Uudet elvytysohjeet auttavat potilasta, mutta vain vähän

Uusien elvytysohjeiden käyttö parantaa puhallus-painantaelvytyksen laatua ja hieman jopa selviytymistä sydämenpysähdyksestä. Oslossa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että potilaista 13 % selvisi kotiin sairaalasta sydämenpysähdyksen jälkeen. Aiempien elvytysohjeiden aikana selviämisen todennäköisyys oli ollut 11 %. Tätä eroa ei kuitenkaan osoitettu tilastollisesti merkitseväksi.

Sanna Hoppu

Naprokseeniko turvallisin tulehduskipulääke sydänpotilaalle?

Tulehduskipulääkkeiden sydänturvallisuudesta on keskusteltu viime vuosina kiivaasti. Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että etenkin eräiden koksibien käyttö lisää sydäntapahtumien vaaraa, vaikka toisaalta lääkeryhmä olisikin ruoansulatuskanavan vuotojen kannalta turvallinen vaihtoehto. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että eräät vanhatkin tulehduskipulääkkeet saattavat lisätä sydäntapahtumien vaaraa.

Juhani Airaksinen

Imettämisestä hyötyä naiselle vielä vaihdevuosien jälkeenkin

Imetys antaa pitkäaikaista terveyshyötyä myös äidille, ilmenee lähes 140 000 postmenopausaalisen naisen joukossa tehdystä tutkimuksesta.

Pertti Kirkinen

Kostea kääre helpottaa kutinaa

Kostea kääre helpottaa kutisevaa ihottumaa, vaikka kääreiden tehosta on yllättävän vähän tutkimusnäyttöä.

Sirkku Peltonen

Potilaiden kokemukset nivelreuman aiheuttamasta haitasta

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten suomalaiset nivelreumapotilaat ilmaisevat sairauteensa liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Sini Tuominen, Timo Möttönen, Risto Tuominen

Nivelreuman aktiivisuusmittareiden hyödyntäminen potilaan hoidossa

- Nivelreuman hoito tulee aloittaa varhain ja hoidon tavoitteena on remissio.

Heidi Mäkinen, Tuulikki Sokka

Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia

- Haavanhoidossa tärkeintä on syynmukainen hoito, mutta sen rinnalla tarvitaan usein paikallishoitoja.

Janne J. Jokinen, Arno Sipponen, Jouni Lohi, Heikki Salo

Mielenterveyssitoumus luotsaa mielenterveyspolitiikkaa EU:ssa

- EU:n tavoitteena on ollut 1990-luvun lopulta lähtien väestön mielenterveyden ja ehkäisevän mielenterveystyön edistäminen.

Mia Mäkinen, Kristian Wahlbeck

Polyneuropatioiden oireet ja löydökset

Polyneuropatia on ääreishermoston sairaus, joka aiheuttaa laaja-alaisia, yleensä symmetrisiä vaurioita. Polyneuropatioihin johtavia syitä on monia, eri tekijät vahingoittavat erityyppisiä hermosyitä ja aiheuttavat siksi erilaisia oireita: puutumista, pistelyä, kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Myös autonominen hermosto voi vaurioitua, ja tällöin oireena on esimerkiksi verenpaineen vaihtelu ja sydämen rytmihäiriöriskin lisääntyminen sykevaihtelun vähenemisen vuoksi.

Satu Laaksonen

Sappiteiden sairaudet

Väitöskirjatyössä tutkittiin tavallisten maksan toimintakokeiden ja pääsappitiehyen leveyden merkitystä maksanulkoisen sapensalpauksen erotusdiagnostiikassa sekä toimenpiteissä syntyneiden sappitievaurioiden esiintyvyyttä, diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jukka Karvonen

Lupaava kohde glioomien hoitoon

Aivokasvaimet ovat vaikeasti hoidettava kasvainryhmä. Monien muiden kiinteiden kasvainten hoidot ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta glioomat ovat yhä yksi huonoennusteisimmistä kasvaintyypeistä. Edistysaskeliakin on saatu: tutkijat ovat onnistuneet saamaan uutta tietoa, jota käytetään diagnostisoinnissa ja ennusteen arvioinnissa, ja uusia hoitomenetelmiä on kehitetty. Kipeästi tarvittavat läpimurrot aivokasvainten hoidossa perustuvat toivottavasti näihin tutkimuksiin.

Sally Järvelä

Imusolmukesyöpien uusia merkkiaineita

Lymfoomien ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut; Suomessa todetaan vuosittain yli 1 100 uutta tautitapausta. Toisin kuin kiinteät syöpäkasvaimet, lymfoomat ovat erittäin herkkiä solunsalpaaja- ja sädehoidolle, ja monet potilaat voivat parantua taudistaan vielä uusiutumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi potilaiden tehokas seuranta hoitojen jälkeen on tärkeää. Uusiutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä se onnistu riittävän hyvin nykyaikaisten kuvantamistutkimusten avulla. Siksi tarvitaan biologisia merkkiaineita suurimmassa uusiutumisvaarassa olevien potilaiden löytämiseksi sekä diagnoosivaiheessa että hoitojen jälkeen, jotta heidät voidaan hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkailla hoidoilla.

Heli Kyllönen

Keskosen ja äidin vuorovaikutus

Keskosvauvan sairaalahoidosta johtuvalla äidin ja lapsen erotilanteella saattaa olla pitkäaikaisvaikutuksia sekä äidin että lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin keskosvauvan syntymän ja sairaalahoidon pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen kokemuksiin. Tutkimus sisälsi kaksi erillistä keskoslapsiaineistoa, TAYS:ssa vuonna 1989 ja vuonna 1997-98 syntyneet lapset. Vanhempien läsnäoloa vastasyntyneiden teho-osastolla selvitettiin arvioimalla vanhempien vierailujen määrää ja vierailuihin vaikuttavia tekijöitä keräämällä tiedot lapsen potilaskertomuksista. Lapsen kokemuksia tutkittiin arvioimalla lapsen leikkitarinoita 5-6 vuoden iässä. Samalla tutkimuskäynnillä arvioitiin äidin kokemuksia vauvan syntymästä haastattelemalla äitejä. Tutkimuksessa selvitettiin myös äidin kokemusten ja sairaalavierailujen yhteyttä lapsella esiintyviin käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin koulun aloittamisiässä äidin täyttämien kyselylomakkeiden avulla.

Reija Latva

Retroperitoneaalinen fibroosi - uusi asbestisairaus

Retroperitoneaalinen fibroosi (RPF) on harvinainen sairaus, jossa vatsakalvontakaiseen tilaan kehittyy tulehduksellinen sidekudosmassa. RPF:n syyt ovat useimmiten jääneet tuntemattomiksi, mutta muutamissa tapausselostuksissa on epäilty asbestialtistumisella olevan osuutta. Tässä väitöskirjassa selvitettiin RPF:n esiintyvyyttä, sairauden taustalla olevia tekijöitä ja tyypillisesti asbestialtistumiseen liittyviä samanaikaisia keuhkomuutoksia.

Toomas Uibu

Pitkä QT -oireyhtymä Suomessa

Synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä ilmenee EKG:ssä havaittavana pidentyneenä QT-aikana ja pahanlaatuisina kammioperäisinä rytmihäiriöinä. Sen patogeneesissä keskeisiä ionikanavia on tunnistettu kymmenen ja tautia aiheuttavia mutaatioita tunnetaan satoja. Suomessa neljä kaliumkanavaa koodaavan geenin perustajamutaatiota selittävät 40-70 % oireyhtymän geneettisestä kirjosta. Oireyhtymä voi ilmentyä myös ulkoisten altisteiden, kuten lääkeaineiden seurauksena. Oireyhtymän ja pidentyneen QT-ajan on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen mm. iskeemisen sydänsairauden yhteydessä sekä populaatiotasolla.

Annukka Marjamaa

Polvivamman kuvantaminen

Akuutti polvivamma on yleinen tapaturma aikuisväestössä ja polven röntgenkuvaus on yleisin radiologinen kuvaus tapaturma-asemilla. Yli 90 %:sta tapaturma-asemien polvivammapotilaista otetaan polven röntgenkuvat ja näistä potilaista 6-12 %:lla on todella polvimurtuma.

Antti Mustonen

Systeeminen inflammaatio keskoslapsilla

Tehohoidon kehityksen myötä keskosten kuolleisuus on vähentynyt, mutta pitkäaikaissairauksien, kuten bronkopulmonaalisen dysplasian, ja neurologisten ongelmien esiintyvyys on pienimmillä keskosilla merkittävä. Yhteinen näille altistava tekijä on altistuminen tulehdukselle. Ennen syntymää äidin kohtutulehdus voi altistaa sikiön tulehdukselle. Myös pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen liittyy äidin yleistynyt tulehdus. Syntymän jälkeen keskosen hengitysvaikeusoireyhtymään (RDS) liittyy sekä keuhkojen paikallinen että koko elimistön yleistynyt inflammaatio. Tärkeitä tulehdusta aiheuttavia tekijöitä keskosilla ovat myös infektiot. Infektiodiagnostiikka keskosella on luotettavien diagnostisten testien puuttuessa haasteellista, ja tauti voi edetä kuolemaan tunneissa.

Riikka Turunen

Eteisvärinän sähköfysiologia

Eteisvärinän hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet, mutta hoidon tulokset ovat huonosti ennakoitavissa eivätkä hoidot edelleenkään tehoa hyvin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eteisvärinän ilmentymän ja sähköfysiologisten piirteiden yhteyttä rakenteellisesti terveen sydämen kohtauksellisessa eteisvärinässä. Tavoitteena oli löytää kajoamattomasti mitattavia muuttujia, joita voitaisiin käyttää eteisvärinäsairauden kliinisten alaryhmien sähköfysiologisten piirteiden, kohtauksiin johtavien tekijöiden ja taudinkuvan tunnistamiseen.

Raija Jurkko

Munuaissiirrännäisen nefropatian riski

Munuaisensiirron tulokset ovat parantuneet viime vuosina, mutta silti huomattava määrä munuaissiirteistä menetetään potilaan ennenaikaiseen kuolemaan ja pitkäaikaiseen siirrännäisen nefropatiaan (CAN). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin CAN:n riskitekijöitä ja eri diagnostisten menetelmien arvoa.

Fernanda Ortiz

Otoskleroosin kirurginen hoito

Otoskleroosin leikkaushoidossa tapahtui merkittävä edistysaskel 1956, kun Shea poisti ensimmäistä kertaa onnistuneesti jalustimen ja korvasi sen keinotekoisella proteesilla. Täydellinen jalustimen poisto (stapedektomia) on edelleen kliinisessä käytössä, mutta nykyisin proteesi yleensä asetetaan jalustimen levyyn tehdyn pienen reiän (stapedotomia) läpi. Samanaikaista molemminpuolista leikkausta ei otoskleroosikirurgiassa ole aiemmin kuvattu, vaan käytäntö on leikata korvat eri aikoina. Samanaikainen molempien korvien leikkaaminen mahdollistaisi stereokuulon hyödyt heti yhden leikkauksen jälkeen ja aikaa kuluisi vähemmän sairaalassa ja sairauslomalla. Osalla leikkauksen jälkeen ilmenevän huimauksen syntymekanismi ja siihen liittyvät tasapainoelimen osa(t) ovat selvittämättä. Väitöskirjassa esitetään tulokset kokeellisesta samanaikaisesta molemminpuolisesta otoskleroosikirurgiasta.

Juuso Kujala