Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

ACE:n estäjä + sartaani = synergiaa diabeteksessa

ACE:n estäjät hillitsevät tehokkaasti reniini-angiotensiinijärjestelmää, ja tällä on osoitettu voitavan vähentää diabeettisia komplikaatioita. Osa angiotensiinireseptoreista stimuloituu kuitenkin muita metabolisia reittejä kuin ACE:n kautta. Tällainen reseptoristimulaatio voidaan osittain poistaa kohdekudostasolla sartaaneilla eli angiotensiini 2 -reseptorin salpaajilla. Ajatus käyttää molempia lääkkeitä vasokonstriktion ja muiden epäedullisten AT-reseptorivälitteisten vaikutusten mahdollisimman täydelliseksi poistamiseksi sai australialais-tanskalais-suomalais-israelilaisen tutkimusryhmän tarttumaan toimeen.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Toistuvan RDS-profylaksian vaarat

Hiljakkoin laadittu Käypä hoito -suositus ohjeisti antamaan ennenaikaisen synnytyksen uhkaan liittyväksi RDS-profylaksiaksi äidille glukokortikoidia. Keskustelua ja vastustustakin herätti tämän ohjeen kanta siitä, ettei toistetuista kortikoidiannoksista ole osoitettu olevan hyötyä tai että niistä voi koitua lapselle pikemminkin pysyviä ongelmia, mm. kasvun ja kehityksen viivästymistä. Näyttöä siitä, että toistuvasti annettu potentti kortikoidiannos saattaa todella olla sikiölle ja vastasyntyneelle vaarallinen, antaa 453 potilaan vertaileva, prospektiivinen, mutta satunnaistamaton tutkimus Yhdysvalloista.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Ruttobakteeri tukahduttaa makrofagin avunhuudot

Mustan surman aiheuttaja Yersinia pestis käyttää varsin hienostuneita keinoja tihutöitä tehdessään. Se ei tunkeudu brutaalisti soluun monien muiden bakteerien tavoin, vaan vaanii solun ulkopuolella ja ruiskuttaa siihen kuutta erilaista proteiinia, jotka tekevät solun puolustuskyvyttömäksi ja tuhoavat sen. Bakteerilla on tätä tarkoitusta varten käytettävissään maailman pienin injektioruisku neuloineen päivineen. Järjestelmää kutsutaan tyypin III erityssysteemiksi, jota koodaavat geenit sijaitsevat plasmidissa. Vastaavia erityssysteemeitä on löydetty eräiltä muiltakin bakteereilta.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Urheilun aiheuttamat vaikeat selkäydinvammat Suomessa vuosina 1979-98 Onko meillä syytä huoleen?

Noin neljä prosenttia selkäydinvammaan johtavista tapaturmista sattuu urheilussa. Eniten vammautumisia tapahtuu motocrossissa ja jääkiekossa. Vammautuneet ovat pääosin nuoria miehiä, joiden selkäydinvamma on jonkin verran vaikeampi kuin esim. liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneilla. Vaikka vuosittain vammautuu vain muutama urheilija, tulisi selkäydinvaurioiden syntyä pyrkiä kaikin keinoin estämään. Ensin tulisi kuitenkin selvittää vaurioihin johtavat taustasyyt. Tutkimuksen aineistona oli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa kahdenkymmenen vuoden aikana kuntoutetut selkäydinvammaiset.

Kirsi Valtonen, Hannu Alaranta
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1/2001 Kommentteja

Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996-99

Kelan rekisteritietojen mukaan 35 % sepelvaltimotautipotilaista oli käyttänyt lipidilääkkeitä vuonna 1999, ja osuus on kasvusuunnassa. Silti lipidilääkityksen ulkopuolella on edelleen useita kymmeniätuhansia siitä ilmeisesti hyötyviä sepelvaltimotautipotilaita. Diabetes- ja verenpainepotilaat käyttävät lipidilääkkeitä vieläkin harvemmin, mutta heilläkin käyttö on yleistynyt. Näiden kolmen sairauden kasaantuminen samalle henkilölle ei näytä lisänneen lipidilääkityksen saamista. Sairaanhoitopiirien lipidilääkityskäytännöissä on hoidon tarpeesta riippumattomia eroja.

Kalevi Pyörälä, Timo Klaukka
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1/2001 Kommentteja

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen
Katsaus­artikkeli 1/2001 Kommentteja

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo
Katsaus­artikkeli 1/2001 Kommentteja

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko
Katsaus­artikkeli 1/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030