Henkinen kuormittuneisuus ylävatsavaivoissa

Väitöstutkimuksen osallistujat värvättiin siten, että terveyskeskuslääkärit tarjosivat 411 peräkkäiselle ylävatsavaivoihin hoitoa hakeneelle potilaalleen mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja pääsyä viikon kuluessa vatsalaukun tähystykseen. Heistä 400 suostui. Tutkittavat täyttivät lisäksi vatsaoirekyselyn ja henkistä kuormittuneisuutta selvittävän lomakkeen tutkimuksen alkaessa ja vuoden seurannan jälkeen. Tutkittavista, joille vuoden seurannassakaan ei ilmaantunut elimellistä syytä ylävatsavaivoille, kerättiin järjestelmällisesti tiedot terveyspalveluiden käytöstä ruoansulatuskanavan vaivojen vuoksi seitsemän vuoden seuranta-ajalta terveyskeskuksista, sairaaloista ja yksityisvastaanotoilta. Heitä oli 176.

Markku Pajala

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian kliininen kuva

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian toteamiseksi luotettavin diagnostinen koe on kaksoissokkona tehtävä ruoka-altistus. Tähän tutkimukseen osallistui suolioireisen maitoallergian epäilyn vuoksi sairaalan poliklinikalle lähetettyjä potilaita (n = 57, mediaani-ikä 9 kk). Kaikille tehtiin kaksoissokotettu lehmänmaitoproteiinialtistus.

Laura Merras-Salmio

Rintaruokinnan vaikutus terveyteen aikuisuudessa

Väitöstyössä selvitettiin rintaruokinnan vaikutuksia terveyteen aikuisuudessa. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975.

Satu Pirilä

Lasten rotavirusinfektiot

Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkittiin kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Maria Hemming

Häpykarvojen poiston problematiikkaa

Arvovaltainen julkaisu American Journal Obstetrics & Gynecology otti esille ilmiön, jota ei äkkipäätä olisi voinut pitää minään suurena terveydellisenä ongelmana. Tutkimuksessa selvitettiin häpykarvojen täydelliseen tai osittaiseen poistoon liittyviä havaintoja ja komplikaatioita valikoimattomassa, eri syistä gynekologiseen hoitoon hakeutuneessa potilasryhmässä Texasissa.

Pertti Kirkinen

C-vitamiinilisä tupakoivan äidin raskauden aikana torjuu obstruktiota

Äidin tupakointi raskauden aikana on ylipäätään haitallista ja aiheuttaa tulevalle lapselle jopa keuhkoputkien ahtautumista eli obstruktiota. Raskauden aikainen tupakoinnin yleisyys on samaa luokkaa kuin tupakointi yleensä eli 20 %:n luokkaa. Nikotiiniriippuvuus estää tehokkaan tupakasta vieroituksen raskauden aikana, eikä lääkehoitoa voida käyttää ja nikotiinilaastaritkin ovat tehottomia. Apinamalleissa on nähty, että nikotiini läpäisee istukan ja aiheuttaa obstruktiota, mutta C-vitamiinin anto estää obstruktion kehittymisen. Siksi C-vitamiinin anto tässä tutkimuksessa on järkevä idea.

Heikki Ekroos

Vyöruusun riskitekijöiden merkitys isompi nuorilla

Vyöruusun riskiä lisäävillä tekijöillä on sitä suurempi merkitys, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse. Brittitutkimuksessa vyöruusun riski oli suurentunut potilailla, joilla oli reuma, tulehduksellinen suolistosairaus, keuhkoahtaumatauti, astma, munuaissairaus, masennus ja tyypin 1 (mutta ei tyypin 2) diabetes. Riski oli kaikkein suurin immunosuppressoiduilla, esim. lymfoomaa ja myeloomaa sairastavilla potilailla. Lymfoomapotilailla riski oli lähes nelinkertainen ja myeloomaa sairastavillakin yli kaksinkertainen verrokkeihin nähden. Muut riskitekijät lisäsivät vyöruusun riskiä vähän vähemmän, noin 50 %:sta (reuma) 15 %:iin (masennus).

Katariina Korkeila

Ovatko uudet antipsykootit sittenkään vanhoja parempia?

Kun toisen sukupolven antipsykootit tulivat markkinoille, niin niiden tehoa ja sivuvaikutuksia verrattiin varsin suuriin vanhojen antipsykoottien vuorokausiannoksiin. Näin syntyi mielikuva, jonka mukaan uudet antipsykootit olisivat merkittävästi paremmin siedettyjä kuin vanhat, ja että potilaat tämän ansiosta keskeyttäisivät niiden käytön harvemmin.

Tero Taiminen

Sepelvaltimotaudin kajoavia toimenpiteitä koskevien rekisteritietojen luotettavuus ja kehityssuunnat 1994-2011

Uudet sepelvaltimotaudin hoitosuositukset esittävät äkillisten kohtausten hoidon perustaksi kajoavaa hoitoa. Tiedot sepelvaltimotaudin hoidossa tapahtuneista muutoksista ovat toistaiseksi puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) toimenpidetietojen luotettavuus ja kattavuus, sekä kuvata kajoavien sydäntoimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa ajanjaksolla 1994-2011.

Markku Mähönen, Arto Pietilä, Aki S. Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y. Antero Kesäniemi, Veikko Salomaa

Kaulavaltimon dissekoituma

Kaulavaltimon dissekoituma on nuorten ja keski-ikäisten aikuisten yleisin yksittäinen aivoinfarktin syy.

Tiina M. Metso, Turgut Tatlisumak, Antti J. Metso

Mitä uutta kuumekouristuksista?

Kuumekouristukset ovat ainoastaan kuumeen yhteydessä yleensä 6 kk-6 vuoden ikäisillä lapsilla havaittuja aivoperäisiä kohtausoireita. Yksinkertainen kuumekouristus on symmetrinen ja se kestää alle 15 minuuttia. Pidemmät ja/tai epäsymmetriset ja/tai saman kuumepäivän aikana toistuvat kuumekouristukset ovat monimuotoisia.

Kirsi Mikkonen, Heikki Rantala

Etähoito sopii osalle lastentautien päivystyspotilaista

Telelääketiedettä on pitkään hyödynnetty tilanteissa, joissa syrjäseutujen hoitopalveluja täydennetään etänä toimitetuilla erikoislääkärien konsultaatiopalveluilla. On tuotettu palveluita, joita ei ilman etälääketieteen tekniikoita lainkaan olisi olemassa tai ne olisivat kohtuuttoman kalliita. Tekniikan kehittyessä etäkontakti on kehittynyt sekä lääkärin että potilaan kannalta siinä määrin luontevaksi, että voidaan kysyä, saataisiinko telelääketieteestä apua tavanomaisiin palveluiden ja potilaiden kohtaanto-ongelmiin. Lastentautien päivystysten ongelmia ovat infektioepidemioiden aiheuttamat päivystysten kuormitusvaihtelu, pienten synnytyssairaaloiden pediatripäivystysten matala kuormitusaste sekä erikoislääkärien osa-aikaiset työsuhteet, kertyminen suurimpiin kaupunkeihin ja sijoittuminen päivystysvelvollisuuden ulkopuolelle yksityissektorille.

Kimmo Mattila, Jonas Bondestam, Eija Isolahti, Eero Jokinen, Briitta Klemetti, Kirsti Knaapi, Janne Kuloheimo, Eero Rahiala, Jarmo Raiman, Risto Sarala, Jari Petäjä

Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Väitöstutkimus selvitti, liittyykö raskaushepatoosin sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin TAYS:ssa 1969-1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1 374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Kaisa Turunen

Matriksin metalloproteinaasit voivat toimia ennustetekijöinä kohdunrungon syövässä

Väitöstyössä tutkittiin matriksin metalloproteinaasien MMP-2 ja MMP-9 sekä niiden kudosinhibiittoreiden TIMP-1 ja TIMP-2 ennusteellista merkitystä kohdunrungon syövässä 266 potilaan aineistossa. Kyseisiä merkkiaineita määritettiin sekä kasvainkudoksesta immunohistokemiallisesti että verenkierrosta ELISA-menetelmällä.

Maria Honkavuori-Toivola

Yläraajamurtumien leikkaushoidon näyttöön perustuvia näkökohtia

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Suomessa tapahtunut muutoksia tavallisimpien yläraajan murtumien leikkaushoidossa.

Tuomas Huttunen

Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Uremian aktiivihoidossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla on 18-30-kertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna, mutta kuolemanriskiin vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eloonjäämisennusteen muutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä näillä potilailla.

Jaakko Helve

Keuhkofibroosin hoitoon uusia mahdollisuuksia

Idiopaattinen keuhkofibroosi on tunnetusti huonoennusteinen tauti. Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi keuhkofibroosin hoidon muutama vuosi sitten, ja ainoat vaikuttavat hoidot ovat keuhkonsiirto ja happihoito. Koska potilaiden ikä diagnoosihetkellä on korkea ja keuhkonsiirto on mahdollista vain alle 65-vuotiaille, hoitomahdollisuudet ovat olleet vähissä.

Heikki Ekroos

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell