Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen

Terveyskeskuksen konsultoivan psykiatrin potilaiden mielenterveyden häiriöt

Vantaalaisella terveysasemalla kartoitettiin psykiatriseen konsultaatioon lähetettyjen potilaiden mielenterveysoireita, psykiatrisia sairauksia ja psykososiaalista tilannetta. Konsultaatiopotilailla oli runsaasti psykiatrista oheissairastamista, alkoholin riskikulutusta, työttömyyttä ja lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Masennus oli tavallisin konsultaatiopyynnön syy, se oli usein keskivaikeaa ja toistuvaa. Yli puolet potilaista saattoi jatkaa pelkästään oman lääkärinsä hoidossa konsultaation tuella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja yhteistyön suunnittelussa tällaiset potilaat ovat haaste.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä

Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus

Maailman terveysjärjestö uudisti vuonna 2001 pahanlaatuisten veri- ja imukudostautien luokituksen. Uusi luokitus perustuu kasvainten sytologiaan, histologiaan, immunofenotyypitykseen ja syto/molekyyligenetiikkaan. Mukana on useita kymmeniä erilaisia oireyhtymiä, ja jokaiselle tautityypille ja variantille on annettu oma ICD-tautiluokituksen mukainen koodi. Yksityiskohtaisen luokituksen tarkoituksena on päästä jo varhaisessa vaiheessa tarkkaan diagnoosiin ja oikean hoitolinjan valintaan.

Juhani Vilpo, Kaarle Franssila

Saattohoito Noormarkun sairaalassa

Noormarkun sairaala halusi kehittää saattohoitoa entistä paremmaksi. Kehittämistyö aloitettiin tutkimalla, mikä on omaisten mielipide hoitoympäristöstä, hoidosta, omaisten huomioon ottamisesta ja kivun hoidosta. Enemmistö vastaajista oli kokenut saattohoidon hyväksi. Huonoksi koettiin omahoitajan puuttuminen, henkilökunnan kiire ja sen vähyys.

Emilia Katko-Kesälä, Aulikki Ratala, Heli Sulkava, Minna Wiro, Satu Koivula, Maarit Lammi

Terveys ja mielenterveys - ajattelemisen aihetta

Väestön terveydentilan tarkastelu osoittaa sekä yleisväestöä kuvaavan epidemiologisen tiedon että potilasryhmiä koskevan kliinisen epidemiologian tasolla selviä eroja yleisterveyden ja mielenterveyden välillä. Samalla kun väestön yleisterveys on kohentunut tasaisesti, mielenterveystilanteessa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Kliinisessä epidemiologiassa on nähtävissä, että mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoito ei ole kattavaa eikä kovin tuloksellista. Kun itsemurhien lisäksi otetaan huomioon alkoholiin liittyvä kuolleisuus, miesten mielenterveyden häiriöihin liittyvä kokonaiskuolleisuus on säilynyt ennallaan ja naisten kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu viittaa siihen, että mielenterveyshäiriöihin ei puututa riittävän ajoissa eikä hoito ole kyllin tehokasta.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heimo Viinamäki, Taru Gröhn

Vastasyntyneisyyskaudella todettujen poikkeavien neurologisten löydösten käyttökelpoisuus varhaisessa esikouluiässä havaittujen kehityksellisten ongelmien ennustamisessa

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Aulikki Lano

Oikealle puolelle ja otsalle annettava aivojen sähköhoito masennuksen hoidossa

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Pertti Heikman

Cholesterol metabolism in type 2 diabetes

27.12.2002 Helsingin yliopisto

Piia Simonen

Biokemialliset merkkiaineet äkillisten sepelvaltimotautikohtausten diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

20.12.2002 Kuopion yliopisto

Heli Koukkunen

Toistuva äkillinen välikorvatulehdus

10.1.2003 Tampereen yliopisto

Veli-Pekka Joki-Erkkilä

Hyviä tuloksia myoomien embolisaatiohoidosta

Lihaskasvaimet ovat tavallinen kohdunpoiston syy. Vaihtoehdoksi tälle aikaisemmin ainoalle tehokkaalle oireita aiheuttavan myooman hoidolle on kokeiltu kohdun verisuonten embolisaatiota. Kovin laajaa kokemusta hoidosta ei vielä ole. Toimenpiteeseen perehtynyt yksikkö raportoi nyt kokemuksensa 400 embolisaation tuloksista. 85 % potilaista oli alle 50-vuotiaita. Kaikilla oli vaikeiksi luokiteltuja vuotoja, rakon tai peräsuolen paineoireita tai alavatsakipuja, joiden perusteella heidät oli lähetetty kirurgista hoitoa varten sairaalaan. Suurimman myooman tilavuus oli keskimäärin 112 cm3 ja keskimääräinen läpimitta oli lähes 10 cm.

Pertti Kirkinen

Ison elimemme yllätyksiä

Meissä vaikuttaa noin puolentoista kilon elin, josta ei anatomian oppikirjoista tai lääkärikoulussa yleensäkään paljon tietoa heru. Näin voidaan todeta suolen mikrobistosta, jossa aktiivisia soluja on noin kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä omia soluja. Elimeksi sitä voi sanoa, sillä tämä kanssamme symbioosissa elävä yhdyskunta vaikuttaa fysiologiaamme ja hyvinvointiimme ällistyttävän monella tavoin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiirellä ja ihmisellä paljon samoja sairausgeenejä

Hiiren perimän lähes täydellinen sekvenssi ja analyysi julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Yli 90 % erilaisiin sairauksiin liittyvistä hiiren geeneistä osoittautui identtisiksi ihmisen vastaavien sairausgeenien kanssa. Genomien vertailu mahdollisti välittömästi peräti 1 200:n funktioltaan aiemmin tuntemattoman ihmisgeenien merkityksen selvittämisen. Hiiren geenien kokonaislukumääräksi saatiin 30 000, samaa luokkaa kuin ihmiselläkin. Näistä vain 300 on hiirelle ominaisia. Tämä löydös vahvistaa erilaisten hiirimallien sopivuutta ihmisen sairauksien tutkimukseen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi voi äityä estrogeenista

Keuhkojen lymfangioleiomyomatoosi (LAM) on varsin harvinainen sairaus, joka iskee etupäässä fertiili-ikäisiin naisiin; sairaudessa sileät lihakset proliferoituvat keuhkoissa hallitsemattomasti johtaen ventilaatio-ongelmiin ja kuolemaan. Toisinaan ongelma on yhteydessä tuberoosiin skleroosiin, etenkin sen epätäydelliseen muotoon eikä erotusdiagnostiikkaa voida kunnolla tehdäkään tässä suhteessa. Japanilaiset kuvaavat tapauksen, jossa infertiliteetin hoidossa käytetty estrogeeni puhkaisi LAM:n hengenahdistus- ja veriyskäoireineen. Vaikka yleiset taudit ovat tavallisia, ja keuhkoemboliakin hormonihoidossa todennäköisempi, voi myös tämän tapaisia rariteetteja joskus osua matkan varrelle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tahallinen itsensä vahingoittaminen on nuorilla yleistä

Englantilaiset tutkijat pyrkivät selittämään, miten yleistä itsensä vahingoittaminen on 15-16-vuotiailla koululaisilla. Nimettömään kyselyyn vastasi 6 020 oppilasta. Tytöistä peräti 11,2 % ja pojista 3,2 % (yhteensä 6,9 %) ilmoitti vahingoittaneensa itseään tahallisesti edellisen vuoden aikana, mutta heistä vain 12,6 % oli hakeutunut hoitoon. Tytöillä itsensä vahingoittaminen oli yleisempää, jos ystävä tai perheenjäsen oli vahingoittanut itseään, ja oire liittyi myös huumeiden käyttöön, depressioon, ahdistuneisuuteen, impulsiivisuuteen ja heikkoon itsetuntoon. Pojilla ystävän tai perheenjäsenen itsetuhokäyttäytyminen, huumeiden käyttö ja heikko itsetunto liittyi itsensä vahingoittamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Eosinofiilisen kationisen proteiinin geenissä polymorfismia

Astman hoitoon ja seurantaan on koetettu kautta vuosien luoda yksinkertaisia mittareita (ainakin niiden toimesta, jotka pitävät ventilaatiofunktioiden kuten PEF:n seuraamista hankalana). Yksi tällainen on eosinofiilinen kationinen proteiini, eosinofiilisten solujen tuote. Ongelmana on ollut, että selvää korrelaatiota seerumin ECP-pitoisuuden ja astman tasapainon välillä ei ole todettu. Japanilaiset etsivät nyt syytä ECP:tä koodaavan geenin polymorfismista, ja jonkin verran apua löytyikin, mutta laajemmassa mittakaavassa ei tuloksista liene sovelluksia odotettavissa (-393T-alleeliin liittyi pienempi seerumin ECP-pitoisuus kuin -393C-alleeliin). Hyviksi todettuihin seurantamenetelmiin kannattaa luottaa edelleenkin.

Hannu Puolijoki

Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Miten psykiatri reagoi psykoottisen potilaan kysymyksiin

Hyvä hoitosuhde on onnistuneen hoidon kulmakivi psykoosipotilaan hoidossa mutta sen luominen on taitoa vaativa tehtävä. Keskeistä hyvän hoitosuhteen syntymisessä on luonteva vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitavan lääkärin kesken.

Raimo Kr Salokangas

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen

Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö