Lehmän epiteelin aiheuttaman astman diagnostiikka
Lehmäastma on perinteisesti diagnosoitu keuhkoputkialtistuksella, mutta näyttää siltä, että se voidaan diagnosoida luotettavasti ilman sitäkin. Astmaatikko, jonka oireet ovat yhteydessä karjanhoitotyöhön, tulisi lähettää keuhkosairauksien klinikkaan, missä hänelle tehdään ihokoe lehmän epiteelille sekä määritetään seerumin lehmäspesifisen IgE:n pitoisuus. Jos ihokoe on negatiivinen, ei kyseessä ole lehmäastma, vaan mahdollisesti jokin muu maatalouden ammattiastma. Mikäli IgE-pitoisuus on 5 IU/l tai enemmän, lehmäastmaa voidaan pitää varmistettuna. Jos taas ihokoe on positiivinen, mutta IgE-pitoisuus on alle 5 IU/l, suoritetaan keuhkoputkialtistus tai jos se ei ole mahdollista, PEF:n työpaikkaseuranta. Näiden suositusten avulla lehmäastman diagnostiikka tullee aikaisempaa käytäntöä halvemmaksi ja nopeammaksi.
Suomessa maanviljely lisää astman riskiä enemmän kuin mikään muu ammatti (1,2). Yli puolet työperäisistä astmoista liittyy maatalouteen, ja lehmän epiteeli on maatalouden ammattiastman tärkein aiheuttaja (3). Suomessa lehmän epiteelin aiheuttama ammattiastma on perinteisesti diagnosoitu…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



