Lyhyesti: Mikrobit matkaavat laivojen painolastivesissä

Nykyaikaiset laivat tasapainottavat kulkuaan painolastiveden avulla. Vesi pumpataan lastaussatamassa pois ja purkaussatamassa sisään. Vierasta vettä kuljetetaan tällä mekanismilla Amerikan satamiin 79 miljoonaa tonnia vuosittain. Marylandilaiset tutkijat mittasivat yhdentoista laivan painolastivesien mikrobimääriä. Bakteereita löytyi keskimäärin 8,3 x 108/litra ja viruksia 7,4 x 109/litra. Koleravibrioitakin löytyi kaikista tutkituista laivoista. Sopivan ekologisen kodin löytäessään kauempaakin matkannut tulokas voi jäädä pysyväksi asukkaaksi ensin satamavesiin ja sitten laajemmallekin alueelle.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Asetyylisalisyylihappo ja mahaverenvuodon vaara

Tuore 66 000 potilasta ja 24 satunnaistettua tutkimusta käsittävä jälkianalyysi totesi asetyylisalisyylihapon aiheuttavan 1 %:lle hoidetuista potilaista ruoansulatuskanavan vuodon keskimäärin 28 kuukautta kestävän hoidon aikana. Hieman yllättäen valmistetyyppi tai ASA-annos ei vaikuttanut vuotovaaraan. Siis pieniannoksinenkaan ASA-hoito ei ole täysin vaaratonta. Hoidon mahdollisia hyötyjä ja vaaroja tulee pohtia etenkin silloin, jos asetyylisalisyylihappoa suositellaan antitromboottiseksi hoidoksi primaaripreventiossa.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Testosteronistako apua sepelvaltimopotilaan rintakipuihin?

Katherine English työtovereineen satunnaisti kaksoissokkotutkimuksessa 46 stabiilia sepelvaltimotautia potevaa miestä testosteroni- ja lumelaastarihoitoon 12 viikon ajaksi. Kaikkien miesten testosteroniarvot olivat matalat ennen hoitoa ja nousivat noin kaksinkertaisiksi hoidon aikana. Testosteronihoito oli varsin hyvin siedettyä ja helpotti selvästi potilaiden rintakipuja ja paransi rasituskokeella mitattua suorituskykyä. Sydänlihasiskemia ilmaantui myös testosteronihoidon aikana suuremmalla kuormituksella. Testosteronihoito paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Testosteronin vaikutusmekanismi on epäselvä, vaikka eläinkokeissa pieniannoksinen testosteroni laajentaakin sepelvaltimoita.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Katetriablaatio tulossa eteisvärinänkin hoitoon?

Eteisvärinän lähtökohdaksi ovat usein osoittautuneet keuhkolaskimoihin työntyneet eteislihassäikeet. Viime vuosina onkin kokeiltu rytmihäiriön keuhkolaskimoon paikannetun lähtökohdan eristämistä tai hävittämistä useilla menetelmillä ja vaihtelevalla menestyksellä. Milanolainen kardiologiryhmä hoiti katetriablaatiolla 26 vaikeaoireista potilasta, joiden eteisvärinätaipumukseen lääkehoito ei tehonnut.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Hallittu solukuolema osa elimistön puolustusta

Eräät bakteerit, virukset ja parasiitit käynnistävät useissa nisäkässoluissa ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin. Apoptoosissa solu jakautuu siististi osiin (apoptotic bodies), jotka fagosytoidaan ja joiden rakenteet käytetään hyväksi. Toisin kuin nekroottisessa solukuolemassa soluista ei vapaudu haitallisia tekijöitä ympäristöön. Tähän mennessä on ollut avoin kysymys, kumpi oikein apoptoosista hyötyy, mikrobi vai elimistö.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Urheilijan sukupuolen varmistamisen ongelmat

Urheilijan sukupuolen varmistamista on pidetty tarpeellisena siksi, etteivät miehet saisi perusteetonta kilpailuetua päästessään kamppailemaan naisten sarjoissa, ja toisaalta siksi, ettei perusteetta estettäisi niiden naisten osallistumista, joilla on synnynnäisiä sukupuolikehityksen häiriöitä. 1960-luvulla käytettiin satunnaisesti gynekologista kliinistä tutkimusta, jos jostakin syystä heräsi epäily naispuoliseksi ilmoittautuneen henkilön sukupuolesta. Kansainvälinen olympiakomitea määräsi 1968 Meksikon kisoissa sukupuolikromatiinimäärityksen pakolliseksi naisten lajeissa.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2000 Kommentteja

Päihdelääketieteellinen konsultointi erikoissairaanhoidossa Onko kliinistä vaikuttavuutta?

Päihteet ovat kasvava kansanterveydellinen uhka ja niihin liittyy lisääntynyt sairastavuus, kuolleisuus ja terveyspalvelujen käyttö. Päihderiippuvuuden hyvä hoito edistää myös muiden sairauksien hoitoa ja on usein niiden tuloksellisen hoidon ehdoton edellytys. Tampereen yliopistollisen sairaalan päihdepoliklinikka on ensimmäinen konsultaatio- ja yhteistyöpsykiatrian toimintaperiaatteita soveltava päihdeyksikkö Suomessa. Se on ollut kehittämässä kokonaisvaltaista lähestymistapaa päihteisiin liittyvien häiriöiden arvioinnissa ja hoidossa. Ensimmäiset tulokset toiminnan kliinisestä vaikuttavuudesta ovat lupaavia.

Riitta Alaja, Pentti Sorri, Pauli Poutanen, Kaija Seppä
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 46/2000 Kommentteja

Vaikeiden myrkytysten oireenmukainen ensi- ja tehohoito

Lääkeaineista, huumeista ja alkoholista johtuvien vaikeiden myrkytysten ensihoito annetaan useimmiten jo ennen potilaan toimittamista sairaalaan. Myrkytyksen uhrin tajunta on heikentynyt, hänellä saattaa olla hengitysvaikeuksia ja verenkierron häiriöitä. Ensihoitona varmistetaan ilmatiet, hengitys ja verenkierto sekä aloitetaan oireenmukainen alkuvaiheen vasta-ainehoito. Myrkyllisen aineen imeytymisen estossa suositaan nykyään lääkehiilen aikaista antoa mahahuuhtelun sijaan. Teho-osastolla myrkytyspotilaat voivat tarvita hengityskonehoitoa, munuaisten korvaushoitoa sekä verenkiertoa tukevaa ja rytmihäiriöiden lääkehoitoa.

Vesa Lund
Katsaus­artikkeli 46/2000 Kommentteja

Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Plantaarifaskiitti on yleisin jalan kiputila, joten sen laadukkaaseen hoitoon on syytä perehtyä. Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen, ja sitä on jatkettava pitkään, ennen kuin operatiivista hoitoa aletaan harkita. Suomessa plantaarifaskiitin hoidossa tulehduskipulääkkei-den, kortikosteroidien ja pohjallisten rinnalla ei käytetä riittävästi muualla tehokkaiksi todettuja venytysharjoituksia, yölastoja ja immobilisaatiota.

Oliver Michelsson, Pekka Paavolainen, Leena Kauppila, Seppo Santavirta, Yrjö Konttinen
Katsaus­artikkeli 46/2000 Kommentteja

Typpioksiduulianalgesia 200 vuotta Miten ilokaasu tuli Suomeen

Typpioksiduulin aikaansaama analgesia kuvattiin kirjallisuudessa ensi kerran 200 vuotta sitten. Ensi kokemukset aineen käytöstä saatiin hampaanpoistossa - ja maksullisissa ilokaasunäytöksissä. Kului reilusti toistasataa vuotta, ennen kuin typpioksiduulin käyttö anesteettina yleistyi. Suomessa ensimmäiset kokeilut typpioksiduulilla tehtiin jo 1880 tai vähän ennenkin.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto
Katsaus­artikkeli 46/2000 Kommentteja

Lapsi, perhe ja lapsen allerginen sairaus

Lasten allergiat ja astma vaativat aina koko perheen sopeutumista sairauteen. Allergia aiheuttaa rajoituksia ruokavalioon, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Sairas lapsi heikentää vanhempien itsetuntoa ja hänen saamansa huomio voi olla sisarusten kateuden aihe. Perhettä voi tukea ja motivoida luomalla luottamuksellisen hoitosuhteen ja antamalla positiivista palautetta onnistuneista ratkaisuista. Lapsen sairauden vaikutuksesta vanhempien ja koko perheen yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin on edelleen varsin niukasti tutkimustietoa.

Kaija Puura, Minna Kaila
Katsaus­artikkeli 46/2000 Kommentteja

Ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten tupakointi ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Seinäjoella tehdyssä tutkimuksessa luotiin kuva tupakoivan ammattikorkeakouluopiskelijan profiilista. Päivittäin tupakoiva opiskelija kokee terveytensä heikommaksi, käyttää alkoholia useammin ja liikkuu vapaa-aikanaan vähemmän kuin tupakoimaton. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelijoiden elämänhallintaa mitattuna koherenssin tunteena eli kykynä käsitellä sisäisiä ja ulkoisia stressitekijöitä tuloksellisella tavalla. Tupakoinnin ei yksin havaittu vaikuttavan koherenssin tunteeseen, mutta opiskelijoilla, joilla tupakointiin liittyi alkoholin käyttöä se oli osittain heikompi.

Merja Kuuppelomäki, Pekka Utriainen
Terveyden­huolto 46/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030