Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Niina Koivuviita

Aivojen epätasapaino liittyy persoonallisuuteen

Brittiläinen tutkimus tuo uutta tietoa persoonallisuuspiirteiden yhteydestä aivojen rakenteisiin. Aiheesta tiedetään toistaiseksi niukalti.

Tero Taiminen

Varenikliinilla tupakasta eroon COPD:ssa

Tupakoinnin lopettaminen on keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa elää kuitenkin edelleen epäilyjä, että keuhkoahtaumatautipotilaat eivät kykene lopettamaan tupakointia. Tuore tutkimus leikkaa näiltä epäilyiltä siivet.

Heikki Ekroos

Valintakriteerien muuttuminen vaikuttaa tutkimustuloksiin

Kokeellisten tutkimusten valintakriteerit muuttuvat tutkimussuunnitelman rekisteröinnin jälkeen, mikä voi vaikuttaa jopa hoitomenetelmien valintaan.

Katariina Korkeila

Parkinson-potilailla on ongelmia sairaalassa

Parkinson-potilaiden joutumisesta sairaalahoitoon on vähän tutkimuksia. Potilaan hoito koetaan vaikeaksi erityisesti, kun hän joutuu muulle kuin neurologian erikoisalalle.

Jaana Suhonen

Lymfoomien tunnistaminen on vaativaa

Englantilaisen tutkimuksen mukaan kokeneen hematopatologin arvio lymfoomapotilaan diagnoosista poikkesi paikallissairaalan patologin antamasta diagnoosista neljäsosalla potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Ulkomailta saapuu vaikeasti hoidettavia infektioita - gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi uhkaa

- Gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi karbapeneemiryhmän mikrobilääkkeitä kohtaan lisääntyy huolestuttavasti.

Jari Jalava, Monica Österblad, Antti Hakanen, Anne-Mari Rissanen, Juha Kirveskari, Martti Vaara

Psykiatrinen sairaus - soveltuuko vuorotyö?

- Tietämys mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden vuorotyön erityiskysymyksistä on vielä puutteellista terveydenhuollossa.

Arja Tuunainen, Christer Hublin, Mikko Härmä

Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väestön, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä päättäjien näkemyksiä siitä, kenellä koetaan olevan vastuu mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja yksilön mielenterveysongelmien ratkaisemisesta sekä kenen katsotaan voivan vaikuttaa asiaan.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Kahdenkymmenen päivän antibioottikuuri riittää äkillisessä luumädässä

Lasten äkillistä luumätää (osteomyelitis acuta) ja nivelmätää (arthritis purulenta acuta) on aiemmin hoidettu jopa kuukausien antibioottikuurilla ja työläin kirurgisin toimenpitein.

Markus Pääkkönen

Monilääkeresistenssi oli yleisempää aiemmin hoidetuilla leukemiapotilailla

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin leukemia. Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu noin 200 vuodessa. Krooninen lymfaattinen leukemia on yleensä hitaasti etenevä tauti, ja taudin kulkua voidaan ennustaa kliinisten löydösten ja leukemiasolujen pintaproteiinien, kromosomimuutosten, immunologisen kypsyyden ja solunsisäisten proteiinien avulla.

Ilkka Kivekäs

Mikroskooppisten koliittien kliiniset, histopatologiset ja immunogeneettiset piirteet

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mikroskooppisen koliitin ja sen alaryhmien, kollageeni- ja lymfosyyttikoliitin, kliinisiä piirteitä, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvon muutoksia sekä immunogeneettistä taustaa. Tutkimukseen osallistui 30 kollageeni- ja 54 lymfosyyttikoliittipotilasta sekä verrokkeja.

Ritva Koskela

Verenkiertovajauksen lääkitseminen voi vaurioittaa vatsaontelon alueen elimiä

Kriittisessä verenkiertovajauksessa käytetyt vasoaktiiviset lääkkeet parantavat verenpainetta tai sydämen pumppaustehoa, mutta ne saattavat aiheuttaa arvaamattomia, haitallisia muutoksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon.

Tero Martikainen

Perusterveydenhuollon on tarjottava entistä yksilöllisempää tukea

Sydän- ja verisuonisairauksiin johtavan metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat ylipaino, korkea verenpaine sekä kohonneet veren glukoosi- ja rasvapitoisuudet.

Juhani Miettola

Sympaattinen hermosto aktivoitui raskauden aikana

Raskausdiabetes on varhainen merkki naisen lisääntyneestä tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tähän taudinkehitykseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan insuliiniresistenssi ja lievä kudostulehdus. Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös häiriöön autonomisen hermoston toiminnassa. Koska raskausdiabetes esiintyy vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuontautien ilmaantumista, raskausdiabeteksen patofysiologian parempi tunteminen voisi avata uusia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn.

Maritta Pöyhönen-Alho

Kuivasilmäisillä henkilöillä kyyneleen PLTP-aktiivisuus kasvoi

Kuivasilmäisyyden ilmentymistä lisäävät mm. koneellinen ilmastointi, kuiva talvi-ilma sekä näyttöpäätetyö. Pahimmillaan oireet voivat olla erittäin hankalia ja silmän pinnan kuivuminen saattaa johtaa hankalaan näköä uhkaavaan silmän pinnan vaurioitumiseen. Lipidien liiallinen kertyminen voi estää kyynelnesteen normaalia toimintaa ja silmän pinnan kostutusta, joten on ilmeistä, että kyyneleen lipidien siirtoon tarvitaan aktiivista mekanismia. Fosfolipideja siirtävä proteiini, PLTP (phospholipid transfer protein), on ensimmäiseksi tunnistettu plasmasta, jossa se yhdessä CETP:n (cholesteryl ester transfer protein) kanssa vastaa valtaosasta lipidien siirrosta lipoproteiinien välillä. PLTP:n tarkka lipidiensiirtomekanismi ei ole ollut tiedossa, eikä sen esiintymistä tai toimintaa kyynelnesteessä ole aiemmin tutkittu.

Niko Setälä

Tyroksiini lisäsi hermosolujen regeneraatiota

Keskushermoston vauriotiloihin liittyy usein huomattava palautumaton hermosolukato. Tärkeimpiä tutkimuksen haasteita onkin lisätä eloonjääneiden hermosolujen määrää. Kehityksen aikana hermosolujen eloonjäämisen tiedetään riippuvan hermokasvutekijöistä, mm. aivoperäisestä hermokasvutekijästä (BDNF:sta). Kypsien hermosolujen elonjäämistä säätelevistä mekanismeista vaurion yhteydessä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän. Trauman jälkeen hermosolujen vasteet näyttävät väliaikaisesti saavan kehityksenaikaisia ominaisuuksia. Tärkeä esimerkki on muutos vasteissa välittäjäaine GABA:lle. GABA on ärsytystä estävä (hyperpolarisoiva) terveissä kypsissä hermosoluissa, mutta toimii ärsytystä lisäävänä (depolarisoivana) kehittyvissä hermosoluissa. Trauman jälkeen GABA on depolarisoiva myös kypsissä neuroneissa. GABA:n virheetön toiminta edellyttää tiukkaa kloriditasapainoa, joka vuorostaan riippuu mm. kalium-kloridikotransportteri KCC2:sta.

Anastasia Shulga

Mitä kautta sepelvaltimotoimenpiteisiin?

Sekä värttinä- että reisivaltimo ovat turvallisia reittejä sepelvaltimotoimenpiteissä. Värttinävaltimoreitti vähentää pistokohdan vuotoja ja mahdollistaa nopeamman potilaan mobilisoinnin, mutta on teknisesti vaativampi.

Juhani Airaksinen

Älä luota pelkkään alaryhmäanalyysiin

Alaryhmäanalyyseihin perustuvien tutkimusten tuloksiin on syytä suhtautua varovaisesti, jos rahoittajana on ollut kaupallinen taho ja tutkimuksen ensisijainen lopputulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Katariina Korkeila

Troponiineja vapautuu verenkiertoon terveilläkin

Troponiinien määritys on avainasemassa rintakipukohtauksen riskin arvioinnissa ja pienen ei-ST-nousuinfarktin diagnostiikassa. Uusilla määritysmenetelmillä voi havaita yhä pienempiä troponiinipitoisuuksia, ja rintakipupotilaiden arvioinnissa olisi houkuttavaa raportoida nykyistä matalammista pitoisuuksista.

Juhani Airaksinen