Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Nuorisopsykiatrian näkökulma erikoislääkäripulaan

Sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin erikoislääkärivaje sairaanhoitopiireissä oli 2001 psykiatrian erikoisaloilla, joihin kohdistui kolmannes kaikesta erikoislääkärivajeesta. Vaje suhteutettuna työssä oleviin oli suurin nuorisopsykiatriassa, 60 %. Toisaalta tälle erikoisalalle 1996-2000 valmistuneiden uusien erikoislääkärien määrä oli suhteellisesti kaikkein suurin. Vaje näyttäisi siis olevan helpottumassa. Kaikille maan nuorisopsykiatreille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että heistä yli 90 % oli kunnallisen terveydenhuollon palveluksessa ja päätoimisten yksityispraktikkojen määrä oli varsin pieni.

Kari Pylkkänen, Eila Laukkanen

Terveyskeskuslääkärin työ neuvola- ja kouluikäisten parissa

TAYS:n miljoonapiirin alueen terveyskeskusten lastenneuvola- ja koululääkäreistä 40 % oli sitä mieltä, että lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on varattu liian vähän aikaa lääkärille. Rutiinitarkastuksia haluttiin vähentää ja paneutua enemmän lasten ja perheiden ongelmiin. Väestövastuulääkäreistä merkittävästi suurempi osa kuin muista terveyskeskuslääkäreistä toimi neuvoloissa tai kouluissa ja he olivat yleensä aktiivisempia mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Kaikkiaan lääkärien toiminta lasten mielenterveysasioissa oli kuitenkin vähäistä. Ongelmat lasten ehkäisevässä terveydenhuollossa liittyvät yleiseen resurssi- ja aikapulaan eivätkä suoranaisesti väestövastuujärjestelmään.

Anneli Heikkinen, Kaija Puura, Eija-Liisa Ala-Laurila, Tarja Niskanen, Kari Mattila

Vibraatiokuormituksen vaikutukset suorituskykyyn, tasapainoon ja luuhun

8.2.2003 Tampereen yliopisto

Saila Torvinen

Kantasolujen säätely ja soluelinten liikenne siittiömuodostuksen aikana

8.2.2003 Turun yliopisto

Sami Ventelä

Metalloproteinaasit (MMP-2, MMP-9) hematologisissa syövissä

14.2.2003 Oulun yliopisto

Outi Kuittinen

GATA-tekijöiden esiintyminen, säätely ja toiminta kiveksen normaalin kehityksen vaiheissa ja kiveksen sairauksissa

21.2.2003 Helsingin yliopisto

Ilkka Ketola

Verenpaineen, painoindeksin ja veren kokonaiskolesterolin perheittäinen esiintyminen ja pysyvyys lapsuudessa

27.2.2003 Kuopion yliopisto

Ricardo Fuentes

Lyhyesti: Keuhkoinfektion aiheuttajat pitkäaikaista steroidihoitoa käyttävillä

Espanjassa tutkittiin, mitä taudinaiheuttajia löytyykään pitkäaikaista steroidihoitoa käyttäviltä tulehduksellisten keuhkoinfiltraattien takaa. Spesifinen diagnoosi saatiin 85 %:ssa (28/33) tapauksista; bronkoskopia aputekniikoineen auttoi 64 %:ssa. Tavallisimmat löydökset olivat Aspergillus spp (9,3 %) ja Staphylococcus spp (6,2 %). Kuolleisuus oli 45 %, ja sitä ennustivat yli 64 vuoden ikä, molemminpuoliset keuhkoinfiltraatit, diagnoosin viive, epäasianmukainen empiirinen hoito ja mm. mekaanisen ventilaation tarve. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin tulehdusvasteessa poikkeavuutta verrattuna henkilöihin, jotka eivät olleet pitkäaikaisessa systeemisessä steroidihoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikrobeja löytyy stratosfääristäkin

Englantilais-intialainen tutkijaryhmä löysi bakteereja ja sieniä 41 kilometrin korkeudelta stratosfääristä. Bakteerilajeja oli kaksi, Bacillus simplex ja Staphylococcus pasteuri. Sieni oli Engyodontium album. Näytteet kerättiin ilmapalloon kiinnitetyllä laitteella, joka oli suunniteltu niin, että näytteiden kontaminoituminen maan pinnan bakteereilla oli mahdotonta. Kaikki mahdolliset muutkin keinon kontaminaatioiden välttämiseksi käytettiin. Tutkijat pohtivat mikrobien alkuperää ja tulevat sille kannalle, että ne ovat tulleet avaruudesta.

Matti Viljanen

Elämäntavat vaikuttavat vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Vaihdevuosien aikana 40-70 % naisista kärsii kuumista aalloista. Vaihdevuosioireet huonontavat elämän laatua, mutta ne liittyvät myös vakaviin terveyshaittoihin, kuten Alzheimerin tautiin, osteoporoosiin ja depressioon. Vaikka estrogeeni on tehokas hoito, osalle naisista se ei sovi ja hoitoon liittyy myös riskejä.

Pertti Kirkinen

Tarkoittaako eturauhassyövän mikrometastasointi toivon menettämistä radikaalihoidossa?

Radikaali prostatektomia aloitetaan lähes poikkeuksetta paikallisten imusolmukkeiden poistolla molemmin puolin vena iliaca communiksen haarautumiskohdan distaalipuolelta ja fossa obturatoriasta. Jos imusolmukkeissa todetaan makrometastasointi, leikkaus keskeytetään ja potilas hoidetaan muilla menetelmillä. Osa urologeista lähettää normaalin näköiset imusolmukkeet patologin pikatutkimukseen leikkauksen alussa, osa tyytyy tutkituttamaan imusolmukkeet yhdessä poistetun eturauhasen kanssa. Jos patologi toteaa pikatutkimuksessa mikrometastaaseja, urologi yleensä keskeyttää leikkauksen ja valitsee potilaalle hoitomuodoksi radikaalin prostatektomian asemesta radikaalin sädehoidon tai hormonaalisen hoidon. Jos tieto metastasoinnista tulee prostatektomian jälkeen, aloitetaan yleensä liitännäishoito. Lymfadenektomialla on totuttu eturauhassyövässä vain selvittämään taudin leviämistä ilman merkitystä potilaan tautikohtaisen ennusteen kannalta. Tunnettu sveitsiläinen urologi Urs Studer työryhmineen on kyseenalaistamassa tämän käsityksen.

Ossi Lindell

Haistaako nenä vuodenaikamasennuksen tulon?

Tutkijoiden mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja. Nyt on yhdistetty kaksi vuodenaikaan liittyvää havaintoa. Ensinnäkin vuodenaikamasennuksesta kärsivien oireet (esim. unisuus, painonnousu, sukupuolisen kiinnostuksen väheneminen ja vähentynyt aktiivisuus) muistuttavat monien eläinten käyttäytymisessä tavattavaa vuodenaikavaihtelua (lisääntyminen, talvehtiminen ja muuttoliike), jonka on todettu olevan yhteydessä valon määrän vaihteluun. Toiseksi hajujuosteen bulban vaurioittaminen tuhoaa imettäväisiltä valon säätelemän vuodeaikavaihtelun. Tältä pohjalta tutkijat olettivat, että vuodenaikamasennuksesta kärsivien hajuherkkyys olisi poikkeava.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: 13. päivä perjantaina - naisia kuolee liikenteessä

Perjantaiksi osuvaa kuukauden 13. päivää on pidetty onnettomuuden päivänä. Nyt asian on osoitettu pitävän paikkansa ainakin suomalaisten naisten keskuudessa. Simo Näyhä tutki kaikki liikennekuolemat vuosina 1971-97 ja totesi, että 13. päivän osuminen perjantaiksi lisäsi naisten liikennekuolleisuutta 38 %, mutta ei miesten. Syyksi tutkija epäilee naisten yleisempää neuroottisuutta ja suurempaa taipumusta taikauskoisuuteen: niiden yhteisvaikutuksena naisten ajosuoritus tai psykomotorinen reagointi voivat heiketä ja johtaa virheisiin autoa ajaessa tai polkupyörällä tai jopa kävellenkin liikkuessa. Joka tapauksessa naisten - ja muidenkin - kannattaa olla erityisen varovaisia liikkuessaan tien päällä tai sen yli juuri 13. päivänä perjantaina.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pre-eklampsiassa ylähengitysteiden ahtaumaa

Kuorsaus on tavallista raskauden aikana, ja kuorsaavilla raskaana olevilla naisilla on lisääntynyt riski pre-eklampsiaan. Unenaikaista ylähengitysteiden ahtaumaa on todettu pre-eklampsian yhteydessä. Nyt selvitettiin ei-gravidien (n = 50) ja raskaana olevien (n = 50) naisten ylähengitysteiden dimensioiden käyttäytymistä verrattuna pre-eklampsiapotilaisiin (n = 37). Kuorsausta esiintyi ryhmissä vastaavasti 14 %:lla, 28 %:lla ja 75 %:lla (p < 0,001). Pre-eklampsiapotilailla oli istuessa orofaryngeaalisen junktion läpimitta selvästi pienin, makuulla ero oli merkitsevä ei-gravideihin verrattuna. Löydöksillä lienee merkitystä etenkin unen aikana, ja ne saattavat olla yhteydessä verenpaineen kohoamisiin ja muihin uniapneankin tyyppioireisiin näillä henkilöillä.

Hannu Puolijoki

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Aikuisten lihavuuden hoito - mikä on realistista ja hyödyllistä?

Terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon valitaan ne potilaat, joiden sairautta voidaan hoitaa laihduttamalla. Tärkeimmät sairaudet ovat tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine ja uniapnea-oireyhtymä. Realistinen ja hyödyllinen tavoite on 5-10 %:n pysyvä painon lasku, jonka saavuttaa 32-75 % potilaista. Lihavuuden perushoito on ohjausta asteittaisiin elämäntapojen muutoksiin, tavallisesti ryhmässä. Muita hoitomuotoja ovat lääkehoito ja valikoiduille sairaalloisesti lihaville potilaille leikkaushoito.

Pertti Mustajoki

Ammattitautiepäily avoterveydenhuollossa

Ammattitaudit ja muut työhön liittyvät sairaudet muodostavat vain melko pienen osan yleislääkärin vastaanotolle tulevien potilaiden vaivoista. Todennäköisesti osa näistä tapauksista jää tunnistamatta ja ammattitautiepäilyn vaatimat selvitykset tekemättä. Näin osa potilaista jää ammattitauteihin liittyvän korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Korvaustakin tärkeämpää on kuitenkin ammattitautien varhainen tunnistaminen yksilön työkyvyn ylläpitämiseksi ja tarvittavien toimien käynnistämiseksi työpaikalla altistumisen vähentämiseksi.

Kenneth Söderlund, Lassi Pakkala