Lihavuus on monitasoinen ongelma jo lapsuudessa. Siihen puuttuminen on otollista jo imeväisiästä lähtien, sillä varhaisvaiheen ravitsemuksella on vaikutus lapsen myöhempään sairastumisriskiin.

Yksilöiden väliset erot ravitsemuksessa ovat pieniä ensimmäisinä elinkuukausina, jolloin energiaravintoaineilla ei ole selviä yhteyksiä lihavuuden kehittymiseen. Sitä vastoin ensimmäisen elinvuoden lopussa ja toisena elinvuonna runsas proteiininsaanti näyttää olevan lihavuuden riskitekijä, toisin kuin rasvan tai hiilihydraattien saanti.

Myös suoliston mikrobistolla on merkitystä lihavuuden synnyssä. Ravitsemukselliset ärsykkeet varhaislapsuudessa vaikuttavat kehittyvään mikrobistoon, mikä saattaa olla linkki varhaisten ympäristötekijöiden ja lihavuuden välillä.