Kantaluumurtumien hoito
Kantaluumurtumista seuraa usein pitkäaikainen tai pysyvä invaliditeetti. Tämän riskin sekä ristiriitaisten hoitolinjanäkemysten vuoksi näiden vammojen diagnostiikkaan ja hoitoratkaisuihin on syytä paneutua huolellisesti. Dislokoituneiden nivelensisäisten kantaluumurtumien konservatiivisella hoidolla on pitkään ollut kannatusta, mutta leikkaustekniikoiden ja sädediagnostiikan kehityttyä nämäkin murtumat tulee nykyään hoitaa pääsääntöisesti leikkauksella.
Loukkaantuneen jalkaterän asianmukaisella ensihoidolla, diagnostiikalla ja lopullisilla hoitoratkaisuilla voidaan oleellisesti ehkäistä pysyvää invaliditeettia (1). Yleisimmin jalkaterän takaosan luista murtuu kantaluu. Sen anatomian ymmärtäminen on ehdoton edellytys niin murtuman diagnostiikassa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
