Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen

Diabeetikon hoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Lääketieteellisen seurannan ja hoidon ohella vastaanottokäyntien tavoitteena on motivoida ja kannustaa diabeetikkoa sekä tukea diabeetikon pitkäaikaissairauteen liittyvää oppimis- ja sopeutumisprosessia. Seurannan pitäisi olla ymmärrettävää, hallittavaa ja mielekästä myös diabeetikolle itselleen, jotta hän sitoutuu hoidon toteuttamiseen arkielämässään.

Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa

Maksukattojärjestelmässä paljon korjattavaa Kaikki potilaat eivät itse pysty seuraamaan maksukaton täyttymistä

Potilastoimistoissa kirjoitetaan tihenevässä tahdissa vapaakortteja potilaille, joilla terveysmaksujen 3 500 markan maksukatto täyttyy. Vaikka maksukatto on edullinen potilaan kukkarolle, nähdään järjestelmässä koko lailla korjaamisen varaa.

Suvi Sariola

Lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen pohtinut Turun huumaavaa mainetta: Nuori kuolee huumeisiin - mikä onkaan kuolinsyy?

Turun parin vuoden takainen huumekuolemien aalto hätkähdytti Varsinais-Suomen lisäksi koko maata. Ne olivat yksi sysäys mm. korvaushoidon laajentamiselle. Kun nuori ihminen kuolee huumausaineiden yliannostukseen pitää kysyä, mikä on syy ja mikä seuraus.

Ulla Järvi

Lääkäri tiimin kehittäjänä - esimerkki vanhustenhuollosta

Lääkärit toimivat enenevästi työyhteisöittensä tiimien vetäjinä ja jäseninä. Tiimi on aina parhaimmillaan enemmän kuin jäsentensä summa. Hyvä yhteistyö tiimissä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii vetäjiltään tietoista kehittämistä sekä ryhmäilmiöiden ymmärtämystä. Tärkeimpien yhteistyön esteiden poistaminen vaatii työn rakenteiden selkeyttämistä: toimintaperiaatteiden ja päätöksentekoprosessien määrittelyä, johtajan aseman vahvistamista sekä erilaisuuden ja erityisosaamisen hyväksymistä tiimissä.

Kaisu Pitkälä, Monica Niemi

Psykiatrisen hoidon järjestämisestä ja resursseista 1990-luvulla

Mielenterveyspalvelut ja siinä psykiatrinen palvelujärjestelmä muuttuivat olennaisesti 1990-luvulla. Kunnat järjestävät psykiatrisen avohoitonsa enenevässä määrin terveyskeskusten toimintana, joskin vielä enemmistö kunnista järjestää sen sairaanhoitopiirin toimintana. Psykiatrisen henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt 1990-luvulla, myös avohoitohenkilöstön. Lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstö on lisääntynyt. Alueelliset erot ovat suuret.

Timo Tuori, Irma Kiikkala, Ville Lehtinen

Soluväliaine nivelkalvon kaltaisessa interfaasikudoksessa tekolonkan aseptisessa irtoamisessa

22.9.2000 Helsingin yliopisto

Tian-Fang LI

Ohutsuolipussi keinomahalaukkuna mahasyöpäpotilailla mahalaukun poiston jälkeen

22.9.2000 Tampereen yliopisto

Mauri Iivonen

Insuliiniherkkyyden aleneminen munasarjojen monirakkulataudissa

29.9.2000 Oulun yliopisto

Laure Morin-Papunen

Sienten aiheuttama kolonisaatio ja syvät sieni-infektiot pahanlaatuisia veritauteja sairastavilla potilailla

29.9.2000 Turun yliopisto

Juha Salonen

Nuorten beagle-koirien polvien nivelruston rappeuma kuormittamattomuuden myötä

29.9.2000 Kuopion yliopisto

Jussi Haapala

Paksusuolen tähystyksen siedettävyys, tekninen suorittaminen sekä turvallisuus

30.9.2000 Oulun yliopisto

Matti Ristikankare

Lyhyesti: Pistiäissiedätyksen vakavat haitat harvinaisia

Mm. ampiaisen ja mehiläisen pistoksista voi seurata vakavia, jopa tappavia allergisia reaktioita. Näitä estämään on Suomessakin jo vuosia käytetty siedätyshoitoa, mutta sen yleistymistä maailmalla on estänyt pelko hoidon sivuvaikutuksista. Eurooppalaisessa monikeskusselvityksessä pelot osoittautuivat vääriksi. Kyseessä oli 840 potilaan ja 26 601 hoitopistoksen aineisto. Annosten suurentamisvaiheessa sivuvaikutuksia liittyi 1,9 %:iin pistoksista ja ylläpitovaiheessa vain 0,5 %:iin. Valtaosa näistä 280 reaktiosta oli lieviä, vain kolmasosa tarvitsi jotain hoitoa. Adrenaliinia joko injektioina tai hengitettäväksi annettiin vain 6 potilaalle, joista heistäkin vain yhdelle tuli verenpaineen laskua ja kollapsioireita. Naissukupuoli oli yliedustettuna reaktioita saaneiden keskuudessa. Näyttää siis siltä, että voimme turvallisin mielin suositella siedätyshoitoa kaikille, joille se on aiheellista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten helikobakteeri-infektion diagnostiikka

Lääkäri joutuu usein miettimään, miten todentaa helikobakteerin aiheuttama infektio potilaaltaan. Aikaisemmin diagnostiikka oli työlästä, mutta viime aikoina on kehitetty useitakin kajoamattomia tutkimusmenetelmiä. Taiwanilaisessa lastensairaalassa vertailtiin seitsemää eri menetelmää 53 lapsen diagnostiikassa. Tulos oli, että serologiaa lukuun ottamatta kaikki testit olivat erittäin hyviä, niin invasiiviset (koepalasta tehty viljely, mikroskopia, DNA-analyysi ja ureaasitesti), kuin ei-invasiivisetkin (hengitysilma-analyysi ja ulosteen antigeenitesti). Helppoutensa vuoksi ulosteen antigeenitestin käyttö yleistynee jatkossa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Androgeneettinen kaljuuntuminen heijastaa insuliiniresistenssiä

Androgeenivaikutus yhdessä geneettisen alttiuden kanssa johtaa miesten kaljuuntumiseen. Tähän androgeneettiseen kaljuuteen on tiedetty liittyvän kardiovaskulaaristen sairauksien riski. Kotimainen tapaus-verrokkitutkimus selvitti, esiintyykö vahvasti kaljuuntuneilla miehillä enemmän insuliiniresistenssin merkkejä tai riskitekijöitä kuin miehillä, joilla tukka pysyi 50 ikävuoteen asti. Kaljuuntuneilla oli suurempi painoindeksi, runsaampi antihypertensiivinen lääkitys, enemmän kolesterolia vähentävää lääkehoitoa ja suuremmat insuliinipitoisuudet kuin verrokeilla. Nämä löydökset voidaan tulkita metabolisen oireyhtymän merkeiksi. Miesten kaljuuntuminen voisi siten osittain johtua insuliiniresistenssistä. Erityisesti nuorena alkanut kaljuuntuminen antaa syytä tarkkailla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kannattaako keliakiaseulonta?

Italialaiset tutkivat keliakiaa sairastavien nuorten ruokavaliota viiden vuoden kuluttua diagnosoinnista. Ne, joiden keliakia oli alun perin oireinen, noudattivat gluteenitonta ruokavaliota varsin hyvin: 15/22 ei koskaan syönyt gluteenia ja vain 1/22 söi sitä vähintään kerran viikossa. Jos taas tauti oli todettu seulontatutkimusten perusteella, puolet nuorista söi gluteenia päivittäin (5/22) tai vähintään viikoittain (5/22). Kaikki lapset olivat subjektiivisesti oireettomia. Seulonnalla diagnosoiduista 35 %:lta todettiin seerumista IgA-luokan endomysiumvasta-aineita, oireista diagnosoiduista ei kenelläkään. Jos tauti on oireeton, hoitomotivaatio vaikuttaa huonolta.

Per Ashorn

Täsmätietoa alkoholin suojavaikutuksista

Viime vuosien tutkimukset ovat selvittäneet, että etanoli vähentää sekä sepelvaltimotautia että kokonaiskuolleisuutta väestössä. On viitteitä siitä, että viini on parempi profylaksia kuin olut tai viina, mutta tutkimustietoa asiasta on niukasti. Kööpenhaminassa on useita vuosia seurattu ainakin kolmessa väestötutkimuksessa asukkaiden terveyttä.

Robert Paul