Johtavat lääkärit toivovat lakon loppuvan nopeasti

Johtavat lääkärit toivovat lääkärilakon loppuvan mahdollisimman pian.

Suvi Sariola

Vapaaehtoista hoitovakuutusta esitetään vanhuuden turvaksi

Moni kysyy, miksi maksaisi verojen lisäksi vielä riskivakuutusta, joka voi jäädä käyttämättä

Ulla Järvi

Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa Fysioterapiapalvelujen alueellinen kehittämisprojekti

Aivohalvauspotilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, jossa fysioterapialla on keskeinen osuus. Fysioterapian toteutumisen ongelmana on kuntoutuspalvelua antavien tahojen yhteistyön puute, mikä haittaa potilaiden tehokkaan ja järkevän kuntoutuksen järjestämistä. Fysioterapeuttien tiedonkulkua vaikeuttaa myös yhteneväisen arviointi- ja seurantakäytännön puuttuminen.

Ulla Talvitie, Outi Pyöriä, Merja Reunanen, Hannu Nyrkkö

Yleiskirurgia - dinosaurus vai feenix-lintu?

Kirurgian erikoisalojen eriytyessä uusien pääspesialiteettien myötä on perinteinen yleiskirurgia menettämässä merkitystään. Raskaana pidetty yleiskirurgian koulutusmalli on väistymässä ja omaan erikoisalaan keskittyvä malli on tulossa sen tilalle. Yleiskirurgien kouluttamiseksi on Helsingin yliopistossa käynnistynyt uusi koulutusohjelma. Sen avulla pyritään mm. takaamaan valmiudet toimia suuren tai keskisuuren sairaalan päivystyskirurgian vetäjänä, kirurgisen teho- ja valvontahoidon konsulttina sekä sairaalan valmiusjohtajana.

Ari Leppäniemi, Ari Harjula, Juhani Ahonen

Lasten kasvoluunmurtumat

2.3.2001 Helsingin yliopisto

Hanna Thorén

Alaraajan verisuonisiirteiden ahtautuminen

3.3.2001 Helsingin yliopisto

Leo Ihlberg

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät perusterveydenhuollon haasteena

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Eeva Ketola

Kehitysvammaisten elinajan ennuste ja kuolleisuus

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Kristiina Patja

Adheesio ja biomekaniikka paranevassa lihaksessa

9.3.2001 Tampereen yliopisto

Minna Kääriäinen

Masennuksesta kärsivien ikääntyneiden kuolleisuusriski korkea

12.3.2001 Oulun yliopisto

Tuula Pulska

Pulmonaarihypertonian hoidon kriittistä arviointia

Eurooppalaisessa hengitysalan lehden pääkirjoituksessa arvioidaan kriittisesti primaarisen pulmonaarihypertonian hoidon ja lääketutkimuksen nykytilaa: pienet avoimet tutkimukset tuovat yleensä esiin hyviä vasteita ja tapausselostukset myöhemmin sivuvaikutuksia. Kun kyseessä on tappava tauti, huonosti dokumentoitukin hoito vakiintuu helposti alkutulosten ollessa myönteisiä. Usein tällainen hoito saattaa vielä olla superkallista (tästä on kokemusta itsellänikin sairaanhoitopiirin lääkebudjetin seurannasta...).

Hannu Puolijoki

Rintamaidollako haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia?

Imetystä on pidetty ratkaisevan hyödyllisenä vastasyntyneen ja äidin terveyden edistäjänä, ja sen suosimiseksi on käynnistetty kansainvälisiä ja kansallisia terveysohjelmia, muokattu asenteita ja jaettu valtava määrä valistusta. Tässä tilanteessa herättää hämmennystä tutkimus, jossa mitattiin nuorten aikuisten yläraajan valtimon seinämän elastista ominaisuutta kaikututkimuksella ja verrattiin heidän vastasyntyneinä saamansa rintamaitoruokinnan pituutta tähän valtimon seinämän kovettumisen riskiä kuvaavaan löydökseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ACE:n estäjä hidastaa ateroskleroosin etenemistä

SECURE-tutkimuksessa selviteltiin kaulavaltimoiden kaikututkimuksilla yli 700 potilaan pitkäaikaisen ramipriili- ja E-vitamiinilääkityksen vaikutuksia ateroskleroosin etenemiseen. E-vitamiini ei vaikuttanut valtimotaudin etenemiseen 4,5 vuoden seurannassa, mutta 10 mg ramipriilia hidasti sitä merkitsevästi. Löydökset selittävät osaltaan ACE:n estolla aikaisemmin todettuja edullisia vaikutuksia valtimotautitapahtumiin suuren riskin potilailla.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tupakoitsijoiden ihon vanhenemisen biokemiaa tutkitaan

Havainnot siitä, että tupakointi vanhentaa, ovat ilmeisesti olleet herätteinä tutkimukselle, jossa verrattiin tupakoivien ja tupakoimattomien henkilöiden ihon kollageenin hajaantumiseen vaikuttavan metalloproteinaasi 1:n määrää. Näytteet otettiin pakaran ihosta ja analysoitiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Solunulkoisessa aineessa vaikuttava metalloproteinaasi 1 indusoitui merkitsevästi enemmän tupakoivien näytteissä. Vaikka tutkimus tehtiin pakaran ihosta, tupakoivien on syytä panna asia merkille, koska myös ultraviolettivalo aktivoi tätä entsyymitoimintaa. Siten tupakoinnin ja auringonvalon yhteisvaikutus näkyvillä olevissa ihon osissa voi olla huomattavampi kuin vaatteiden suojaamissa paikoissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Depressiopotilaan stigma

Psykiatrisiin sairauksiin liittyvä stigma, joka vanhemmilla potilailla on erityisen voimakas, heikentää hoitoonhakeutumista, mutta se saattaa myös lisätä hoidon keskeyttämisiä. Depressiopotilaita koskevassa tutkimuksessa todettiin yllättäen, että stigman kokeminen oli nuorilla voimakkaampaa kuin yli 65 vuotta täyttäneillä, mutta vain vanhuksilla stigma yhdistyi hoidon keskeyttämiseen. Koska depressiossa pitkäjänteinen hoito on ensiarvoisen tärkeää, tulisi lääkärien ja hoitohenkilökunnan pyrkiä vähentämään erityisesti iäkkäiden potilaiden stigmatuntemuksia. Näin voitaisiin vähentää myös hoidon keskeyttämisiä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Refluksitaudin hoito ei välttämättä paranna astmatasapainoa

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 12:sta kriteerit täyttävästä tutkimuksesta, auttaako refluksiesofagiitin hoito astmapotilaan oireistoon. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia omepratsolilla oli tehty 6, ranitidiinilla 3 ja simetidiinillä 2 (toisessa mukana kirurgiaa), ja lisäksi yhdessä käytettiin muuta konservatiivista hoitoa. Kahdeksassa tutkimuksessa saatiin astman suhteen vaste vähintään yhteen mitattuun seikkaan. Kuitenkaan hoidoilla ei saatu yleensä ottaen vastetta koviin mittareihin, kuten FEV1-tasoon, PEF-arvoihin tai yöoireisiin, joskin jonkin verran oireiden helpottumista voitiin todeta. Tutkijoiden mukaan yleislääkärin ei pitäisi suin päin koettaa refluksitaudin hoitoa astman helpottamiseksi. Tosin tässä meta-analyysissä oli mukana vain yhdestä viikosta kuuteen kuukauteen kestäneitä hoitoja.

Hannu Puolijoki

Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1983-1990 ja 1991-1998 hoidetut myeloomapotilaat

Myelooman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä sekä hoidon ja ennusteen kehitystä vuosina 1983-90 ja 1991-98 tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalan 189 potilaan aineistosta. Seurantajakson aikana ei todettu muutoksia potilaiden sukupuoli- tai ikäjakaumassa eikä eloonjäämisajoissa. Naisten todennäköinen elinaika diagnosoinnin jälkeen oli pitempi kuin miesten. Myeloomapotilaiden hoitopäivien mediaani Keski-Suomen keskussairaalassa on jonkin verran pienentynyt.

Raija Sarkkinen, Heikki Hallman, Hannu Kautiainen, Pekka Hannonen

Alaraajan syvän laskimotukoksen avohoito

Pienimolekyyliset hepariinivalmisteet ovat yksinkertaistaneet laskimotromboosin hoitoa. Nykyään valikoiduilla potilailla voidaan alaraajan syvän laskimotukoksen hoito pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kokonaan avohoidossa. Pistosopetus ja muu ohjaus potilaille annetaan päivystyspoliklinikalla, mutta muuten jatkoseuranta tapahtuu avoterveydenhoidossa. Potilaat ovat tyytyväisiä ja hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ei synny.

Pekka Koskinen, Vesa Naukkarinen