Kenen KLL paranee allogeenisella kantasolusiirrolla?

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ainoa tunnettu parantava hoito on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä voidaan tarjota, mikäli tauti on häijy työikäisellä ihmisellä. Potilaiden valinta tulee harkita huolella, mutta enemmän näyttää ratkaisevan se, mitä hoidon jälkeen tapahtuu.

Marko Vesanen

Nuorten uratoiveet korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla

Lähtökohdat Erikoisalan ja sille hakeutuvien kannalta on hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ohjaavat ­lääkäreitä erikoisalan valinnassa ja uralla eteenpäin.

Annika Wickman, Erna Kentala, Elianne Riska, Piitu Parmanne, Leena-Maija Aaltonen

Äidin raskaudenajan maksahäiriö

•Äidin raskaudenajan maksahäiriö eli hepatogestoosi aiheuttaa kutinaa ja suurentaa maksa-arvoja.

Titta Joutsiniemi, Susanna Timonen

Syöpäsairauksien endovaskulaariset ja perkutaaniset hoidot

•Onkologisen toimenpideradiologian menetelmät sopivat parhaiten pienehköjen, yksittäisten tai muutamien kasvainten hoitoon.

Tero Hinkka, Ilkka Uurto, Janne Korhonen, Velipekka Suominen, Niko Sillanpää, Sara Protto, Juha-Pekka Salenius

Väitöstutkimus kehitti kriittisyyttä

Tieteellinen ajattelu ja taito arvioida lukemaansa kriittisesti kehittyivät, ja ymmärrys rasvamaksataudin merkityksestä kasvoi.

Anne Seppänen

Migreenin estohoidon täsmäaseet loppusuoralla

Migreeni on ollut liikkuva maali, johon lääketeolli­suuskaan ei ole osunut.

Ville Artto, Mikko Kallela

Nuorten lääkärien uratoiveet

Mikä ohjaa erikoisalan valintaa ja vie uralla eteenpäin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla?

Suvi Sariola

Äidin raskaudenajan maksahäiriö

Hepatogestoosin riskitekijöinä pidetään ympäristö- ja ravintotekijöitä sekä hormonaalisia tekijöitä ja geneettistä alttiutta.

Suvi Sariola

Hoitokeinoja hauraillekin syöpäpotilaille

Toimenpideradiologian menetelmin voidaan hoitaa tai muokata syöpäkasvaimia.

Marianne Jansson

Tyrosiinikinaasiestäjät vähentävät kasvutekijöiden määrää munuaissiirteessä

Tyrosine kinase inhibition in experimental kidney transplantation

Jukka Rintala

Ihonalaisten rasvasolujen koon kasvu yhteydessä maksan rasvoittumiseen

Non-alcoholic fatty liver disease – studies on pathogenesis and diagnosis

Elina Isokuortti

Thymosiini beeta 4:n vaikutukset kokeellisissa sydänvauriomalleissa

Insight on thymosin beta 4 in animal models of myocardial injury

Christoffer Stark

Jääkiekossa tapahtuvien päävammojen ensivaiheen arvioinnille tulkintaohjeet

The sport concussion assessment tool in the management of concussion in professional ice hockey

Timo Hänninen

Yleinen immuunipuutos näyttää altistavan Lymen borrelioosille

Lyme borreliosis in Finland - studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology

Eeva Feuth

Riittävä proteiinin saanti tärkeää vanhetessa

Haurastumiseen eli gerasteniaan kuuluvat mm. laihtuminen, hidas kävely, uupumus, voimattomuus ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Proteiinin saanti on oleellista lihaksistolle vanhetessa, mutta kuinka paljon sen riittämätön saanti vaikuttaa gerastenian syntyyn?

Kaisu Pitkälä

Hankinnainen von Willebrandin tauti verisairauden kylkiäisenä

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen verenvuototaipumus, mutta samankaltainen taudinkuva voi ilmetä myös hematologisen sairauden kylkiäisenä. Taipumus voi ilmetä lievänä tai keskivaikeana tautimuotona.

Marko Vesanen

Lääkehoito ei estä munuaissyövän uusiutumista

Munuaissyöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen 30–40 %:lla potilaista, ja uusiutunutta munuaissyöpää voi vain harvoin parantaa. Monissa syövissä leikkauksen jälkeen annettavalla liitännäishoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden ennustetta. Levinneen munuaissyövän hoidossa antiangiogeeniset lääkkeet sunitinibi ja patsopanibi ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja ne pidentävät potilaiden elinaikaa usealla kuukaudella. Valitettavasti alustavien tuloksien mukaan patsopanibin käyttö liitännäishoitona ei näytä olevan tehokasta.

Sirkku Jyrkkiö

Mustasiko tutkimusharha kolmannen polven e-pillerien maineen?

Drospirenonia sisätävät ns. kolmannen polven yhdistelmäehkäisypillerit tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Varsin nopeasti muutamat kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset kertoivat niihin liittyvän enemmän syviä laskimotukoksia kuin toisen sukupolven pillereihin. Riskin väitettiin olevan jopa kolminkertainen. Systemaattinen katsaus osoittaa kuitenkin menetelmissä monia puutteita, jotka heikentävät näiden tutkimusten arvoa.

Pertti Kirkinen

Voidaanko sydäninfarkti­potilaan lääkehoito­myöntyvyyttä parantaa?

Noin puolet sydäninfarktipotilaista jättää ainakin osan heille määrätyistä ennustetta parantavista sydänlääkkeistä käyttämättä. Huono hoitomyöntyvyys on etenkin statiinihoidossa melkoinen ongelma lääkeryhmän saaman negatiivisen julkisuuden takia. Amerikkalaistutkijat yrittivät vaikuttaa hoitomyöntyvyyteen terveysteknologiaa ja erilaisia kannustimia käyttäen, mutta intervention tulos oli pettymys.

Juhani Airaksinen

Kaikkein iäkkäimmät käyttävät statiineja yhä yleisemmin

Lähtökohdat Selvitimme statiinien käytön yleisyyttä 65 vuotta täyttäneillä ja käytön muutosta Suomessa v. 2008–15.

Veera Lonka, Heidi Taipale, Leena K. Saastamoinen, Raimo Kettunen, Sirpa Hartikainen