Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen

Savukkeista eroon nuuskalla?

Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan, miten nikotiiniriippuvuutta olisi parasta hoitaa. Toistaiseksi tehokkain nikotiinin antolaite on valitettavasti savuke, ja pääkirjoituksessa harmitellaan, että lääketeollisuus ei ole tuottanut vastaavaa savutonta korvauslaitetta. Farmakologisesti tällainen vaihtoehto kuitenkin päihittäisi nykyiset purukumit ja laastarit. Pääkirjoituksessa todetaan, että pelkkä nikotiini, vaikka onkin addiktiivinen, on takuulla vähemmän epäterveellistä kuin savuinen tupakka, olkoonkin, että savukkeiden karsinogeenisuusmäärät vaihtelevat. Ruotsissa tupakointi on prevalenssiltaan maailman pienintä ja osasyynä voi olla nuuskan käyttö. Nuuskan terveysvaikutukset ovat vähäiset verrattuna savukkeisiin ja nuuskan limakalvokarsinogeenisuus on kyseenalainen. Pääkirjoituksessa ollaan sitä mieltä, että nuuska sopii hyvin tupakasta vieroitukseen, vaikka maailmalla on myös epäilty, että ruotsalainen nuuska voi johtaa kasvavaan nikotiiniaddiktioon.

Robert Paul

Lyhyesti: Influenssarokote turvallinen myös keuhkosairauksista kärsiville

Influenssarokotetta suositellaan kroonisista keuhkosairauksista kärsiville. Potilaat ovat huolissaan siitä, voiko rokote sinänsä pahentaa perussairautta. Brittein saarilla tehty tutkimus (n = 12 000, mukana 432 GP:tä) poistaa osaltaan tätä huolta: iäkkäiden ongelmat astman ja COPD:n suhteen (mm. oraalisen steroidin tarve) lisääntyivät vain rokotepäivänä, mutta kahden viikon seurannassa ei lisääntynyttä riskiä ollut. Turvallisuus ei siis noussut probleemaksi; sen sijaan rokotuksen peitto sille suositellussa väestönosassa oli vain 40 %. Rokotteesta todennäköisesti hyötyviä tulisikin Englannissa kannustaa edelleen rokotteen ottamiseen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisesta stressistä masennusta yksinhuoltajille

Yksinhuoltajaäidit ovat tavallista useammin masentuneita. Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin syitä tähän tutkimalla yksinäisten ja tuettujen äitien välisiä eroja psyykkisessä sairastavuudessa. Molemmissa ryhmissä äideillä oli alle 16-vuotiaita lapsia, mutta tuetuilla äideillä oli perhekunnassaan itsensä lisäksi ainakin yksi aikuinen. Yksinäisillä oli kaikkia psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin tuetuilla äideillä ja muilla naisilla; myös masennusta noin kolminkertainen määrä. Yksinhuoltajuuden vaikutus kuitenkin hävisi, kun analyyseihin otettiin mukaan saatavilla olevan aineellisen ja sosiaalisen tuen puute sekä elämänmuutosten runsaus. Avio- ja avoerojen seurauksena yksinhuoltajaksi päätyminen merkitsee monitasoista sosiaalista huono-osaisuutta ja riskiä mielenterveyden häiriöihin.

Raimo K.R. Salokangas

Muuttuuko kohonneen verenpaineen lääkehoito uusien tutkimustuloksien mukaan?

Uusien tutkimusten perusteella voidaan komplisoitumattoman kohonneen verenpaineen aloituslääkkeeksi suositella mitä tahansa viiden päälääkeryhmän lääkettä. Valinta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan ominaisuudet ja muut riskitekijät sekä hoidon kustannukset. Useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimusten perusteella varsinkin ACE:n estäjän/ angiotensiini II -antagonistin ja diureetin yhdistelmä vaikuttaa edulliselta. Myös verenpainepotilaan kohonneiden lipidiarvojen hoitaminen statiinilääkityksellä näyttää edulliselta.

Ilkka Kantola

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen

Malaria - voittamaton uhka?

Malarian kontrolli on puutteellista ja malariakuolleisuus lisääntyy. Tauti onkin käynyt entistä uhkaavammaksi, mutta sen vähentäminen on mahdollista. Monissa maissa käytetään tehottomiksi todettuja lääkkeitä. Siksi tarvitaan uusia lääkkeitä ja käyttökelpoisia rokotteita. Nykyisten menetelmien kuten impregnoitujen hyttysverkkojen, nopeiden diagnoosimenetelmien ja artemisiini-pohjaisten yhdistelmähoitojen hyödyntämistä on tutkittava kiireellisesti. Toivottavasti tutkimusten antama näyttö eri menetelmien kustannus-hyötysuhteesta saa päättäjät ja lahjoittajat lisäämään tukeaan maailmanlaajuiselle malariakampanjalle.

Hannu Kyrönseppä

24 vuotta maailmalla viettänyt Hannu Vuori myöntää: Kosovon terveydenhuollossa riittää edelleenkin korjattavaa

Suomalainen lääkäri Hannu Vuori on käsite, kun puhutaan Kosovossa työskentelevistä ulkomaalaisista. Vuori, 62, saapui sodan niin fyysisesti kuin henkisestikin raunioittamaan maakuntaan vain viikko Naton joukkojen jälkeen kesäkuussa 1999 ja näillä näkymin hänen missionsa jatkuu vielä ainakin kuluvan vuoden loppuun.

Asko Tanhuanpää

Pienestä pitäen olen halunnut lääkäriksi Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen

Lääkärit valitsevat opintoalansa usein jo varhain. Valintaan vaikuttaa koti- ja perhetausta. Useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat ylempiä toimihenkilöitä ja valtaosalla on lääkäreitä joko perheessään tai muussa lähipiirissään. Lääketieteen opintoihin hakeutumisen taustalla vaikuttavat kaksijakoiset motiivit: yhtäältä humaanit ja altruistiset, halu auttaa, toisaalta ammatilliset ja tieteelliset. Opiskelijat suuntautuivat ensisijaisesti potilastyöhön pääkaupunkiseudun sairaaloihin. Terveyskeskuksiin suuntautui vain alle 10 % tutkituista. Yli puolet piti tohtorintutkintoa hyvin todennäköisenä urallaan.

Eero Lahelma - Ulla Broms - Antti Karisto

Huolehdi verenpainemittauksesi laadusta - onko verenpainemittarisi lukema luotettava?

Verenpaineen hyvä hoito on suuri haaste suomalaiselle terveydenhuollolle. Oleellinen osa verenpainetason selvittämisessä on luotettavasti ja oikein tehty mittaaminen. Verenpainemittarin tulee osoittaa mittaushetkellä vallitseva todellinen verenpaine. Verenpainemittarit tulee huoltaa säännöllisesti ja kalibroida joka toinen vuosi. Perinteiset verenpainemittarit ovat aneroidi- tai elohopeamittareita. Elohopeamittareiden myynti tulee loppumaan kaikissa EU-maissa vuoden 2006 alussa. Viime vuosina on tullut markkinoille useita automaattisia digitaalisia mittareita, joita potilaat voivat ostaa kotimittareiksi. Ainoastaan olkavarsiverenpainemittarit ovat suositeltavia.

Tuula Tähtinen

Lyhyesti: Pneumokokki käyttää vasta-aineita hyväkseen

Vasta-aineiden pitäisi monin tavoin suojata meitä bakteerien hyökkäyksiltä. Kekseliäs pneumokokki osaa kuitenkin hyödyntää vasta-aineita pyrkiessään tekemään pahojaan elimistössämme. Bakteerin proteaasit pilkkovat IgA-molekyylin niin, että jäljelle jää vain bakteerin pintaan kiinnittyneitä vasta-aineen Fab-osia. Nämä suojaavat bakteeria immuunivasteen käynnistymisessä keskeisiltä soluilta ja samalla siirtävät bakteerin kapselin läpi rakenteita, joilla se tarttuu epiteelisoluihin. Pneumokokin proteaasien on ajateltu vain brutaalisti pilkkovan vasta-aineita. Jälleen kerran bakteerien toiminta osoittautuu paljon luultua sofistikoidummaksi.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Skitsofrenia ja alkoholismi syövät otsalohkon harmaata ainetta

Sekä skitsofreniaan että alkoholismiin liittyy aivomuutoksia, jotka voivat heijastua myös toimintakykyyn. Vaikka alkoholin liikakäyttö ja skitsofrenia usein liittyvät yhteen, näiden yhteisvaikutusta aivojen rakenteeseen ei ole tutkittu. Skitsofreniaa, alkoholismia ja alkoholiriippuvuutta tai näitä molempia sairastavia sekä terveitä vertailuhenkilöitä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että aivojen otsalohkon harmaan aineen määrä oli alentunut muita selvästi enemmän niillä, joilla esiintyi sekä skitsofreniaa että alkoholismia tai alkoholiriippuvuutta. Näyttääkin siltä, että skitsofreniaa sairastavien keskushermosto on herkkiä alkoholin aiheuttamille vaurioille. Skitsofreniapotilaan hoidossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota alkoholinkäyttöön.

Raimo Kr Salokangas

Lääkestentit tehokkaita vaikeissakin sepelvaltimoahtaumissa

E-SIRIUS-tutkimuksessa verrattiin sirolimuusilla päällystettyä metalliverkkoputkea tavalliseen verkkoputkeen pienissä sepelvaltimosuonissa (läpimitta alle 3 mm) olevien pitkien ahtaumien hoidossa. Tässä ryhmässähän uudelleen ahtautumisen vaara tavallisen pallolaajennushoidon jälkeen on tunnetusti hyvin suuri. Satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 352 potilasta. Noin puolelle jouduttiin asentamaan useampia verkkoputkia peräkkäin ja vain yhdelle potilaalle ei putkea saatu paikalleen lainkaan.

Juhani Airaksinen

Metotreksaatti ja siklosporiini samanveroiset plakkipsorissa

Jos psoriaasi on riittävän vaikea, käytetään sen hoitoon mm. metotreksaattia tai siklosporiinia. Amsterdamin yliopiston tutkijat vertasivat hoitoja toisiinsa 88 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa. Mukaan otetuilla potilailla oli paikallis- ja valohoidolle resistentti psoriaasi, ja heidät satunnaistettiin saamaan joko 15 mg metotreksaattia viikossa (ad maksimiannos 22,5 mg/viikko) tai siklosporiinia 3 mg/kg/päivä (ad 5 mg/kg/päivä). Hoitoaika oli 16 viikkoa ja seuranta kesti vuoden.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030