Lyhyesti: Aamukortisoli ennakoi pitkää masennusta

Masennus on yleinen psyykkinen häiriö nuorilla ja osalla se muuttuu pitkäaikaiseksi. Jotta interventio voitaisiin suunnata oikein, olisi tärkeää tietää, mitkä tekijät ennakoivat huonoa spontaania toipumista. Englantilaiset tutkijat seurasivat kahden vuoden ajan 60:tä nuorta, joilla arvioitiin olevan kohonnut riski sairastua masennukseen. Alkututkimus sisälsi aamulla klo 8 aikaan syljestä otetun hormoninäytteen (kortisoli ja dehydroepiandrosteroni, DHEA) ja itse täytettävän kyselyn. Seurannan aikana puolet pysyi terveinä, 32 % sairastui masennukseen mutta toipui spontaanisti ja 18 %:lla masennus jatkui pitkään. Pitkäaikaiseen masennukseen sairastuneilla kortisoli-DHEA-suhde oli selvästi suurempi kuin muissa ryhmissä. Näyttääkin siltä, että normaaliväestössä aamusyljen kortisoli-DHEA-suhteen avulla voidaan erottaa pitkäaikaiseen masennukseen taipuvaiset nuoret.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Skitsofrenia on yleisempää miehillä

Oppikirjojen mukaan skitsofrenia on yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Nyt tämä on kyseenalaistettu. Laajassa meta-analyysissä miesten suhteellinen riski sairastua skitsofreniaan oli 1,42 naisiin verrattuna. Sukupuolisuhde oli selvästi pienempi ennen vuotta 1980 ilmestyneissä tutkimuksissa, eikä selvää sukupuolieroa havaittu kehitysmaissa tehdyissä tutkimuksissa. Tutkijoiden mukaan havainnot voisivat selittyä kehittyneissä maissa viimeisten 20 vuoden aikana lisääntyneestä huumeiden ja ehkäisypillereiden käytöstä. Edellinen lisää psykoosin riskiä pääasiassa miehillä ja jälkimmäiset taas voivat suojata naisia psykoosilta. Niin tai näin, ei hyvältä näytä meidän miesten näkökulmasta.

Raimo Kr Salokangas

Ohutsuolen kapseliendoskopia

Ohutsuolen kapseliendoskopialla voidaan tähystää koko ohutsuoli. Kolonoskopiassa ohutsuolesta nähdään vain terminaalinen ileum ja enteroskopiassa jejunumin yläosa, yhteensä noin kolmasosa. Ns. sokeaa aluetta onkin tarkasteltu röntgentutkimuksilla, joiden haittoja ovat epäherkkyys ja säderasitus. Kapseliendoskopiaa käytetään jatkotutkimuksena silloin, kun oireiden syy ei paljastu muilla tutkimuksilla. Sen etuja ovat potilasystävällisyys ja säteettömyys, haittoja korkea hinta ja pitkä kuvien käsittelyaika. Löysimme selityksen epäselvään mahasuolikanavan vuotoon neljäsosassa tapauksista, joissa syy ei ollut selvinnyt muilla tutkimuksilla.

Hannu Nuutinen

Antikoagulaatiohoito sydämen vajaatoiminnassa

Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on kehittynyt parinkymmenen viime vuoden aikana merkittävästi. Angiotensiinin estäjien ja beetasalpaajien ennusteellinen hyödyllisyys on osoitettu lukuisissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, mutta antikoagulaatiohoidon vaikutuksesta embolioihin ei ole luotettavia tutkimustuloksia. Antikoagulaatiohoidon aiheellisuuden pohtiminen on tavallinen pulma vaikean vajaatoiminnan yhteydessä. Eteisvärinän liittyessä vajaatoimintaan hoidon aihe on selkeä. Sinusrytmissä oleville pitkäaikaisen antikoagulaatiohoidon hyöty veritulpan eston suhteen on epävarma. Antikoagulaatiohoito on kuitenkin asetyylisalisyylihapon vaihtoehto sydän- ja verisuonitapahtumien sekundaaripreventiossa.

Matti Halinen

Manian lääkehoito

Manian esiintyvyys yleisväestössä on noin 0,4-1,6 %. Vuosina 1989-2001 sairaalarekisteriemme perusteella sekä maniahoitojaksojen että hoidettujen potilaiden määrä yli kaksinkertaistui ja myös tautisykli lyheni. Toisaalta viime vuosina manian lääkehoitovaihtoehdot ovat monipuolistuneet ja käytössä on useita joko monoterapiana tai yhdistelmähoitona käytettäviä lääkkeitä manian hoitoon. Tämä artikkeli on näyttöön pohjautuva katsaus manian lääkehoidosta.

Marko Sorvaniemi - Juhani Aer - Kirsi Suominen

Seksuaalisuuden käsittely lääkärien peruskoulutuksessa

Tutkimuksessa kartoitettiin seksuaalisuuden käsittelyä lääketieteen peruskoulutusohjelmissa. Yleisimpiä aiheita olivat seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö sekä erektiohäiriöt. Pitkäaikaissairauksien vaikutuksia seksuaalisuuteen käsiteltiin niukasti, eniten syöpätautien ja vähiten neurologian alalla. Ikääntymisen vaikutukset, samoin kuin seksuaalisuuden moninaisuus ja erilaiset orientaatiot, jäivät lähes täysin vaille huomiota. Pitkäaikaissairauksien opetukseen tulisi integroida seksuaalilääketieteellinen näkökulma. Seksologian tulisi antaa käsitys ihmisen seksuaalisuudesta elämän eri vaiheissa.

Elise Kosunen

Lyhyesti: Reagointi äkilliseen ääneen kertoo traumaperäisestä stressireaktiosta

Äkillisen kovan äänen aiheuttamaa sydämen lyöntitiheyden nousua pidetään hyvänä patofysiologisena traumaperäisen stressireaktion merkkinä. Epäselvää kuitenkin on, onko kyseessä traumaa edeltänyt ja sille altistanut ominaisuus vai itse trauman aiheuttama poikkeava reaktio. Tätä tutkittiin Vietnamin sotaan osallistuneilla ja heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan. Taisteluihin osallistuneilla ja traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä veteraaneilla voimakas ääni nosti sydämen lyöntitiheyttä. Sen sijaan heidän taisteluihin osallistumattomilla kaksossisaruksillaan vastaavaa pulssin kohoamista ei havaittu. Tulos viittaakin siihen, että kovaa ääniärsykettä seuraava sydämen lyöntitiheyden kohoaminen on trauman aiheuttama häiriö eikä sukuun liittyvän alttiuden ilmentymä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sarkoidoosin syy monimuotoinen?

Sarkoidoosin syytä on etsitty eri tekijöistä: mikrobeista kuten mykobakteereista, ympäristöolosuhteista, perimästä jne. Sairauden taustatekijöiden selittäminen potilaalle onkin mahdoton puuha. Ilmeistä on, että yksittäistä syytä ei löydykään, vaan taustalla on yksilön poikkeava immunologinen reagointi useisiin ärsykkeisiin tai altisteisiin. Tarvitaan siis antigeeni ja sen esittely soluvälitteisessä immuniteetissa T-lymfosyyteille ym. Tähän päätyivät ongelmakenttää pohtineet katsausartikkelin tekijä ja pääkirjoittaja. Suomessa tauti (ainakin vaikeana) on onneksi anglosaksisia maita harvinaisempi.

Hannu Puolijoki

Alle 7-vuotiaiden vanhemmille avioerokielto?

Avioeroja on usein puolusteltu sillä, että lasten mielenterveyden kannalta riitelevien vanhempien ero on parempi kuin riitaisan perhe-elämän jatkaminen. Sellaista vaihtoehtoa, että riidat sovittaisiin ja yhdessäolo muuttuisi sopuisaksi, ei useinkaan ole nostettu esiin. Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin masennuksen esiintymistä 18-39 vuoden iässä tutkittavilla, joiden vanhemmat olivat eronneet ennen kuin lapsi täytti kahdeksan vuotta. Vanhempien avioero lisäsi lapsen masennuksen riskin noin kaksinkertaiseksi. Äidin uudelleen avioituminen ei vähentänyt riskiä. Perhetilanteesta riippumatta myöskin lapsuuden aikainen heikko sosioekonominen tilanne lisäsi masennuksen riskiä. Kun analyyseihin otettiin mukaan vanhempien keskinäinen riitaisuus, avioeron riskivaikutus säilyi vieläpä niin, että avioeroon päättyneen riitaisen parisuhteen riskivaikutus oli 3,5-kertainen, jos äiti avioitui uudelleen. Siis avioero ei poistanut vanhempien keskinäisen riitaisuuden riskivaikutusta, pikemminkin näytti lisäävän sitä. Toisaalta ehjissä perheissä ja perheissä, joissa äiti oli jäänyt leskeksi, kasvaneilla ei ollut eroa masennusten määrissä sen mukaan, olivatko vanhemmat riidellet vai eivät.

Raimo K.R. Salokangas

Synnytyksen jälkeistä masennusta on vaikea ehkäistä

Synnyttäneen naisen masennus on alidiagnosoitu sairaus. Masennusta oletetaan esiintyvän lähes 15 %:lla synnyttäjistä. Masennus huonontaa lapsen kehitysmahdollisuuksia, häiritsee perheen sisäistä yhtenäisyyttä ja pahimmillaan aiheuttaa vakavan uhan naisen itsensä terveydelle. Uusi näyttö sen ennaltaehkäisyn vaikeudesta saatiin satunnaistettaessa raskauden aikana 600 riskiäitiä joko masennuksen ehkäisyyn tähtäävään interventioryhmään tai rutiininomaisen pre- ja perinataalihoidon ryhmään. Kaikilla näillä naisilla oli yksi tai useampi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä: huono sosiaalinen asema, anamnestinen psykiatrinen sairaus tai aiempi synnytyksen jälkeinen masennus, joko naisella itsellään tai hänen äidillään. Interventiomenetelminä oli tiedottaminen tästä sairaudesta ja sen hoitoon saatavasta tuesta. Naisilta myös mitattiin kyselyllä tietty riskiluku, joka kuvasti sairauden kehittymisen mahdollisuutta ja sen vakavuusastetta. Riskistä tiedotettiin potilasta hoitavalle lääkärille ja hoitohenkilökunnalle. 16 viikkoa synnytyksen jälkeen kaikilta naisilta kysyttiin masennuksen kehittymisestä ja sen vaikeudesta. Kysely paljasti, että 24 % interventioryhmästä ja 28 % vertailuryhmästä oli sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Käytetyn laajuinen interventio ei siis vähentänyt näiden riskisynnyttäjien depressioriskiä. Tulos korostaa synnytyksen jälkeisen tuen ja seurannan tarpeellisuutta nykyään, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin avohoidon palvelujen käyttäjiksi.

Pertti Kirkinen

Tieteellisen tutkimuksen merkitys diabetespotilaille

UKPDS - eräs viime vuosisadan suurista diabetestutkimuksista - selvitti, miten tiukka versus vähemmän tiukka glukoositasapainon ylläpitäminen vaikuttaa komplikaatioiden ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen kakkostyypin diabeetikoilla. Nyt pari kriittistä kollegaa on tutkinut UKPDS-tutkimuksen jälkeiset tieteelliset diabeteskatsaukset selvittääkseen, miten hyvin UKPDS:n potilaalle tärkeät löydökset ovat presipitoituneet kirjallisuuteen.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030