Miten hoidat punaisen silmän: kliinisiä kultajyviä

New England Journal of Medicinessä oli aivan mainio katsaus punaisesta silmästä. Tässä käännöstä artikkelin yhteenvedosta:

Robert Paul

Malaria vaanii Euroopankin lentokentillä

Ainakin 75 eurooppalaista on parin viime vuosikymmenen aikana sairastunut malariaan käymättä lainkaan maissa, joissa tautia esiintyy. Suurin osa sairastuneista on ollut lentokenttävirkailijoita. Tämän lentokenttämalariaksi kutsutun taudin riski on suurin kenttien ulkotiloissa työskentelevällä henkilökunnalla. Myös lentokentän lähistöllä kiertelevän bussin on epäilty kuljettaneen tartuntaa levittäviä hyttysiä. Kesällä 1999 taudin kuitenkin sai runsaan parin kilometrin päässä lentokentältä sijaitsevalla kanafarmilla työskennellyt nainen. Koska hänellä ei ollut mitään kontaktia kenttään, voitiin päätellä, että ainakin muutaman kilometrin malariahyttynen pystyy lentämään vielä rankan lentomatkan jälkeenkin.

Matti Viljanen

Laskuputken profylaktinen käyttö vatsaontelon leikkauksissa

Laskuputken asettaminen on koeteltu keino syvien märkä- ja nestekertymien hoidossa. Tämän terapeuttisen käytön lisäksi sitä käytetään runsaasti myös ehkäisevästi, yrityksenä estää komplikaatioiden kehittyminen. Tähän katsaukseen on käyty läpi käsi- ja Medline-haulla kerätty kirjallisuus, joka käsittelee profylaktista laskuputken käyttöä vatsaontelon leikkauksissa. Ehkäisevän käytön hyödystä näissä leikkauksissa ei ole näyttöä.

Juhani Kellosalo

Uloshengityksen huippuvirtausmittaus - vanha hyvä tutkimus

Uloshengityksen huippuvirtausmittaus (PEF) on edelleen käyttökelpoinen päivystäjän apuneuvo, samoin kuin astmadiagnostiikan perusapuväline. Yksinkertaisena ja edullisena tutkimuksena se sopii monenlaiseen seurantaan. Siihenkin liittyy kuitenkin virhemahdollisuutensa, ja niinpä hyvin onnistunut suoritus on mittauksessa ensiarvoisen tärkeä.

Päivi Piirilä

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy

Suomessa diabeetikoiden määrän arvioidaan puolitoistakertaistuvan seuraavien 25 vuoden aikana, ja lisäyksestä valtaosa on aikuistyypin diabetesta sairastavia. Aikuistyypin diabeetikolla todetaan usein liitännäissairauksia jo taudin diagnoosivaiheessa ja taudin aiheuttamien lisäsairauksien hoitokustannukset ovat useita miljardeja vuositasolla. Tämän vuoksi taudin ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Tähänastiset tutkimukset puoltavat käsitystä, että elämäntapamuutoksin aikuistyypin diabetekseen sairastumista voidaan suuren sairastumisvaaran ryhmässä vähentää tai viivästyttää.

Anne Louheranta, Matti Uusitupa

Rokotteilla ei odottamattomia haittavaikutuksia 1999

Kansanterveyslaitos on seurannut Suomessa lisensoitujen rokotteiden haittavaikutuksia usean vuoden ajan. Lakisääteistä seurantaa on tehostettu vuodesta 1997 lähtien. Tehostettujen toimenpiteiden vuoksi haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on kolmen viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 saatiin kaiken kaikkiaan 490 haittavaikutusilmoitusta. Vakavia haittoja raportoitiin 17, mutta niistä todennäköisesti rokotuksesta johtuviksi luokiteltiin ainoastaan 8.

Ilona Idänpään-Heikkilä

STRIP-lapset murrosiän kynnyksellä Kymmenvuotias tutkimusprojekti on maailmassa ainutlaatuinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä selvittävän STRIP-tutkimuksen lapset ovat nyt 9-11-vuotiaita. Jo tähän mennessä tuloksia voi pitää huomattavan merkityksellisinä. Tiiviissä seurannassa olevien lasten tulo murrosikään asettaa tutkijoille kuitenkin uusia haasteita: miten motivoida heidät pysymään mukana vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Ulla Järvi

Vaikee ajatella auttavansa maailman lapsia

Turkulainen 10-vuotias Roope Hovi kuuluu STRIP-projektin neuvontaryhmään ja halikkolainen 11-vuotias Mariko Landström kontrolliryhmään. Roope menee tutkimuksiin, kun kerran täytyy, mutta Mariko asettaa mielekkyyden jo kyseenalaiseksi.

Ulla Järvi

Vaikuttaako interventio hoikkuustoiveisiin? Yhä pienempi tyttö tutkii nykyisin kehoaan ja tuskittelee vatsamakkaroitaan

Tutkija, PsM Susanna Saarilehto Turun yliopistosta selvittää, vaikuttaako STRIP-projektissa annettava neuvonta lasten näkemyksiin omasta kehostaan. Kyselytutkimus tehtiin lasten ollessa 8-vuotiaita, ja nyt on menossa tulosten analyysi.

Ulla Järvi

Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken

- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suvi Sariola

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallituksen kannanotto: Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallitus haluaa oheisella kannanotollaan muistuttaa, mitkä ovat hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset. Samalla määritellään hyvätasoisen kouluterveydenhuollon tavoitteet.

Suvi Sariola

Juha Metso katsoo johtajuutta strategioiden lävitse

Espoon tuleva peruspalveluiden toimialajohtaja Juha Metso hahmottaa johtamista strategioiden ja laadun kautta.

Tuula Vainikainen

Sopimusohjaus lisää luottamusta

Kahden vuoden kokemus valaa tulevaisuudenuskoa erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja ohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistyötahojen keskinäinen luottamus on muodostunut hyväksi. Kunnat kykenevät toteuttamaan terveyspolitiikkaansa aidosti sopimusohjauksen puitteissa. Sairaanhoitopiiri tietää puolestaan ennakkoon palvelujen tarpeesta ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Merja Koivuniemi

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehden numerossa 31/2000 ilmoitettiin, että lehti tarjoaa sivuillaan esittelytilaa kunnallisvaaliehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Toivottiin, että esittelytekstin olisi hyvä painottua ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Määräaikaan mennessä saapui parisenkymmentä esittelyä.

Omalääkäritoiminnan vaikutukset palveluihin

Väestövastuisen omalääkäritoiminnan piirissä on keväällä 2000 laskettu olevan noin 3/5 maamme väestöstä ja lähes 1 600 perusterveydenhuollon lääkäriä. Toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunut, vaan kunta- ja terveyskeskuskohtaiset erot ovat väliin huomattaviakin. Katsauksessa tarkastellaan käytettävissä olevien tutkimusten, havaintojen ja kokemusten pohjalta omalääkäritoiminnan vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden ja väestön tyytyväisyyteen, lääkärissäkäyntien kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöön.

Timo Pitkäjärvi

Telelääketiede kenttälääkinnässä

Monet telelääketieteen sovellukset on ensimmäisenä otettu käyttöön sotilaslääketieteessä. Viimeisimpänä esimerkkinä Bosnian sodan aikana tehdyt telekonsultaatioyhteydet Englantiin digitaalisen kameran, kannettavan tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Tulevaisuuden haasteita niin kenttälääkinnässä kuin muussakin telelääketieteellisessä yhteydenpidossa tulevat olemaan mm. luotettavien yhteyksien turvaaminen, erilaisten käyttöjärjestelmien yhteensovittaminen sekä tietoturvan varmistaminen käytettäessä julkisia tietoliikenneyhteyksiä.

Heikki Lamminen, Timo Sahi, Ville Voipio

Internet korva-, nenä- ja kurkku- tautien kurssilla

Internetin hyödyllisyydestä lääketieteen perusopetuksessa on varsin vähän tietoa. Helsingin yliopiston Korvaklinikassa tehtiin korva-, nenä- ja kurkkutautien propedeutiikan verkkosivut loppuvuodesta 1999 (http://www.kll.helsinki.fi/osastot/personal/siko/korkl/Pro/index.htm). Selvitimme verkkosivujen hyödyllisyyttä lääketieteen opetuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautikurssilla kevätlukukaudella 2000. Kokemuksemme rohkaisevat jatkamaan verkkosivujen edelleen kehittämistä lääketieteen opetuksen osana.

Anne Pitkäranta, Erna Kentala, Erkki Hopsu, Taina Haavisto, Timo Lahin

Tyypin 1 diabetes - häiriö elimistön puolustusjärjestelmässä

16.6.2000 Oulun yliopisto

Kaisa Savola

Alfa-2-adrenoreseptorien merkitys rotan käpylisäkkeen melatoniinisynteesin säätelyssä

16.6.2000 Helsingin yliopisto

Satu Mustanoja

Keuhkoputkisauman paraneminen ja ahtauman hoitaminen sisäisellä tuella

16.6.2000 Helsingin yliopisto

Antti Korpela