Asklepioksen tyttäristä nykypäivään

Länsimaisen lääketieteen kehdossa antiikin ajan Kreikassa oli luotu hyvä pohja sukupuolten tasa-arvolle lääkäreiden ammattiryhmässä. Lääkärinvala vannottiin kahden miespuolisen ja kahden naispuolisen arvofiguurin nimiin. Kuitenkin naisten tie tasa-arvoon lääketieteenkin sektorilla oli pimeä ja kivinen kestäen yli kaksi vuosituhatta. Merkittävät edistysaskeleet tapahtuivat vasta 1800-luvun lopulla. Suotuisa kehitys kytkeytyi silloin yliopistolaitoksen piirissä syntyneeseen naisliikkeeseen. Suomi näyttää olevan jopa edelläkävijämaa.

Kauko Kouvalainen
Terveyden­huolto 40/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Kaksosten vähäinen astmariski

Skotlannissa verrattiin kaksosten ja yksösten sairaalakäyntejä hengitysteiden tautien takia ensimmäisten kymmenen ikävuoden aikana. Kaksosia oli 5 000 ja yksösiä neljännesmiljoona, joten aineistoa riitti. Kaksoset joutuivat astman takia hoitoon puolta harvemmin kuin yksöset. Tämä päti sekä tyttö- että poikakaksosiin. Akuutti keuhkoputken tulehdus oli sen sijaan kaksosilla yleisempi kuin verrokeilla.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Tupakoinnin taloudellinen merkitys on valtava

Saksassa on arvioitu tupakoinnin taloudellista merkitystä vuoden 1996 tietojen pohjalta. Tuona aikana noin 33 % miehistä ja 20 % naisista tupakoi. Tarkastelun kohteena olivat kulut, jotka kertyivät kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (keuhkoahtaumatauti, COPD), keuhkosyövän, suun ja kurkunpään syövän, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen sekä arterioskeloosin hoidosta ja muista kustannuksista. Tutkimus perustui monipuoliseen tietolähteistöön: mm. Medline, Saksan sairaustietorekisterit, Internet, vakuutustiedot jne. Laskettiin sekä suorat terveydenhuoltojärjestelmän kulut (hoidon, lääkkeiden jne. aiheuttamat) että epäsuorat, mm. ennenaikaisesta kuolleisuudesta ja eläkkeelle siirtymisestä johtuvat kulut. Tulevien kulujen diskonttaukseen käytettiin 4 %:n tasoa.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Malaria vaanii Euroopankin lentokentillä

Ainakin 75 eurooppalaista on parin viime vuosikymmenen aikana sairastunut malariaan käymättä lainkaan maissa, joissa tautia esiintyy. Suurin osa sairastuneista on ollut lentokenttävirkailijoita. Tämän lentokenttämalariaksi kutsutun taudin riski on suurin kenttien ulkotiloissa työskentelevällä henkilökunnalla. Myös lentokentän lähistöllä kiertelevän bussin on epäilty kuljettaneen tartuntaa levittäviä hyttysiä. Kesällä 1999 taudin kuitenkin sai runsaan parin kilometrin päässä lentokentältä sijaitsevalla kanafarmilla työskennellyt nainen. Koska hänellä ei ollut mitään kontaktia kenttään, voitiin päätellä, että ainakin muutaman kilometrin malariahyttynen pystyy lentämään vielä rankan lentomatkan jälkeenkin.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 39/2000 Kommentteja

Laskuputken profylaktinen käyttö vatsaontelon leikkauksissa

Laskuputken asettaminen on koeteltu keino syvien märkä- ja nestekertymien hoidossa. Tämän terapeuttisen käytön lisäksi sitä käytetään runsaasti myös ehkäisevästi, yrityksenä estää komplikaatioiden kehittyminen. Tähän katsaukseen on käyty läpi käsi- ja Medline-haulla kerätty kirjallisuus, joka käsittelee profylaktista laskuputken käyttöä vatsaontelon leikkauksissa. Ehkäisevän käytön hyödystä näissä leikkauksissa ei ole näyttöä.

Juhani Kellosalo
Katsaus­artikkeli 39/2000 Kommentteja

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy

Suomessa diabeetikoiden määrän arvioidaan puolitoistakertaistuvan seuraavien 25 vuoden aikana, ja lisäyksestä valtaosa on aikuistyypin diabetesta sairastavia. Aikuistyypin diabeetikolla todetaan usein liitännäissairauksia jo taudin diagnoosivaiheessa ja taudin aiheuttamien lisäsairauksien hoitokustannukset ovat useita miljardeja vuositasolla. Tämän vuoksi taudin ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Tähänastiset tutkimukset puoltavat käsitystä, että elämäntapamuutoksin aikuistyypin diabetekseen sairastumista voidaan suuren sairastumisvaaran ryhmässä vähentää tai viivästyttää.

Anne Louheranta, Matti Uusitupa
Katsaus­artikkeli 39/2000 Kommentteja

Rokotteilla ei odottamattomia haittavaikutuksia 1999

Kansanterveyslaitos on seurannut Suomessa lisensoitujen rokotteiden haittavaikutuksia usean vuoden ajan. Lakisääteistä seurantaa on tehostettu vuodesta 1997 lähtien. Tehostettujen toimenpiteiden vuoksi haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on kolmen viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 saatiin kaiken kaikkiaan 490 haittavaikutusilmoitusta. Vakavia haittoja raportoitiin 17, mutta niistä todennäköisesti rokotuksesta johtuviksi luokiteltiin ainoastaan 8.

Ilona Idänpään-Heikkilä
Katsaus­artikkeli 39/2000 Kommentteja

STRIP-lapset murrosiän kynnyksellä Kymmenvuotias tutkimusprojekti on maailmassa ainutlaatuinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä selvittävän STRIP-tutkimuksen lapset ovat nyt 9-11-vuotiaita. Jo tähän mennessä tuloksia voi pitää huomattavan merkityksellisinä. Tiiviissä seurannassa olevien lasten tulo murrosikään asettaa tutkijoille kuitenkin uusia haasteita: miten motivoida heidät pysymään mukana vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Ulla Järvi
Terveyden­huolto 39/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030