Kerran päivässä inhaloitava yhdistelmävalmiste tulossa astmaan ja keuhkoahtaumaan

Inhaloitavat lääkkeet on totuttu annostelemaan aamuin ja illoin, mutta myös kerran päivässä otettavia lääkkeitä on tullut markkinoille ja sama mahdollisuus on tulossa myös yhdistelmävalmistetta käyttäville potilaille.

Heikki Ekroos

Uusia lääkkeitä myelooman hoitoon

Myelooma on useimmille parantumaton, pitkäaikainen verisairaus. Nykyhoidoin edetään usein vuosien oireettomaan ajanjaksoon, mikä on huiman lääkekehityksen ja kantasolujen siirtojen ansiota. Vastaanotolla ei kuitenkaan välty potilaiden murheilta, joita aiheuttaa taudin taipumus uusiutua, ja uusista lääkevaihtoehdoista ehditään usein kysellä jo ennen kuin tauti on ehtinyt vielä edes taittua, saati sitten uusiutua. Tässä muutama vastaus uteluihin.

Marko Vesanen

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun

LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti J. Tikkanen, Helena Gylling, Markus Juonala, Petri T. Kovanen

Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Suomessa on lukuisia eri rekisterinpitäjien ylläpitämiä tietorekistereitä, joihin kerätään väestöpohjaisia yksilötason tietoja tilastointia ja hallinnollisia tarkoituksia varten.

Sari Räisänen, Seppo Heinonen, Reijo Sund, Mika Gissler

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983-2009

Raskaudenkeskeytysten määrä on vuodesta 1983 vähentynyt, mutta toistuvien keskeytysten osuus kasvanut. Vuonna 2012 lähes 37 %:lle keskeytyspotilaista oli tehty aiempi raskaudenkeskeytys.

Anna Heino, Mika Gissler

Seulonnassa todettu rintasyöpä ja sen ennuste

Seulonnassa löydettyjen rintasyöpien epäillään ja on havaittukin olevan muita hyväennusteisempiä ja vähemmän aggressiivisia. On epäselvää, selittyykö tämä etu pelkästään kasvaimien biologisilla eroavaisuuksilla ja varhaisemmalla diagnosoimisella vai vaikuttaako diagnosointitapa vielä tuntemattomien tekijöiden välityksellä ennusteeseen. Toistaiseksi diagnosointitapa ei ole vakiinnuttanut paikkaansa yleisesti käytettynä ennustetekijänä.

Tiina Lehtimäki

Uutta tietoa valohoidon vaikutuksista elimistön D-vitamiinitasapainoon

Väitöstutkimus selvitti mahdollisuutta parantaa D-vitamiinitasoa ihotautien hoidossa käytettävällä valohoidolla, kapeakaistaisella UVB-valotuksella (aallonpituus 311 ± 2 nm).

Meri Ala-Houhala

Valtimojäykkyys raskauden aikana

Raskaus haastaa äidin verenkiertoelimistön ja antaa mahdollisuuden nähdä hänen taipumuksensa sydän- ja verisuonisairauksiin. Tässä vaiheessa naisen elämäntapoihin puuttuminen olisi hyvin hyödyllistä myöhemmän sairastumisen estämiseksi.

Henna Kärkkäinen

Rintasyövän sädehoitokertoja voidaan vähentää turvallisesti

Rintasyövän leikkauksenjälkeinen sädehoito voidaan toteuttaa turvallisesti 15 sädehoitokertana aiemman 25 kerran sijaan. Hypofraktioidun eli harvennetun sädehoidon jälkeen kosmeettinen tulos on jopa parempi kuin perinteisen pitkän sädehoidon jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Nivelrikon konservatiivinen hoito tuottaa tulosta

Liikunta ja painonpudotus ovat polven nivelrikon hoidon kulmakiviä, mutta käytännössä haastavia toteuttaa. Amerikkalaistutkijoiden toteuttama satunnaistettu hoitokoe tuo tarkennettua tietoa liikunnan ja painonpudotuksen vaikutuksista yhdessä ja erikseen.

Helena Liira

Kiinnikemuodostusta voi yrittää estää

Vatsaontelon kirurgia aiheuttaa useimmille potilaille kiinnikkeitä, tähystysleikkaukset tosin vähemmän. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa infertiliteettiä, suolitukoksia ja kroonista kipua. Ne eivät näy luotettavasti kaiku-, magneetti- tai tietokonekuvauksessa, joten niiden määrääkään ei voi mitata kajoamattomasti. Tutkimuksissa niitä arvioidaan uusintaleikkausten tai suolitukosten esiintyvyyden mukaan.

Hannu Paajanen

Onko geriatrin hoito vaikuttavaa?

Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin on yli 50 satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (yli 70 000 potilasta) osoitettu vähentävän toiminnanvajeita ja laitoksiin joutumista, ja näyttö vaikuttavuudesta on ollut erittäin vahva. Nyt geriatrisen intervention syntymaassa Englannissa tehty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ei yllättäen vahvistanutkaan näyttöä.

Kaisu Pitkälä

Sildenafiili näyttää tehoavan kuukautiskipuihin

Erektiolääkkeenä tunnettu sildenafiili 100 mg:n annoksena helpotti tutkimuksessa primaarisesta dysmenorreasta kärsivien naisten kipuja paremmin kuin lumelääke. Lääkkeet annettiin emättimeen 1.-3. vuotopäivänä tilanteessa, jossa potilaan arvioima kivun VAS-arvo ylitti tason 90. Neljän tunnin seurannan aikana lumelääke pienensi arvon 60:een ja sidenafiili 15:een. Sildenafiilia saaneiden naisten kohtuvaltimon dopplertutkimuksella mitattu virtausvastus pieneni merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Nykyään eturauhassyöpä todetaan entistä aikaisemmin, jolloin tauti on paikallinen tai enintään paikallisesti levinnyt. Paikalliseen eturauhassyöpään on useita hoitovaihtoehtoja, mutta ne kaikki aiheuttavat monenlaisia haittavaikutuksia.

Ulla-Sisko Lehto, Heli Tenhola, Kimmo Taari, Arpo Aromaa

Dupuytrenin kontraktuuran kollagenaasi-injektiohoidon vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset

Dupuytrenin kontraktuura eli kämmenkalvon kutistuma on etenevä fibroproliferatiivinen sairaus, jossa muodostuu sormea koukkuun vetävä juoste. Kollageenia hajottavan entsyymin ruiskuttaminen arpijuosteeseen on uusi menetelmä kämmenkalvon kutistuman hoitamiseksi.

Tero Kotkansalo, Hanna-Stiina Taskinen, Neill Booth, Jaana Isojärvi, Tuija S. Ikonen

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom, Marja Airaksinen

Miesten masennus jää tunnistamatta

Masennus diagnosoidaan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Masennuksen seulontaan kehitetyt mittarit arvioivat naisille tyypillisiä oireita, kuten ulospäin näkyvää surullisuutta ja itkuisuutta. ICD-10-kriteerit puolestaan arvioivat masennuksen vaikeusastetta lähinnä oireiden monimuotoisuuden perusteella, ja niitä on kritisoitu miehille tyypillisten oireiden puuttumisesta.

Tero Taiminen

Kirurgeja tarvitaan muihinkin kuin yliopistosairaaloihin

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että hyvän kirurgisen hoidon edellytys on 9-10 yleiskirurgia 100 000:ta asukasta kohti. Erikoissairaanhoito ja leikkaukset kuitenkin keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, ja toisaalta nuoret kirurginalut tahtovat jäädä yliopistokaupunkeihin. Lisäksi koulutuksen kapeutuminen vähentää yleiskirurgista osaamista. Ongelma on tuttu harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa.

Hannu Paajanen

TNF:n salpaajia käyttävät potilaat hyötyvät metotreksaatista

Monet autoimmunisairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet ovat TNF-:n monoklonaalisia vasta-aineita. Näitä TNF:n salpaajia kohtaan voi kehittyä lääkevasta-aineita, jolloin vaarana ovat tehon menetys ja haittavaikutusten lisääntyminen. Metotreksaatin ja autoimmuunisairauksien hoitoon käytettävien vastaavien perinteisten lääkkeiden samanaikainen käyttö näyttää vähentävän lääkevasta-aineiden muodostumista.

Markku Kauppi

Toimintakyvyn ja kognition kohorttitrendit

Ihmiset elävät vanhemmiksi, mutta toteutuuko Friesin teoria sairauksien pakkautumisesta entistä lyhyemmälle ajanjaksolle elämän loppupäähän? 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä kohorttiseurannoissa ihmisten toimintakyky näyttää parantuneen, mutta 2000-luvulla on alkanut tulla jo toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Kohortti kohortilta parantunut vanhusten toimintakyky ei enää kehitykään yhtä suotuisasti, vaan jopa päinvastaisia merkkejä on ollut näkyvissä.

Kaisu Pitkälä