistaa hyödyllistä Th2-vastetta. Vaikutus saatiin aikaan joka toinen päivä tapahtuvalla annostelulla ja se kesti pitkään hoidon lopettamisen jälkeen. Ensimmäisen faasin kokeissa VIP-hoidosta ei aiheutunut mitään merkittäviä sivuvaikutuksia. Jatkotutkimuksissa selviää, onko hoito todella harmitonta esimerkiksi suoliston toiminnan kannalta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Sitalopraami ehkäisee tehokkaasti uusia depressioepisodeja

Antidepressiivinen lääkehoito on osoittautunut tehokkaaksi uusien depressioepisodien ehkäisyssä. Tässä tutkittiin sitalopraamin depression vaikutusta toistuvaa depressiota sairastaneilla potilailla, jotka aluksi hoidettiin avoimella asetelmalla remissioon. Toipuneet potilaat siirtyivät kaksoissokkoasetelmaan, jossa osa sai lumelääkettä ja osa sitalopraamia 20 mg, 40 mg tai 60 mg, sen mukaan mihin tasoon oli tutkimuksen avoimessa vaiheessa päädytty. Tutkimus kesti 48-77 viikkoa. Sitalopraamiryhmien potilaiden uudelleensairastumisriski oli 0,22 henkilövuotta kohden, kun vastaava luku lumeryhmässä oli 0,76 (p < 0,001). Sitalo-praamiannosten mukaisten ryhmien kesken ei eroa ollut. Tutkimus vahvisti nyt sitalopraamin osalta, että onnistuneen akuuttivaiheen hoidon jälkeen jatkettu samansuuruinen ylläpitohoito ehkäisee uusien depressioepisodien puhkeamista.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030