Lyhyesti: Staphylococcus aureus asuu nenässä

Saksalaiset lääkärit tutkivat viiden vuoden aikana 219 Staphylococcus aureus -sepsispotilaan nenän bakteeriflooran. Nenän etuosasta löytyi sama S. aureus 82 %:lta. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 1 278 potilasta, joilta nenän etuosasta eristettiin S. aureus. 14 potilaalle kehittyi seurannan aikana S. aureus -sepsis (1 vrk-14 kk) ja heistä 12:lta sama S. aureus löytyi nenästä. Tutkijat päättelevät, että suurin osa S. aureus -sepsiksistä on lähtökohdiltaan endogeenisiä. Eli muna (bakteeri) on potilaassa ennen kanaa (sepsistä). Tutkijat ehdottavatkin sepsiksen preventioksi S. aureuksen häätämistä nenästä, jos se sieltä löytyy. Koska S. aureus liikkuu ihmisten välillä, tartunnan torjunta eli käsihygienia lienee myös tärkeää.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Tekeillä fluoresoiva apina

Amerikkalaistutkijat ovat tuottaneet ensimmäisen siirtogeenisen kädellisen. Tutkimuksessa käytettiin samaa tekniikkaa kuin Dolly-lampaan alullepanossa eli geenin ruiskuttamista reesusapinan munasoluihin ennen niiden hedelmöittämistä. Siirron kohteena oli vihreää valoa fluoresoivan proteiinin (GFP) geeni, jonka ilmaantuminen voidaan helposti varmentaa katselemalla eläintä UV-valossa. Terveitä apinavauvoja syntyi kolme, kaksi raskautta meni kesken. Siirtogeeni löytyi vain yhdeltä syntyneistä apinoista, mutta silläkään se ei ilmentynyt. Kuolleena syntyneiden keskosten kynnet ja karvatupet sen sijaan fluoresoivat selvästi. Koskahan syntyy ensimmäinen fluoresoiva ihmisvauva?

Matti Viljanen

Intratekaalisella morfiinilla epäedullinen farmakokinetiikka

Selkäydinkanavaan annettavalla morfiinilla saadaan erinomainen analgesia, mutta lääke heikentää usein hengitystä. Tiedetään, että hengitys ei reagoi hiilidioksidipitoisuuden suurenemiseen, eli hyperkapninen vaste puuttuu, jos potilaalle annetaan morfiinia intratekaalisesti. Tämä epäedullinen vaste säilyy myös verraten pitkään, sillä morfiini pysyy lipofiilisenä aineena pitkään selkäydinkanavan ja keskushermoston tilassa. Toinen hengitystä säätelevä vaste on hypoksia. Kuitenkaan ei tiedetä, miten hypoksia vaikuttaa intratekaalista morfiinihoitoa saaneilla potilailla.

Robert Paul

Tuberkuloosibakteeri lymyää yllättävissä paikoissa

Kolmasosalla ihmiskunnasta on elimistössään Mycobacterium tuberculosis. Immuunipuolustus pitää kuitenkin bakteerin aisoissa ja infektion latenttina suurimmalla osalla tartunnan saaneista. Vain noin 10 %:lle infektoituneista kehittyy aktiivinen tuberkuloosi jossakin elämän vaiheessa. Tuberkuloosibakteeri voi piileskellä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Nykyisin tautiin sairastuvat ikäihmiset ovat voineet saada tartunnan jo vuosisadan alussa. Bakteerin on ajateltu piileskelevän makrofageissa granuloomien ytimissä. Tämän käsityksen tueksi on kuitenkin hyvin vähän tieteellistä näyttöä.

Matti Viljanen

Aamusyljen kortisoli depression riskitekijänä

Klassisessa työssään Brown ja Harris osoittivat, että negatiiviset elämäntapahtumat ja pitkään jatkuneet vaikeudet edelsivät naisilla depression puhkeamista. Biologisista tekijöistä kortisolin lisääntynyt eritys on myös yhdistetty depressioon, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt kaksi englantilaista tutkijaryhmää on löytänyt todistetta asiasta.

Raimo Kr Salokangas

Miten väestövastuinen terveyskeskus vastaa tyypin 2 diabeteksen hoidon haasteisiin?

Imatran terveyskeskuksen hoidossa vuonna 1999 olleiden tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainoa koskeva tutkimus osoittaa, että väestövastuisella hoitojärjestelmällä on valmiudet tavoitteiden mukaiseen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Sekä potilaiden sokeritasapainoa että sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden vaaratekijöitä seurattiin melko kattavasti, mutta sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskin (kohonnut verenpaine, lipidihäiriöt, veren hyytymishäiriö) hoidossa oli selviä puutteita. Tutkimuksessa tuli esille sukupuolten kesken eroja, jotka olisi hyvä käytännön työssä tiedostaa.

Jarmo Miettinen, Annaleena Friman, Mauno Vanhala

T-solulymfoomat: WHO:n luokitus, kliiniset piirteet ja hoitoperiaatteet

Länsimaissa non-Hodgkin-lymfoomista 10-15 % on T-soluisia. Viime aikoina tämän ryhmän lymfoomien diagnostiikka on tarkentunut, mikä saattaa auttaa myös hoidon kehittelyssä. REAL-luokituksen pohjalta on valmistunut tuore WHO:n lymfoomaluokitus.

Martine Vornanen, Esa Jantunen

Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa

Potilaan omaisen tai läheisen haastatteleminen on olennainen osa muistihäiriö- ja dementiapotilaan tilan arviointia sekä oirediagnoosia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyt muistikysely, joka on tarkoitettu potilaan omaisen tai läheisen täytettäväksi. Kyselyn tarkoitus on toimia apuvälineenä muistipotilaan tilanteen selvittämisessä perusterveydenhuollossa. Sen avulla voidaan lyhyessä ajassa kerätä olennaista tietoa muistihäiriön luonteesta, vaikeusasteesta ja käytännön haittaavuudesta. Kyselyn kysymyksiä tarkastellaan suhteessa keskeisiin dementoiviin sairauksiin ja niiden erotusdiagnostiikkaan.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä Veijo Pulliainen, Pekka Kuikka, Juhani Salo, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti

Mielensisäisen vuoropuhelun kehitys psykoanalyyttisessä psykoterapiassa

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata psykoanalyyttisessa psykoterapiassa tapahtuvia hoidollisia muutoksia sisäisen dialogin eli vuoropuhelun kehittymisen avulla. Sisäisellä vuoropuhelulla tarkoitan terapiaprosessin sisäistämistä toistuvien terapiatuntien aikana niin, että ulkoisesta vuoropuhelusta terapeutin ja potilaan välillä tulee vastaava potilaan sisäinen rakenne. Näin kehittyy terapeuttisessa vuoropuhelussa potilaan kyky tunnistaa itsensä ja terapeutin erillisinä tuntevina, ajattelevina sekä itseä ja toista heijastelevina yksilöinä, joilla on omaehtoinen sisäinen maailmansa.

Matti Keinänen

Vanhustenhoidon arvot ja asenteet puntariin Professori Sirkka-Liisa Kivelä soisi näkevänsä enemmän iloa hoidossa

Suomen melankolinen kansa ihailee arvokasta vanhuutta. Arvokkuus mielletään usein vakavuudeksi. Kuitenkin ilolla ja haaveilulla olisi tärkeä sijansa vanhustenkin hyvinvoinnissa.

Ulla Järvi

Päihdelinkki tukee terveysneuvontaa Nettipalvelussa päivittäin 500 kävijää

Onko kaksi lasia viiniä päivässä jo liikaa? Kaverit sanovat, ettei ekstaasi mitään aivoja tuhoa, kuinkahan on? Netistä löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin helposti.

Ulla Järvi

Ikäkuljettajan turvallisuus - kysely lääkäreille

Väestö ikääntyy kaikissa länsimaissa. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja syntyvyys pienentynyt. Väestöennusteen mukaan iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä on suurimmillaan vuonna 2030, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Silloin iäkkäiden osuus ylittää maassamme miljoonan. Joka neljäs kansalainen on tuolloin iältään yli 65-vuotias. Yhteiskuntamme myös autoistuu voimakkaasti. Useimmilla suuriin ikäluokkiin kuuluvilla on ajokortti, eli vuonna 2030 saattaa joka kolmas kuljettaja olla ikäkuljettaja.

Sirpa Rajalin, Leena Sipinen

Massmedier, kriskommunikation och skadeprevention - viktiga kunskapsfrågor för läkare inom hälso- och sjukvården

Autentiska bilder av pågående losstagningsarbete på en olycksplats innebär svåra kränkningar av offer och andra drabbade, närstående och vittnen. Läkare behöver mer kunskap om journalistiska arbetsmetoder i krissituationer. För journalister och fotografer behövs utbildning och medverkan i katastrofövningar. Offer och andra drabbade vid olyckor och katastrofer borde informeras om sina möjligheter att lämna klagomål på massmediernas bevakning och arbetsmetoder. En patient som upplevt en traumatisk händelse har dock en begränsad möjlighet att få sin sak prövad eftersom opinionsnämnden för massmedier inte behandlar klagomål som är äldre än tre månader.

Jörgen Lundälv

Luuytimensiirtopotilaan vastustuskyvyn heikkeneminen siirron jälkeen ja vaste rokotuksiin

24.11.2000 Helsingin yliopisto

Terttu Parkkali

Gonadotropiinit ja metaboliset tekijät monimunarakkulaoireyhtymän ilmentymisessä ja hoidossa

30.11.2000 Helsingin yliopisto

Tarja Bützow

Antioksidanttien ja elintapojen vaikutus katkokävelyn ja vatsa-aortan valtimopullistuman ilmaantuvuuteen

1.12.2000 Helsingin yliopisto

Markareetta Törnwall

Perintötekijät diabeettisessa munuaistaudissa

1.12.2000 Helsingin yliopisto

Johan Fagerudd

Interferoni-alphan käyttö pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa

1.12.2000 Helsingin yliopisto

Tarja Ruotsalainen

Äkillisesti sairastuneiden potilaiden yleistynyt tulehdusvaste

2.12.2000 Helsingin yliopisto

Annika Takala

Lyhyesti: Tsafirlukastin maksahaitta

Tsafirlukasti, joka on leuko- trieeniantagonisti, on uudentyyppinen lääke astman hoitoon. Sen tiedetään kuitenkin aiheuttavan noin 1,5 %:lle potilaista oireetonta transaminaasiarvojen nousua merkkinä maksavaikutuksesta. Nyt Yhdysvalloista raportoidaan kolmen potilaan saaneen vaikean maksareaktion käytettyään tsafirlukastia suositusannoksin 9, 5 ja 6 kuukautta. Bilirubiiniarvot olivat suurimmillaan 12, 669 ja 347 myymol/l ja ALAT-arvot 296, 908 ja 1 211 yks./l. Yksi potilas toipui pelkällä lääkityksen lopettamisella, kaksi tarvitsi lisäksi steroidihoitoa ja toinen heistä maksansiirron. Kirjoittajat kehottavat kliinikoita valppauteen tsafirlukastin mahdollisten maksahaittojen vuoksi.

Robert Paul