Lyhyesti: Uutta sars-epidemiaa povataan jo

Sarsia koskeva kirjoittelu on laantunut myös lääketieteellisissä lehdissä. Uutta epidemiaa on kuitenkin povattu ensi talveksi, ja uusi tapaus löydettiinkin syksyn tullen Singaporesta. Siksi asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutkia hyvä asiaa koskeva katsaus. Aiheuttajaksi todetun koronaviruksen genomisekvenssiä perätään, jotta nopea testi ja mahdolliset hoidot tai rokotteet saataisiin aikaiseksi. Nebulisaattoreiden käyttöä kehotetaan varomaan näiden potilaiden hoidossa, koska alkuvaiheen leviämisen hoitohenkilöstöön Hong Kongissa epäillään tapahtuneen juuri sen takia.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Silmien keskinäinen kilpailu on hidastunut maniassa

Binokulaarisen kilpailun (BK) takia ihminen näkee muutaman sekunnin välein vuorotellen vertikaalisen ja horisontaalisen viivan, jos toiselle silmälle näytetään vertikaalista ja toiselle horisontaalista viivaa. Tämän havaintomuutoksen nopeus näyttää vaihtelevan systemaattisesti psyykkisissä häiriöissä. Australialaiset tutkijat vertasivat BK:n nopeutta terveillä sekä skitsofreniaa, masennusta ja maniaa (so. kaksisuuntaista mielialahäiriötä) sairastaneilla ja havaitsivat, että manian sairastaneilla BK oli merkitsevästi hitaampi kuin muilla tutkituilla ryhmillä, jotka puolestaan eivät eronneet toisistaan. Näyttääkin ilmeiseltä, että hidastunut BK on manian riskitekijä, mutta sen vaikutusmekanismia tutkijat eivät pohtineet.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2003 Kommentteja

Angioödeeman diagnostiikka ja hoito

Hereditaarinen angioödeema (HAE) on harvinainen perinnöllinen tauti, joka aiheuttaa ajoittaisia ihon, kurkunpään ja suoliston alueen turvotuksia. HAE johtuu komplementti- ja kiniinijärjestelmiä estävän C1-estäjän puutteesta. Suomessa on 50-100 potilasta. Vaikka tauti on harvinainen ja turvotukset menevät yleensä itsestään ohi, on kohtausten hoito tärkeä osata, koska kurkunpään turvotuksiin liittyy tukehtumisvaara. Tässä katsauksessa käymme läpi taudin kliinisen kuvan, diagnostiikan ja hoidon.

Hanna Jarva - Seppo Meri
Katsaus­artikkeli 42/2003 Kommentteja

Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi?

Useimmat potilaat eivät vastaanottohetkellä ole valmiita ryhtymään elämäntapojen muutoksiin. Ihmisten valmiutta muuttaa elämäntapojaan voidaan havainnollistaa janalla: vasemmassa reunassa olevat eivät ole lainkaan kiinnostuneita muutoksesta, oikeassa reunassa olevat ovat jo muuttaneet elämäntapojaan. Elämäntapojen muuttaminen on prosessi, jossa potilas liikkuu janalla asteittain oikealle. Lääkärin suora kehotus muuttaa elämäntapoja ei motivoi potilasta, vaan johtaa usein muutosvastarintaan. Potilaan oma motivaatio voi herätä potilaskeskeisellä työskentelyllä, joka johdattaa potilaan itse ajattelemaan asiaa ja tekemään päätöksen elämäntapojen muuttamisesta. Varsinainen ohjaus elämäntapojen muuttamiseksi kannattaa suunnata niille potilaille, jotka ovat valmiita tekemään muutoksia.

Pertti Mustajoki
Katsaus­artikkeli 42/2003 Kommentteja

Lehmän epiteelin aiheuttaman astman diagnostiikka

Lehmäastma on perinteisesti diagnosoitu keuhkoputkialtistuksella, mutta näyttää siltä, että se voidaan diagnosoida luotettavasti ilman sitäkin. Astmaatikko, jonka oireet ovat yhteydessä karjanhoitotyöhön, tulisi lähettää keuhkosairauksien klinikkaan, missä hänelle tehdään ihokoe lehmän epiteelille sekä määritetään seerumin lehmäspesifisen IgE:n pitoisuus. Jos ihokoe on negatiivinen, ei kyseessä ole lehmäastma, vaan mahdollisesti jokin muu maatalouden ammattiastma. Mikäli IgE-pitoisuus on 5 IU/l tai enemmän, lehmäastmaa voidaan pitää varmistettuna. Jos taas ihokoe on positiivinen, mutta IgE-pitoisuus on alle 5 IU/l, suoritetaan keuhkoputkialtistus tai jos se ei ole mahdollista, PEF:n työpaikkaseuranta. Näiden suositusten avulla lehmäastman diagnostiikka tullee aikaisempaa käytäntöä halvemmaksi ja nopeammaksi.

Heikki Koskela - Antti Taivainen - Henrik Nordman
Katsaus­artikkeli 42/2003 Kommentteja

Missä psykiatrit ovat?

Koska psykiatrivajeen oli todettu lisääntyneen, Suomen Psykiatriyhdistys päätti marraskuussa 2001 tutkia psykiatrian alan lääkärien työkokemuksia ja sijoittumista työelämään. Yhdistyksen jäsenkunnalle suunnatun kyselytutkimuksen mukaan työikäisistä psykiatrian alan lääkäreistä 82 % työskenteli psykiatrian piirissä. Heistä joka kymmenes oli osapäivätyössä. Runsas 70 % työpaikoista oli julkisella sektorilla. Kaikkien yksityislääkärien (n = 153) siirtyminen julkiselle sektorille ei poistaisi vallitsevaa vajetta. Vajaa kolmannes suunnitteli vaihtavansa lähitulevaisuudessa työpaikkaa. Suuri työmäärä ja huonot työolosuhteet olivat pääasialliset syyt työpaikan vaihtoon. Psykiatrivajeen ja sen kärjistymisen taustalla on useita muutoksia, jotka ovat kaikki ajoittuneet lyhyelle aikavälille viime vuosiin.

Jyrki Korkeila - Matti Joukamaa - Aini Ostamo - Raimo K.R. Salokangas
Terveyden­huolto 42/2003 Kommentteja

12 vuotta ja 12 lakkautettua sairaalaosastoa Psykiatrian rakennemuutos Pirkanmaalla

Pirkanmaalla on kaikista psykiatrista erikoissairaanhoitoa tuottavista laitoksista vähennetty toimintoja tai lopetettu ne kokonaan. Osa vapautuneista resursseista on siirretty lasten- ja nuorisopsykiatriaan sekä psykiatriseen avohoitoon. Lakkautusprosessin aikana sekä sairaansijojen että hoitopäivien määrät ovat puolittuneet, mutta hoitojaksot ovat lisääntyneet. Henkilöstölle jatkuvat muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja vähentäneet luottamusta työnantajaa kohtaan. Potilaille hoitoon pääsyn vaikeutuminen ja avohoitopalvelujen kohtuuttoman pitkä odottaminen johtaa psyykkisen sairauden pahenemiseen tai pitkittymiseen.

Tarja Pukuri - Esa Leinonen
Terveyden­huolto 42/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Gastroesofageaalinen motiliteettihäiriö yskän syynä

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on ilmeisesti arvioitua tavallisempi kroonisen yskän syy. Britit tutkivat, mikä on motiliteettihäiriön osuus yskän taustalla: 43:lle krooniselle yskijälle (34:llä GERin oireita) suoritettiin esofaguksen manometria ja 24 tunnin pH-mittaus; verrokkeina oli 21 tervettä. Yhdeksällä yskijöistä löydökset olivat normaalit, lopuista (n = 34) 32 %:lla (11) oli vain poikkeava manometria, 15 %:lla (5) yksin poikkeava pH-mittaus ja 53 %:lla (18) molemmat olivat poikkeavia. Verrokeista vain yhdellä manometrian löydös oli epänormaali. Havainto on mielenkiintoinen, koska motiliteettiongelmat ovat aiemmin jääneet pH:n mittaamisen varjoon ajateltaessa pitkittyneen yskän syitä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Omakuva, äitisuhde ja diabeetikkotyttöjen syömishäiriöt

Diabetesta sairastavilla tytöillä on kaksinkertainen riski sairastua syömishäiriöön. Kanadalaistutkimuksessa selvitettiin syömishäiriöiden esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäinen havainto oli, että yli puolella diabeetikkotytöistä oli syömiseen liittyviä häiriöitä. Nuoren käsityksessä itsestään esiintyneet ongelmat, äidin huolestuneisuus omasta painostaan ja ulkomuodostaan ja äiti-tytärsuhteeseen liittyneet ongelmat liittyivät selvästi syömishäiriöiden määrään. Lähemmässä tarkastelussa äitien huolestuneisuus painostaan vaikutti suoraan tyttären syömishäiriöiden määrään. Nuoren itsetunnon kohentamisen lisäksi tärkeää on muistaa myös perheen osuus ja liittää perhe mukaan hoitointervention piiriin.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Hormonikorvaushoito ja sydän - haittoja oletetun hyödyn sijaan

Viime vuosikymmenellä hormonikorvaushoitoon kohdistettiin suuria toiveita iäkkäiden naisten sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Useat tutkimukset osoittivat, että hoidolla on monia potentiaalisesti hyödyllisiä sydänvaikutuksia, ja ensimmäiset satunnaistamattomiin väestöotoksiin perustuneet tutkimuksetkin tukivat tätä. Ei siis ihme, että hormonikorvaushoitoa markkinoitiin laajemmilla indikaatioilla kuin pelkästään vaihdevuosivaivojen oireenmukaiseksi lyhytaikaiseksi hoidoksi.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2003 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030