Lehmäastma on perinteisesti diagnosoitu keuhkoputkialtistuksella, mutta näyttää siltä, että se voidaan diagnosoida luotettavasti ilman sitäkin. Astmaatikko, jonka oireet ovat yhteydessä karjanhoitotyöhön, tulisi lähettää keuhkosairauksien klinikkaan, missä hänelle tehdään ihokoe lehmän epiteelille sekä määritetään seerumin lehmäspesifisen IgE:n pitoisuus. Jos ihokoe on negatiivinen, ei kyseessä ole lehmäastma, vaan mahdollisesti jokin muu maatalouden ammattiastma. Mikäli IgE-pitoisuus on 5 IU/l tai enemmän, lehmäastmaa voidaan pitää varmistettuna. Jos taas ihokoe on positiivinen, mutta IgE-pitoisuus on alle 5 IU/l, suoritetaan keuhkoputkialtistus tai jos se ei ole mahdollista, PEF:n työpaikkaseuranta. Näiden suositusten avulla lehmäastman diagnostiikka tullee aikaisempaa käytäntöä halvemmaksi ja nopeammaksi.