Lyhyesti: Synnynnäistä hypotyreoosia sairastavan ennuste

Kanadassa seurattiin 83 synnynnäistä, mutta hoidettua, hypotyreoosia sairastavaa lasta syntymästä kuudennelle kouluokalle. Verokkeina toimi 80 luokkatoveria ja 42 sisarusta. Kolmannella koululuokalla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaneilla oli enemmän lieviä oppimisvaikeuksia kuin verrokeilla. Erot pienenivät kuudenteen luokkaan mennessä, joskin joillain osa-alueilla eroja oli tällöinkin yhä osoitettavissa. Pieneen takapakkiin on siis varauduttava hoidettaessa synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa lasta. Suurta henkistä jälkeenjääneisyyttä ei kuitenkaan esiinny, joten vanhemmille voinee alkuvaiheessa kertoa lähinnä lohdullisia faktoja.

Per Ashorn

Lyhyesti: Tuberkuloosin hoito ja ehkäisy Britanniassa

Britit ovat julkaisseet laajan tuberkuloosin hoitoa ja ehkäisyä koskevan ohjeiston, joissa perätään lainsäädännöllisiä mm. pakkohoitoa koskevia uudistuksia sekä terveydenhuoltojärjestelmän panostusta ongelmaan. Oma paikkansa löytyy myös terveydenhuollon työntekijöiden suojaamiselle tartunnalta (etenkin HIV-positiivisten työntekijöiden!), kuten myös muun ympäristön ongelmakentälle kouluissa, vankiloissa ja vanhainkodeissa sekä lentoliikenteessä. Ohjeisto kuvastaa hyvin sitä, mihin ollaan menossa: monilääkeresistentti tubi on melkoinen ongelma ja saattaa ajaa meidätkin pitkiä harppauksia taaksepäin tämän sairauden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito huippukallista

Monilääkeresistentin tubin hoito osoitetaan tuoreessa brittiselvityksessä huippukalliiksi. Tutkimuksessa verrattiin yhdeksän monilääkeresistenttiä tautia sairastavan hoitoa tavanomaista tautia sairastavien hoitoon. Laskelmiin otettiin mukaan alipaineistetut eristykset, mutkikkaat lääkehoidot ym. Erot olivat kymmenkertaisia: tavanomainen hoito maksoi 6 000 puntaa ja resistentin tubin hoito 60 000 puntaa. Tutkijat peräävät laajamittaista kuningaskunnan läpi ulottuvaa suunnittelua näiden faktojen osalta; rahat kun tuntuvat hupenevan.

Hannu Puolijoki

Turvallinen perätilasynnytys elektiivisellä keisarileikkauksella

Perätilassa olevan lapsen parhaasta synnytystavasta on pitkään ollut erilaisia näkemyksiä, joissa painottuvat eri tavoin keisarileikkauksen äidille ja alatiesynnytyksen lapselle aiheuttamat ongelmat. Alatiesynnytyksen edellytyksenä on pidetty oikeaa potilasvalintaa ja riittävää obstetrista taitoa. Vertailututkimukset ovat olleet puutteellisia ja pieniä.

Pertti Kirkinen

Sytokiiniavusteisia DNA-rokotteita AIDSin torjuntaan

Kymmenisen vuotta sitten julkaistiin tuloksia, joiden mukaan puhdasta mikrobin DNA:ta lihakseen ruiskuttamalla saadaan aikaan jopa suojaava immuunivaste. Pidin alkuun näitä tietoja lähinnä mätäkuun juttuina. Lukuisat myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet ilmiön todeksi: injektoidun DNA:n koodaamat mikrobin antigeenit ilmenevät kohdekudoksessa ja ne tarjoillaan immuunijärjestelmälle sopivalla tavalla.

Matti Viljanen

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 44/2000 Kommentteja

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen

Diabeetikon hoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Lääketieteellisen seurannan ja hoidon ohella vastaanottokäyntien tavoitteena on motivoida ja kannustaa diabeetikkoa sekä tukea diabeetikon pitkäaikaissairauteen liittyvää oppimis- ja sopeutumisprosessia. Seurannan pitäisi olla ymmärrettävää, hallittavaa ja mielekästä myös diabeetikolle itselleen, jotta hän sitoutuu hoidon toteuttamiseen arkielämässään.

Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa

Lääkäri tiimin kehittäjänä - esimerkki vanhustenhuollosta

Lääkärit toimivat enenevästi työyhteisöittensä tiimien vetäjinä ja jäseninä. Tiimi on aina parhaimmillaan enemmän kuin jäsentensä summa. Hyvä yhteistyö tiimissä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii vetäjiltään tietoista kehittämistä sekä ryhmäilmiöiden ymmärtämystä. Tärkeimpien yhteistyön esteiden poistaminen vaatii työn rakenteiden selkeyttämistä: toimintaperiaatteiden ja päätöksentekoprosessien määrittelyä, johtajan aseman vahvistamista sekä erilaisuuden ja erityisosaamisen hyväksymistä tiimissä.

Kaisu Pitkälä, Monica Niemi

Psykiatrisen hoidon järjestämisestä ja resursseista 1990-luvulla

Mielenterveyspalvelut ja siinä psykiatrinen palvelujärjestelmä muuttuivat olennaisesti 1990-luvulla. Kunnat järjestävät psykiatrisen avohoitonsa enenevässä määrin terveyskeskusten toimintana, joskin vielä enemmistö kunnista järjestää sen sairaanhoitopiirin toimintana. Psykiatrisen henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt 1990-luvulla, myös avohoitohenkilöstön. Lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstö on lisääntynyt. Alueelliset erot ovat suuret.

Timo Tuori, Irma Kiikkala, Ville Lehtinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030