Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken
- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.
Lama jätti kouluterveydenhuoltoon ilkeät jäljet. Rimpelä arvioi maassa olevan tätä nykyä noin sata kuntaa, joissa taloudelliset mahdollisuudet eivät kerta kaikkiaan anna mahdollisuuksia investoida kouluterveydenhuoltoon, vaikka kunnassa sitä haluttaisiin. Toisaalta osa kunnista on kaikesta huolimatta pitänyt kouluterveydenhuoltonsa mallikkaana.
Kuntien taloudellisen tilanteen kohentuessa on parin viime vuoden aikana näkynyt paikoin merkkejä paremmista ajoista. Helsinki esimerkiksi antoi viime keväänä kouluterveydenhuoltoon kolme ylimääräistä miljoonaa. Salon seudun terveyskeskusta taas on kehuttu esimerkilliseksi jo pitkään.
- Kouluterveydenhuollon kehittäminen ei ole kuulunut oikein minkään tahon vastuulle sen jälkeen, kun lääkintöhallituksen ohjekirjeet kumottiin ja sosiaali- ja terveyshallitus lakkautettiin, Rimpelä sanoo. Sitten tulikin lama ja henkilöstöä supistettiin keskimääräistä enemmän juuri ehkäisevistä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



