Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Teleultraäänikonsultaatio terveyskeskuksesta sairaalaan

Terveyskeskuslääkärin tekemä ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus. Terveyskeskuksissa ultraäänitutkimuksia tekee usein vain yksi lääkäri ja suhteellisen vähäisellä kokemuksella. Paikalliseen konsultaatioon epäselvän löydöksen sattuessa ei yleensä ole mahdollisuuksia. Tällöin lääkäri joutuu miettimään, pitäisikö potilas lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Teleultraäänikonsultaatiossa voidaan konsultoitavaksi lähettää pelkkä ultraäänilöydös. Kokeilimme menetelmää Kuhmon terveyskeskuksessa ja havaitsimme, että jo nykyisessä teknisessä kehitysvaiheessaan se soveltuu yksittäisten epäselvien löydösten tarkasteluun. Tiedonsiirtotekniikka kehittyy edelleen ja jo lähitulevaisuudessa etäkonsultaation käyttöä uä-tutkimuksissa kannattaa harkita.

Petri Sipola, Markku Päivänsalo, Leo Mäkäräinen, Jukka Lehtovirta, Jarmo Reponen, Antero Koivula

Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve

Kehitysvammahuollossa on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävä rakennemuutos. Laitoshoitoa on supistettu ja avohuollon palveluja lisätty. Rakennemuutos on tuonut samalla esiin kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja vaikeiden käyttäytymisongelmien yleisyyden. Tämän väestöryhmän psyykkisten häiriöiden diagnosointi on vaativa tehtävä, joka edellyttää alan erityisosaamista. Kehitysvammaneuvoloiden ja -poliklinikoiden asiakkaista Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä tehty tutkimus osoittaa, että kehitysvammaisten psyykkiset oireet ovat usein monisäikeisiä, minkä vuoksi moniammatillisen työryhmän tekemä arviointi on tarpeellinen. Psyykkinen oireilu voi kertoa paitsi mielenterveyshäiriöistä myös somaattisiin sairauksiin liittyvistä oireista tai reaktioista epätyydyttävään elämäntilanteeseen. Osa mielenterveyspalvelujen tarpeessa olevista kehitysvammaisista jää mahdollisesti kokonaan vaille asianmukaista tutkimusta ja hoitoa.

Esa Chydenius, Markus Kaski, Heikki Seppälä, Riitta Tokola

Sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki: Erikoismaksuluokan kehittämisessä sopimuslääkärijärjestelmäksi on tärkeintä sen ulottaminen koskemaan myös poliklinikoita

- Raportin ehdottomasti tärkein ansio on, että tavoitteeksi on asetettu erikoismaksuluokan kehittäminen sopimuslääkärijärjestelmäksi niin, että se laajenee koskemaan myös poliklinikoita, sanoo sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki erikoismaksuluokkajärjestelmän ja siihen liittyvän lääkärien erillispalkkiojärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän raportista. Hän on itse osallistunut työryhmän työskentelyyn Suomen Lääkäriliiton edustajana.

Tuomo Saarikko

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto: Olisi löydettävä terveyspoliittisia tavoitteita paremmin tukeva palkkaustapa

- Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut yleisesti ottaen huoli, että erityismaksuluokkaan perustuva palkkaustapa johtaa terveyspoliittisesti epäsuotaviin seurauksiin. Siksi olisi toivottavaa, että löytyisi tapa, joka paremmin tukisi hyvän hoidon tavoitteita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

WHO 50 vuotta Maailman terveysasiantuntija hakee uudenlaista roolia

Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla on 50 vuoden aikana saavutettu paljon, mutta samaan aikaan haasteet ovat jatkuvasti laajentuneet. Uudelle vuosituhannelle järjestön luotsaa uusi pääjohtaja, kesällä virkaansa astuva Gro Harlem Brundtland, joka on viestittänyt pitävänsä ykköstehtävänä terveyden nostamista maailmankartalle. Häneen kohdistuu paljon odotuksia, sillä järjestön imago on viime vuosina kärsinyt monenlaisista ristiriidoista. Viime vuonna päättyneen kolmivuotiskauden Suomea WHO:n hallintoneuvostossa edustanut ylijohtaja Kimmo Leppo näkee järjestön uudessa tilanteessa paljon kiinnostavia avauksia.

Marianne Jansson

STM:ltä juhlapäivänä kunniakirjoja WHO-työstä

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi Maailman terveyspäivänä kunniakirjoja ansioista WHO-yhteistyössä. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä palkittiin emeritusprofessori Leo Kaprio, joka toimi 1967-85 WHO:n Euroopan alueen johtajana, ja professori Pirjo Mäkelä, jonka työ on painottunut tarttuvien tautien ehkäisyyn ja rokotteiden kehittämiseen sekä WHO:ssa että muissa järjestöissä.

Nälkä ja glukoosinsieto

Sikiön hidas- ja pienikasvuisuus altistaa aikuisiän diabetekselle. On ajateltu, että sikiönaikainen pitkäaikainen ravitsemushäiriö vaurioittaa elimistöä ja eritoten haiman beetasoluja niin, että aineenvaihduntakin muuttuu. Hollantilaistutkijat ovat selvittäneet, vaikuttaako äidin krooninen nälkä syntyneen lapsen glukoosiaineenvaihduntaan myöhemmällä iällä.

Robert Paul

Sublinguaalista siedätystä

Parenteraalisen siedätyshoidon tehokkuus allergisen nuhan estämisessä on kiistaton. Siedätyksen on osoitettu siirtävän immuunivasteen painopistettä haitallisesta Th 2 -tyypistä allergian suhteen hyödyllisemmän Th 1 -tyypin suuntaan.

Matti Viljanen

Bakteerit mukaan taisteluun EHEC-konnaa vastaan

EHEC eli enterohemorraginen Escherichia coli elää ja viihtyy naudan suolistossa. On arvioitu, että suomalaisistakin naudoista 1-2 % kantaa EHEC-bakteeria. Miksi joillakin naudoilla EHEC-bakteeria ja toisilla ei, on mielenkiintoinen kysymys. Olisiko lehmien maha-suolikanavan bakteereilla esimerkiksi EHEC-bakteeria estäviä ominaisuuksia?

Pentti Huovinen

HIV-1 noin 50-vuotias

HI-virukset syntyivät Afrikassa ja levisivät ensin siellä ennen maailmanlaajuisen epidemian puhkeamista. Geneettisten analyysien perusteella aggressiivisempi HIV-1 näyttää syntyneen simpanssien viruksesta ja kesympi HIV-2 vastaavasta makakiapinoiden viruksesta. HIV-1 jaetaan päätyyppeihin M ja O, joista on vielä useita alatyyppejä. M-tyypin virukset lähtivät maailmalle, O-tyypin virukset tyytyivät aiheuttamaan AIDS-epidemioita Afrikassa.

Matti Viljanen

Kaura taitaa sopia dermatitis herpetiformiksessakin

Keliakiassa ja dermatitis herpetiformiksessa (DH) on gluteeniton ruokavalio ainoa mutta hyvä hoito. Siksi näitä sairauksia potevien on jätettävä vehnä, ruis, ohra ja kaura tyyten pois ruokavaliosta. Täysin gluteeniton ruokavalio parantaa DH-potilaan ihottuman kahdessa vuodessa, mutta gluteenin käyttöönotto tämän jälkeen tuo ihottuman takaisin kolmessa kuukaudessa.

Robert Paul

Lapsen sydämen kuuntelu: pelkkää magiaako? Tallentava elektroninen stetoskooppi ja tietokoneanalyysi apuna lasten sydämen sivuäänien seulonnassa

Työryhmämme on kehittämässä tallentavaa elektronista stetoskooppia, jota tavanomaisen kuuntelun ohella voidaan tietokoneen avulla käyttää ääniaineksen analysointiin, tallentamiseen ja tiedonsiirtoon. Kokemustemme mukaan laitteen avulla voidaan erottaa hyvin lasten sydämen viattomat sivuäänet patologisista. Erityisen selvä, säännönmukainen ja toistettava löydös on viattomasta vibraatiosivuäänestä saatu spektrogrammi.

Anna-Leena Noponen, Sakari Lukkarinen, Anna Angerla, Kari Sikiö

Työterveyshuollon toimivuus pientyöpaikoilla: koetut ja arvioidut kuormitustekijät työssä

Turun terveyskeskuksen työterveyshuollon toimivuutta pientyöpaikoilla sekä yhteistyön onnistumista asiakasyritysten kanssa selvitettiin kyselytutkimuksella. Yhteistyön lisäämisen tarve tuli esiin sekä työterveyshuollon että yritysten vastauksissa. Erityisesti pienimmissä yrityksissä yhteistyö ja terveysriskeistä tiedottaminen todettiin puutteelliseksi. Verrattaessa työntekijöiden ja työnantajien mielipiteitä työssä esiintyvistä haittatekijöistä ja mahdollisuuksista työterveyshuollon arviointeihin voitiin työterveyshuollon kuitenkin todeta tuntevan asiakasyritystensä työolosuhteet hyvin. Työkykyä ylläpitävä toiminta tukee yhteistyön kehittämistä, mutta työterveyshuollon aktiivisuus ja ammattitaito ovat avainasemassa terveyttä tukevan työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä pientyöpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.

Kristiina Hyytiäinen, Jorma Järvisalo, Jouko Lind, Juhani Mäki

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Pihtisynnytys - uhanalainen laji?

Pihdit ovat vanhin synnytysapuväline, joiden käyttö on maassamme vähentynyt imukuppisynnytysten ja keisarileikkausten yleistymisen myötä. Vaasan keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan voitiin pihdeillä hoitaa merkittävä määrä synnytyksiä, joissa imukupin käyttö oli epäonnistunut ja jotka olisivat muutoin päättyneet keisarileikkaukseen. Kirjoittajien mukaan pihtien käyttöön perehtyneiden erikoislääkärien määrä on huolestuttavasti vähenemässä, vaikka pihtien avulla monessa tapauksessa synnytys saadaan turvallisesti ja nopeasti päätökseen.

Päivi Kivelä, Mikael Gardberg

Verenmenetyksen korvaushoito

Komponenttiterapia on vakiintunut Suomessa verenmenetyksen hoitokäytäntöön. Verituotteiden käyttöaiheet ovat entisestään kiristyneet ja verituotteiden käyttö harkitaan potilaskohtaisesti ikä ja taustasairaudet huomioon ottaen. Menetetyn veren takaisinantomahdollisuutta käytetään entistä useammin. Hypovolemian hoitoa luonnehtii pyrkimys entistä nopeampaan ja tehokkaampaan alkuhoitoon. Lääkäriambulanssi- ja pelastushelikopteripalvelut tuovat hoitomahdollisuudet jo tapahtumapaikalle.

Lauri Nuutinen

Liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ennustetta voidaan eräissä tilanteissa parantaa merkittävästi leikkaukseen liitetyllä solunsalpaajahoidolla. Jotta kaikki potilaat Suomessa saisivat mahdollisimman tehokkaan ja asianmukaisen hoidon, on yliopistovastuualueiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous antanut seuraavanlaisen valtakunnallisen hoitosuosituksen.

Heikki Joensuu, Ilmo Kellokumpu, Esko Alhava, Risto Johansson, Taina Turpeenniemi-Hujanen, Tapani Hakala, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Leena-Maija Parvinen, Tuula Salmi, Liisa Elovainio, Ulla-Kaija Lammi, Lyly Teppo

Katsaus terveyspalvelujen muutoksiin 1990-luvulla

Hyvinvointipalvelujen julkinen rahoitus on ollut tiukoilla koko vuosikymmenen ajan, ja terveydenhuollon voimavarat tuskin kasvavat lähitulevaisuudessakaan nykyisestä. Mikäli kustannukset joltakin osin nousevat, niitä täytyy supistaa vastaavasti jostakin muualta. Työttömyys on toisaalta lisännyt palvelujen tarvetta, mutta pienentänyt samanaikaisesti valtion sekä kuntien ja siten terveydenhuollon rahoitusta.

Pirjo Marjamäki

Verkostoitumisesta potkua laadun parantamiseen

Terveyskeskusten työn laadun keskinäinen vertailu on yksi laatutyön keino, jota Suomessa ovat lähteneet kehittämään Finstar-sairauskertomus-järjestelmää käyttävät terveyskeskukset. Seitsemän terveyskeskuksen vuonna 1995 aloittama laatuyhteistyö on tuonut esiin mielenkiintoisia eroja ja vähitellen on ryhdytty keskustelemaan myös niiden taustoista. Yhteiset tavoitteet ja keinot laadun parantamiseksi ovat yhteistyön tärkein päämäärä.

Tuula Heinänen, Ulla-Kaija Lammi