Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä?

Lapsen verenvuototaipumuksen selvittely on merkittävä haaste sekä avohoito- että sairaalalääkärille. Nopeasti kannanottoa vaativat syyt, kuten leukemia, vaikea hemofilia, infektiot ja pahoinpitely, olisi tärkeää tunnistaa. Lievätkin vuotohäiriöt tulisi diagnosoida ennen kirurgisia toimenpiteitä, jotta voidaan varautua korvaushoitoon. Sukuanamneesin selvittäminen on vuotohäiriötä epäiltäessä olennaista, sillä lapsilla hankinnaiset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Selvästi vuoto-oireista lasta tutkittaessa kannattaa muistaa erikoislaboratorion mahdollisuudet.

Anne Mäkipernaa, Jukka Rajantie

Ca X P - suurituloisen lääkehoidon vanhat ja uudet ongelmat

Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä mineraaliaineenvaihdunnan häiriö tulisi saada hallintaan, jotta vältyttäisiin sen seuraamuksilta, luutaudilta ja pehmytkudosten kalkkeutumiselta. Hyperfosfatemian hoidossa pyrittiin alumiinihydroksidin haittojen takia siirtymään kalsiumsuoloihin, mutta niiden runsas käyttö näyttää jopa lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tarvittaisiin uudentyyppisiä fosfaatinsitojia, ja yksi tällainen, sevelameeri, onkin saanut myyntiluvan EU:n alueella. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hillitään D-vitamiinin metaboliiteilla, mutta ne voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa. Uusilla D-vitamiinin analogeilla tämä haitta on ilmeisesti vähäisempi. Apua hoitoon saattaa tulla myös aivan uudentyyppisistä lääkkeistä, ns. kalsimimeeteistä.

Mirja-Liisa Aitio

Terveyskeskuslääkäri on Lapissa varsinainen terveydenhuollon moniottelija

Jatkuva turistien virta läpi vuoden ja 300 kilometrin matka erikoissairaanhoidon palveluihin takaavat vaihtelun terveyskeskuslääkärin työhön Inarissa. Terveydenhuollon henkilöstö ottaa ambulanssin lisäksi avukseen usein moottorikelkan, toisinaan jopa helikopterin tässä pinta-alaltaan Suomen laajimmassa kunnassa. Inarin kunnan terveyskeskus on kehittänyt saattohoitoa 1970-luvulta lähtien, ja nyt se panostaa erityisesti nuoriin, niin nuorten psykiatrisiin pulmiin kuin heidän alkoholi- ja huumeongelmiinsa.

Ulla Toikkanen

Tel Lappi -projekti etenee

Telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmän kehittämisprojekti, Tel Lappi, on nyt käynnistymässä kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Projektissa tehtyjen haastattelujen perusteella miltei kaikki alueen kunnat pitivät erittäin tärkeänä sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvää lähete-palautejärjestelmää, videoneuvotteluna toteutettua koulutusta ja ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Useimmat saamelaislääkärit eivät jää töihin saamelaisalueelle

Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Suomessa asuu 6 500 saamelaista, Norjassa heitä on yli 40 000, Ruotsissa 15 000 ja Venäjällä 2 000. Saamenkieliset voivat pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan omassa kiintiössään. Tämä kiintiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan Oulun yliopistossa.

Työterveyslääkäreiden koulutustarpeet

Työkyvynmääritykseen liittyviä koulutustarpeita kartoitettiin vastaaville työterveyslääkäreille suunnatulla kyselyllä. Eniten koulutustarpeita oli kuntoutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Erikoistumattomilla ja terveyskeskusten työterveyshuolloissa työskentelevillä lääkäreillä koulutustarve oli suurin. Omasta koulutustaustastaan riippumatta työterveyslääkärit kokivat vaikeuksia jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa, työtehtävistä selviytymisen arvioinnissa ja kuntoutusvaihtoehtojen selvittämisessä. Työkyvyn määrittämisen vaikeudet eivät ratkea pelkästään koulutuksella.

Ulla Salmelainen, Katariina Hinkka, Arja Virtanen

Pitäisikö omalääkärin statusta nostaa? Tutkimustuloksiin perustuvia ajatuksia avoterveydenhuollon palveluiden käytöstä ja valinnanvapaudesta

Mielestäni nyt olisi erinomainen aika ryhtyä uudistamaan erityisesti juuri maamme avoterveydenhuoltojärjestelmää vahvistamalla kansainvälisten suositusten mukaisesti yleislääkäreiden asemaa siinä. Näillä toimilla olisi mitä todennäköisimmin vaikutusta myös sellaisiin tekijöihin, jotka heijastuvat tällä hetkellä ongelmina mm. terveyskeskuslääkäreiden työssä viihtymisessä. Artikkelissa on tarkasteltu avohoidon lääkäripalveluiden käyttöä ja pohdittua joitakin vaihtoehtoisia kehittämismalleja.

Pertti Kekki

Lyhyesti: Lämpöä ennen puukkoa

Leikkaushaavojen infektiot vähenevät dramaattisesti, jos potilasta lämmitetään ennen leikkausta, väitetään Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Yli 400 potilasta, joille tehtiin tyrä-, suonikohju- tai rintaleikkaus, jaettiin kolmeen ryhmään. Osa potilaista sai puolen tunnin ajan ennen leikkausta koko kehon lämmitystä lämpöhuovan alla, toinen osa lämpöä lämpölampusta vain operoitavalle alueelle. Kolmas ryhmä jätettiin kylmäksi. Haavainfektioita tuli 14 %:lle verrokeista, mutta vain 5 %:lle lämmitetyistä. Paikallisen lämmityksen teho oli vähintään yhtä hyvä kuin koko kehon lämmityksen. Selitykseksi tarjotaan verenkierron stimulaatiota ja kudosten parempaa hapetusta. Se antaisi infektiopuolustukselle paremman startin. Tekijät ehdottavat varovasti lämpöä antibioottiprofylaksin vaihtoehdoksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Viinanhimo näkyy aivokuvassa

Uusi aivojen kuvantamistekniikka tuottaa lähes päivittäin mitä mielenkiintoisimpia havaintoja. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin funktionaalisella magneettikuvauksella etanolin tuoksun vaikutuksia aivotoimintoihin. Viinan tuoksulle altistaminen johti alkoholiriippuvaisten potilaiden oikeanpuoleisen amygdala-hippokampusalueen ja pikkuaivojen aktivoitumiseen, mutta onnistuneen hoidon jälkeen nämä alueet eivät enää altistuksella aktivoituneet. Terveillä verrokeilla vastaavaa ei tapahtunut. Näyttääkin mahdolliselta, että tiettyjen aivoalueiden (amygdalan) toimintaa seuraamalla voidaan päätellä, milloin viinanhimo on päällä ja milloin hoito on vaikuttanut suotuisasti.

Raimo Kr Salokangas

Tupakointi kannattaa lopettaa ajoissa ennen keuhkoleikkausta

Japanilaiset ovat tunnetusti tupakoivaa kansaa. Siksipä siellä, mutta miksei Suomessakin, kiinnostaa se, kuinka keuhkoleikkauksen komplikaatioherkkyyteen vaikuttaa se, tupakoiko potilas, milloin hän on lopettanut vai onko koskaan tupakoinutkaan.

Hannu Puolijoki

Metformiinia idiopaattiseen rasvamaksaan

Alkoholismiin liittymätön rasvamaksa johtuu yleensä ylipainosta, mutta kyllä maksa voi rasvoittua muutenkin. Tällaisen maksataudin ennuste ei välttämättä ole ihan hyvä, vaan tila voi edetä fibroosiin ja maksakirroosiinkin.

Robert Paul

Imetys suojaa lapsuusiän astmalta

Rintaruokinnan mahdollisesta atooppisilta sairauksilta suojaavasta tai edes niitä siirtävästä vaikutuksesta on keskusteltu aina 1930-luvulta lähtien. Astman suhteen asiaan antaa lisävalaistusta uusi meta-analyysi, jossa on yhdistetty yli 8 000 lapsen seurantatiedot kahdestatoista pro-spektiivisesta tutkimuksesta. Joukkoon otettiin vain tutkimukset, joissa imetystiedon kirjaamisessa ei tarvinnut luottaa yli vuoden takaiseen muistijälkeen, joissa imetystiedon kerääjä ei tiennyt lapsen astmaoireilusta, joissa tutkittiin vähintään 3 kk jatkunutta täydellistä imetystä ja joissa astma oli kunnolla määritelty ja seuranta-aika oli vähintään 2 vuotta.

Marjo Renko

Eikö sotaloli olekaan muita beetasalpaajia tehokkaampi eteisvärinän estolääke?

Sotalolia käytetään usein ensisijaisena lääkkeenä sinusrytmin säilyttämiseen eteisvärinän kardioversion jälkeen. On kuitenkin epäselvää, saavutetaanko lääkkeen kolmosryhmän rytmivaikutuksella kliinistä etua muihin beetasalpaajiin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Siirtolaisilla enemmän astmaa

Siirtolaisten määrät ovat Euroopassakin jo mittavia. Laajassa monikansallisessa lähinnä länsieurooppalaisessa selvityksessä (European Community Respiratory Health Survey) määritettiin astman ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymistä siirtolaisväestössä verrattuna muuhun väestöön. Aineistoon tuli 1 678 maahanmuuttajaa; tutkittujen kokonaismäärä oli 19 516. Maahanmuuttajista 581 oli muuttanut jostakin tutkimuksessa mukana olleesta 18 maasta. Astman esiintyvyys oli immigranteilla (OR 1,21) ja emigranteilla (OR 1,31) suurempaa kuin muussa väestössä, kun tulokset vakioitiin suhteessa alueeseen, sukupuoleen, ikään ja tupakointiin. Sen sijaan keuhkoputkien ärtyvyyden tai atopian esiintymisessä ei eroja ollut eikä myöskään terveyspalvelujen käytössä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pienetkin bentso-diatsepiiniannokset altistavat vanhuksia reisiluun kaulan murtumille

On yleisesti tunnettua, että bentsodiatsepiinilääkitys altistaa vanhuksia kaatumisille ja lisää siten reisiluun kaulan murtumia. Laajassa 65 täyttäneitä käsittävässä terveyspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että 3 mg:aa diatsepaamia vastaavat tai sitä suuremmat bentsodiatsepiinien vuorokausiannokset lisäsivät reisiluun kaulan murtumariskiä 50 %. Riski oli suurimmillaan 2 viikon ajan lääkkeen aloittamisesta ja kun lääkitys oli jatkunut yli kuukauden. Sen sijaan 2-4 viikon lääkitys oli turvallisinta. Lyhyen puoliintumisajan lääkkeet eivät olleet muita turvallisempia. Vanhusten bentsodiatsepiinilääkityksen riskit on syytä muistaa.

Raimo Kr Salokangas

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla.

Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla

Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita.

Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa

Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta

Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein.

Paula Martikainen

Ammattikuljettajan työkyky

Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista.

Mikael Ojala