Kuinka kaupalliset toimijat vaikuttavat terveyspolitiikkaan?
• Elinkeinoelämän toimijoiden ja terveyspolitiikan tavoitteita ei voi pitää lähtökohtaisesti yhtenevinä.
• Tämä on selvää alkoholi- ja tupakkapolitiikassa mutta usein myös terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveydensuojeluun liittyvissä asioissa.
• Yritysten ja elinkeinoelämän poliittinen vaikuttaminen kattaa osan terveyden kaupallisista määrittäjistä.
• Suomen alkoholi- ja tupakkapolitiikassa havaitut toimet ovat vastaavia kuin kansainvälisessä tutkimuksessa todetut strategiat, joita yritykset ja kaupalliset tahot käyttävät poliittiseen vaikuttamiseen.
Kansallisia lääkärijärjestöjä edustava European Doctors Standing Committee antoi joulukuussa 2024 julkilausuman terveyden kaupallisista määrittäjistä ja näihin puuttumisen tärkeydestä (1).
Tässä katsauksessa selvitämme, mitä kaupallisilla määrittäjillä tarkoitetaan sekä mitä yritysten poliittisen vaikuttamisen keinoja tutkimuksissa on todettu.
Keskitymme tutkimuksiin yritysten poliittisesta aktiivisuudesta koskien Suomen tupakka- ja alkoholipolitiikkaa. Lopuksi pohdimme ja konkretisoimme tilannetta viimeaikaisten esimerkkien kautta.
Terveyden kaupalliset määrittäjät nousivat keskusteluun jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin keskustelu liittyi erityisesti voitontavoitteluun (2). Tämän jälkeen määritelmää on laajennettu (3,4,5,6).
Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmä kattaa kaupallisten toimijoiden, kuten eri teollisuudenalojen ja elinkeinoelämän, myönteiset ja kielteiset vaikutukset terveyteen. Se sisältää aktiiviset toimet, laiminlyönnit sekä vaikutukset kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn lähtökohtiin, politiikan käytäntöihin ja toimintaympäristöön (7).
Kaupalliset määrittäjät vaikuttavat suoraan kansanterveyteen tuotteiden ja palveluiden kautta, muokkaavat yksilöiden valintoja ja valinnanmahdollisuuksia sekä vaikuttavat terveydenhuollon toimintaan ja kustannuksiin (8).
Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että terveyden kaupalliset määrittäjät vastaavat noin neljänneksestä ei-tarttuviin tauteihin liittyvästä kuolleisuudesta (9).
Yritysten poliittisen aktiivisuuden ja vaikuttamisen tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on se, miten päätöksentekoon tai päätöksenteon lähtökohtiin pyritään vaikuttamaan (10). Kaupallisiin määrittäjiin ja yritysten poliittiseen osallisuuteen on laskettu myös yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimia (11).
Terveyspolitiikassa painotus on kuitenkin ollut nimenomaan terveydelle haitallisia tuotteita tuottavien yritysten toiminnan analyysissa (12,13,14,15). Fooks (16) on painottanut politiikan lähtökohtien muokkaamisen merkitystä terveyspolitiikassa, jolloin koko toimintaympäristöä muutetaan yritysten etujen kannalta edulliseksi yksittäisten edunsaajien tavoitteiden sijaan.
Toimintaympäristöön vaikuttavat esimerkiksi sitoumukset kauppa- ja investointipolitiikassa, sääntelyn edellytykset sekä politiikan liikkumavara (16,17). Taulukko 1 tuo esille poliittisen vaikuttamisen strategioita (18,19,20,21,22).
Tupakka- sekä alkoholiteollisuus ovat kansainvälisiä toimijoita, joiden etuihin kansallinen ja kansainvälinen sääntely on vaikuttanut merkittävästi. WHO:n tupakoinnin torjunnan puitesopimuksen artikla 5.3 rajoittaa tupakkateollisuuden osallisuutta terveyspolitiikkaan. Sopimus on tukenut tupakoinnin vähentämistä (23).
Kansainvälisellä lainsäädännöllä ja investoinneilla voidaan myös vahvistaa sääntelyn edellytyksiä sekä investointien ohjausta pois riippuvuutta aiheuttavilta teollisuuden aloilta (24,25).
Menetelmät
Kartoitimme, missä määrin kaupallisten tahojen vaikutustoimia Suomen alkoholi- ja tupakkapolitiikkaan on tutkittu vuosina 2014–2024. Suhteutamme näitä kansainvälisesti käytettyihin vaikuttamisen strategioihin (taulukko 1).
Haut tehtiin PubMed- ja ProQuest (Central) -tietokantoihin, joita täydennettiin suomenkielisistä lehdistä journal.fi-haulla sekä manuaalisesti (Yhteiskuntapolitiikka, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti) (kuvio 1).
Tulokset
Alkoholi
Suomen alkoholipolitiikan muutoksessa liberaalimpaan suuntaan on nähtävissä selkeä ristiriita kansanterveyden ja taloudellisten intressien välillä.
Alkoholin säätelyn purkamista on perusteltu muun muassa kilpailukykypolitiikalla ja yksilön oikeuksien painotuksella (26). Tiukempi alkoholipoliittinen linja on tuotu esille holhoavana ja yksilön valinnanvapautta rajoittavana (26,27). Strategiana tämä nojaa vahvasti yleisen toimintaympäristön ja -kehyksen muutokseen.
Sama ja Hiilamo (27) ovat tutkineet alkoholiteollisuuden, erityisesti Panimoliiton, tapoja vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon alkoholilain uudistuksessa 2016–2017. Haastattelututkimuksessa tuli esille erilaisia poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisen keinoja, joihin kuului esimerkiksi suora lobbaus.
Panimoliitolla oli suora keskusteluyhteys kansanedustajiin ja näin mahdollisuus vaikuttaa lain valmisteluun. Puolueista erityisesti kokoomuksella on vahvat siteet Panimoliittoon: pyöröovi-tyylisesti useita puolueen jäseniä on siirtynyt Panimoliiton toimitusjohtajiksi (27). Suora lobbaus ja pyöröovet ovat kansainvälisestikin tyypillisiä vaikuttamisen keinoja (28).
Vaikuttaminen alkoholin haittavaikutusten käsitteisiin ja retoriikkaan on myös alkoholiteollisuuden käyttämä strategia. Yksi usein käytetty argumentti on painottaa, että alkoholin haitat kohdentuvat vain pieneen riskikäyttäjien joukkoon väestön enemmistön kuuluessa niin sanottuihin vastuullisiin alkoholinkäyttäjiin, joihin riskit eivät päde (28,29).
Sosiaalisen median kautta alkoholiteollisuuden keskeisinä argumentteina ovat olleet yritysten tuotot, vapauksien painotus kontrollin ja byrokratian sijaan sekä tiedon jakaminen vastuullisesta käytöstä alkoholiongelmien ratkaisuna (30).
Uutisartikkelien kautta alkoholiteollisuus on pystynyt vahvasti tuomaan kantansa esiin mediassa, kehystämään roolinsa informaationtuottajana sekä polarisoimaan kantoja (31).
Tupakka ja muut nikotiinituotteet
Tupakkateollisuutta ei oteta Suomessa mukaan suoraan politiikantekoon, joskin se voi osallistua muiden tavoin julkisiin konsultaatioihin. Tupakkateollisuuden toiminnan on nähty tapahtuvan etupäässä viestintätoimistojen kautta (32).
Tupakkateollisuuden rajallisen vallan on arveltu liittyvän osaltaan siihen, että tupakkapolitiikan johto on sosiaali- ja terveysministeriössä, tupakanvastainen kansalaisjärjestökenttä on laaja ja aktiivinen ja nämä kaksi tahoa ovat yhteistyössä (33). Lisäksi Suomessa ole omaa tupakkateollisuutta (32).
EU:n tupakkadirektiivin kohdalla tupakkateollisuus painotti laitonta tuontia, vapauksia, taloudellista hyötyä, haittojen vähentämistä muilla tupakkatuotteilla sekä EU-tason sääntelyn välttämistä (34)
Tupakka- ja nikotiiniteollisuuden aktiivista toimintaa on nähty erityisesti liittyen uusiin nikotiini- ja tupakkatuotteisiin eli nuuskaan, sähkösavukkeisiin ja nikotiinipusseihin, joiden merkittävä kohderyhmä ovat nuoret. Suoraan toimintaan on kuulunut tuotteiden markkinointia, lobbausta ja lain rajojen koettelua (32,35,36,37).
Sähkösavukekauppiaat ovat koetelleet lain rajoja erityisesti kiellettyjen makuaineiden ja myynnin kohdalla (36,38). Nuuskan myynnissä EU-lain rajoja on koeteltu erityisesti Ahvenanmaan tupakkalainsäädännön kautta.
EU-laki kieltää nuuskan myynnin Suomen lipun alaisilla laivoilla, mutta tätä kieltoa ei ole toimeenpantu (37). Nuuskaa on myyty järjestelmällisesti yli sallittujen matkustajatuontirajojen ruotsinlaivoilla (35).
Tässä strategia on yhdistetty laivaliikenteen ja yrittäjien toiminnan edistämiseen. Suuria tupakan ja nuuskan tuontikiintiöitä on perusteltu Ahvenanmaalla poikkeavien laivojen mahdollisuudella myydä suurempia määriä verovapaita tupakkatuotteita (35).
Sekä nuuska- että sähkösavukekauppiaat ovat käyttäneet paitsi niin kutsuttua brändimarkkinointia myös suomenkielistä markkinointia sosiaalisessa mediassa yli rajojen. Suomalaisten viranomaisten on ollut vaikea puuttua siihen (35).
Sähkösavuketoimijat ovat tuottaneet sisältöä YouTubessa vlogiyhteistyön kautta sekä Instagramissa vaikuttajamarkkinoinnin avulla. Sosiaalista mediaa voidaan pitää sähkösavuketoimijoille tehokkaana ja etenkin nuoriin kohdentuvana markkinoinnin kanavana (39).
Pohdinta
Nykyisen hallituksen lainsäädäntöehdotukset ovat pyrkineet aktiivisesti edistämään alkoholin saatavuutta osana laajempaa toimintaympäristön muutosta. Lakimuutosehdotus alkoholin kotiinkuljetuksesta on ristiriidassa terveysasiantuntijoiden suositusten kanssa (40).
Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä tiedetään tehokkaaksi keinoksi rajoittaa saatavuutta ja haittoja (41). Tätä kuitenkin on purettu toimilla alkoholin tuomiseksi ruokakauppoihin, mitä etenkin päivittäistavarakauppa on ajanut (42).
Tupakkayhtiöiden on todettu olleen vaikuttamassa EU:n toimintaympäristön muutokseen ja etenkin sääntelyn vähentämiseen kohdentuviin toimiin (43). Suomessa toimivat tupakkayhtiöt kiistivät tupakan aiheuttamat kansanterveyshaitat aina vuoteen 2009 asti pyrkien väistämään tuotteidensa tuotevastuun oikeussaleissa sekä viivästyttämään ja heikentämään tupakkaan kohdistuvaa sääntelyä (44).
Alkoholipolitiikan ohella laajempi toimintaympäristön muutos elinkeinoelämän etuja painottavaksi sekä sääntelyä vähentäväksi on heijastunut myös nikotiinipussien pitoisuuksien sekä makujen sääntelyä koskeviin hallituksen toimiin. Verovapaa myynti Ahvenanmaalla poikkeavilla laivoilla ja tulot tupakka- ja nikotiinituotteista sekä alkoholista on katsottu kansanterveyttä keskeisemmäksi tavoitteeksi (45).
Toimintaympäristön muutos on tärkeä, sillä se heikentää sääntelyn mahdollisuuksia myös alkoholia ja tupakkaa laajemmin.
Kansalliset saatavuuteen ja hintaan kohdentuvat toimet noudattavat väestöpohjaista ennaltaehkäisyn strategiaa (46). Tässä katsauksessa olemme keskittyneet etenkin alkoholiin ja tupakkaan, mutta kaupallisilla määrittäjillä ja yritysten poliittisella vaikuttamisella on merkitystä laajapohjaisissa ohjaustoimissa, jotka kohdentuvat yksilöllistä terveysneuvontaa laajemmin.
Esimerkiksi ravitsemuspolitiikassa yritykset ovat olleet aktiivisia etenkin haittaverojen kritiikissä. Fazer uhkasi julkisesti siirtää uudet investoinnit Ruotsiin, mikäli makeisveroa ei peruta (47).
Toimintaympäristön muutoksella on vaikutusta myös ympäristöterveyteen sekä terveysturvallisuuteen. Suomessa ei – toisin kuin Ruotsissa – ole puututtu minkkien tarhaukseen tämän aiheuttamasta pandemiariskistä huolimatta (48,49).
Kaupallisten määrittäjien sekä yritysten poliittisen osallisuuden merkitys on selvää myös terveydenhuollossa ja lääkepolitiikassa. Terveyspalveluiden ja lääketeollisuuden piirissä etenkin pyöröovet kokoomukseen ovat herättäneet keskustelua (50).
Terveyspolitiikan näkökulmasta olisi tärkeää kartoittaa vaikuttamisen keinoja ja strategioita myös laajemmin sekä myös digitalisaation ja sosiaalisen median merkitystä terveyden kaupallisten määrittäjien kannalta.
Lopuksi
Yritysten ja kaupallisten tahojen aktiivinen vaikuttaminen voi johtaa terveyspolitiikan tavoitteiden kannalta haastaviin toimintaympäristön muutoksiin tai toimien hidastumiseen tai kaatumiseen. Se voi vaikuttaa myös yksilön vastuun ja vapauksien painottumiseen tiedotuksessa ja markkinoinnissa.
Lääkärin työn kannalta on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät määrittävät potilaan tietopohjaa ja valintoja. Terveyspolitiikan näkökulmasta on olennaista ymmärtää vaikuttamisen strategioiden vaikutus terveydenhuollon päätöksentekoon ja resurssien jakoon sekä lääkärien ja lääkärikunnan asemaan asiantuntijoina kansanterveydelle ja terveyspolitiikalle keskeisissä kysymyksissä.
Kirjoittajien ilmoittama käsikirjoitukseen liittyvä rahoitus:
Suomen Akatemia
European Commission; JA_PreventNCD
Research Council of Finland > Terveyden Tutkimuksen Toimikunta; 357101
Meri Koivusalo: Opetan ja teen tutkimusta terveyden sosiaalisista määrittäjistä sekä terveydenhuollon markkinaehtoistumisesta; kansallista ja kansainvälistä julkista tutkimusrahoitusta aiheeseen liittyen, työsuhde (Tampereen yliopisto, Syöpäjärjestöt), toinen WHO:n yhteistyökeskuksen vetäjistä Tampereen yliopistossa.
Elina Kerkelä: Työsuhde (Hyks), luentopalkkiot (Helsingin yliopisto).
Eeva Ollila: Ei sidonnaisuuksia.
- 1
- CPME. European doctors urge policy-makers to ensure commercial influence does not harm public health, 3.12.2024. (siteerattu 5.12.2024). www.cpme.eu/news/european-doctors-urge-policy-makers-to-ensure-commercial-influence-does-not-harm-public-health
- 2
- West R, Marteau T. Commentary on Casswell (2013): the commercial determinants of health. Addiction 2013;108:686–7.
- 3
- Kickbush I, Allen L, Franz C. The commercial determinants of health. Lancet Global Health 2016:4;12: e895–6.
- 4
- De Lacy-Vawdon C, Livingstone C. Defining the commercial determinants of health: a systematic review. BMC Public Health 2020;20:1022.
- 5
- Ralston R, Godziewski C, Brooks E. Reconceptualising the commercial determinants of health: bringing institutions in. BMJ Global Health 2023;8:e013698.
- 6
- Gilmore AB, Fabbri A, Baum F ym. Defining and conceptualising the commercial determinants of health. Lancet 2023;401:1194–213.
- 7
- WHO. Commercial Determinants of health. (päivitetty 21.3. 2023, siteerattu 12.12.2024). www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/commercial-determinants-of-health
- 8
- Maani N, Petticrew M, Galea S, toim. The commercial determinants of health. Oxford: Oxford University Press 2023.
- 9
- WHO. Commercial determinants of non-communicable diseases in the WHO European region. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe 2024. (siteerattu 12.12.2024). www.who.int/europe/publications/i/item/9789289061162
- 10
- Getz KA. Research in corporate political action: Integration and assessment. Bus Soc 1997;36:32–72. doi.org/10.1177/000765039703600103
- 11
- WHO. Health promotion glossary. Geneva: WHO 2021. www.who.int/publications/i/item/9789240038349
- 12
- Savell E, Gilmore AB, Fooks G. How does the tobacco industry attempt to influence marketing regulations? A systematic review. PLoS One 2014; 9:e87389.
- 13
- McCambridge J, Mialon M, Hawkins B. Alcohol industry involvement in policymaking: systematic review. Addiction 2018:113:1571–84. doi.org/10.1111/add.14216
- 14
- Noel JK, Babor TF, Robaina K. Industry self-regulation of alcohol marketing: a systematic review of content and exposure research. Addiction 2017;112(suppl 1):28–50. doi.org/10.1111/add.13410
- 15
- Savell E, Fooks G, Gilmore AB. How does the alcohol industry attempt to influence marketing regulations? A systematic review. Addiction 2016;111:18–32. doi.org/10.1111/add.13048
- 16
- Fooks, G. The institutionalization of corporate power within policy. Kirjassa: Maani N, Petticrew M, Galea S, toim. The commercial determinants of health. New York: Oxford Academic 2023. doi.org/10.1093/oso/9780197578742.003.0017
- 17
- Koivusalo M, Labonte R, Schrecker T. Globalization and policy space for health and social determinants of health. Kirjassa: Labonte R, Schrecker T, Packer C, Runnels V, toim. Globalization and health: Pathways, evidence and policy. Routledge: New York, London 2009.
- 18
- Mialon M, Vandevijvere S, Carriedo-Lutzenkirchen A ym. Mechanisms for addressing and managing the influence of corporations on public health policy, research and practice: a scoping review. BMJ Open 2020:10:e034082.
- 19
- Hawkins B, Holden C, Eckhardt J, Lee K. Reassessing policy paradigms: a comparison of the global tobacco and alcohol industries. Glob Public Health 2018;13:1–19.
- 20
- Buse K, Tanaka S, Hawkes S. Healthy people and healthy profits? Elaborating a conceptual framework for governing the commercial determinants of non-communicable diseases and identifying options for reducing risk exposure. Global Health 2017;13:34. doi.org/10.1186/s12992-017-0255-3
- 21
- Mialon M, Swinburn B, Sacks G. A proposed approach to systematically identify and monitor the corporate political activity of the food industry with respect to public health using publicly available information. Obes Rev 2015;16:519–30. doi.org/10.1111/obr.12289
- 22
- Ulucanlar S, Lauber K, Fabbri A ym. Corporate political activity: Taxonomies and model of corporate influence on public policy. Int J Health Policy Manag 2023;12:7292. doi.org/10.34172/ijhpm.2023.7292
- 23
- Craig L, Fong GT, Chung-Hall J, Puska P; WHO FCTC Impact Assessment Expert Group. Impact of the WHO FCTC on tobacco control: perspectives from stakeholders in 12 countries. Tob Control 2019;28(suppl 2):129–35. doi.org/10.1136/tobaccocontrol-2019-054940
- 24
- Puska P. WHO FCTC as a pioneering and learning instrument. Comment on "The legal strength of international health instruments – what it brings to global health governance?". Int J Health Policy Manag 2018;7:75–7. doi.org/10.15171/ijhpm.2017.63
- 25
- Berret S, Marionneau V, Sievänen R, Nikkinen J. Institutional investment in addictive industries: an important commercial determinant of health. Front Public Health 2024:1409648. doi.org/10.3389/fpubh.2024.1409648
- 26
- Karlsson T, Mäkelä P, Tigerstedt C, Keskimäki I. The road to the alcohol act 2018 in Finland: A conflict between public health objectives and neoliberal goals. Health Policy 2020:124:1:1–6.
- 27
- Sama TB, Hiilamo H. Alcohol industry strategies to influence the reform of the Finnish alcohol law. Nord Stud Alcohol Drugs 2019;36:556–68.
- 28
- Hoe C, Weiger C, Minosa MKR ym. Strategies to expand corporate autonomy by the tobacco, alcohol and sugar-sweetened beverage industry: a scoping review of reviews. Global Health 2022;18:17. doi.org/10.1186/s12992-022-00811
- 29
- Petticrew M, Maani Hessari N, Knai C, Weiderpass E. How alcohol industry organisations mislead the public about alcohol and cancer. Drug Alcohol Rev 2018:37:293–303. doi.org/10.1111/dar.12596
- 30
- Sama TB, Konttinen I, Hiilamo H. Alcohol industry arguments for liberalizing alcohol policy in Finland: analysis of Twitter data. J Stud Alcohol Drugs 2021:82:279–87.
- 31
- Seuri O, Katainen A, Toivanen P. Blurring boundaries of expert knowledge and stakeholder agenda – News media as a knowledge broker in the Finnish alcohol policy debate. SSM Qualitative Research in Health 2023:4:100355.
- 32
- Timberlake DS, Laitinen U, Kinnunen JM, Rimpela AH. Strategies and barriers to achieving the goal of Finland’s tobacco endgame. Tob Control 2020:29:398–404.
- 33
- Kuijpers TG, Kunst AE, Willemsen MC. Who calls the shots in tobacco control policy? Policy monopolies of pro and anti-tobacco interest groups across six European countries. BMC Public Health 2019:19:800. doi.org/10.1186/s12889-019-7158-6
- 34
- Hiilamo H, Glantz SA. Old wine in new bottles: tobacco industry's submission to European Commission tobacco product directive public consultation. Health Policy 2015;119:57–65. doi.org/10.1016/j.healthpol.2014.11.002
- 35
- Salminen P, Fonselius R, Ollila E. Uusi tupakkalaki tuli – miten kävi nuuskan maahantuonnin? Yhteiskuntapolitiikka 2017:82:66–75. (siteerattu 12.12.2024). www.julkari.fi/handle/10024/131759
- 36
- Ollila E. See you in court: obstacles to enforcing the ban on electronic cigarette flavours and marketing in Finland. Tob Control 2020;29:e175–80.
- 37
- Salokannel M, Ollila E. Snus and snus-like nicotine products moving across Nordic borders: Can laws protect young people? Nord Stud Alcohol Drugs 2021;38:540–54. doi.org/10.1177/1455072521995704
- 38
- Ollila E, Fonselius R, Salminen P. Sähkösavukkeiden saatavuus ja valvonta uuden tupakkalain aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2019:84:70–9. (siteerattu 12.12. 2024). www.julkari.fi/handle/10024/136365
- 39
- Mäkelä S. Sähkösavukkeiden markkinointi sosiaalisessa mediassa. Youtuben ja Instagramin sisällönanalyysi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2020:57:124–41.
- 40
- Mäkelä P, Warpenius K. Alkoholijuomien kotiinkuljetus. Tietopohjaa sääntelystä ja vaikutuksista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024. (siteerattu 12.12.2024). www.julkari.fi/handle/10024/148520
- 41
- Babor T, Casswell S, Graham K ym. Alcohol: No ordinary commodity: Research and public policy. 3. painos. Oxford University Press 2022. global.oup.com/academic/product/alcohol-no-ordinary-commodity-9780192844484
- 42
- Päivittäistavarakauppa ry. Viinit, tervetuloa ruokakauppaan! 2024. (siteerattu 17.5.2025). www.pty.fi/viinitruokakauppaan
- 43
- Smith KE, Fooks G, Collin J, Weishaar H, Mandal S, Gilmore AB. "Working the system" – British American tobacco's influence on the European Union treaty and its implications for policy: an analysis of internal tobacco industry documents. PLoS Med 2010;7:e1000202. doi.org/10.1371/journal.pmed.1000202
- 44
- Hiilamo H, Glantz SA. Local Nordic tobacco interests collaborated with multinational companies to maintain a united front and undermine tobacco control policies. Tob Control 2013;22:154–64.
- 45
- Ollila E. Ahvenanmaa ei saa määrittää tupakkapolitiikkaa. Suom Lääkäril 2021;76:1536–7.
- 46
- Rose G. The strategy of preventive medicine. Oxford University Press 1993. doi.org/10.1093/oso/9780192624864.001.0001
- 47
- Saarinen M. Fazerin jättimäinen suklaatehdas voi mennä Ruotsiin, jos makeisveroa ei peruta – ”Tämä tuli täytenä yllätyksenä”. Helsingin Sanomat 3.12.2024. (siteerattu 12.12.2024). www.hs.fi/talous/art-2000010835064.html
- 48
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin. THL 15.11.2024. (siteerattu 12.12.2024). thl.fi/-/turkistarhauksen-jatko-nykymuodossaan-muodostaa-jatkuvan-pandemiariskin-
- 49
- SVT Nyheter. All minkuppföddning läggs ned is Sverige. SVT Nyheter 29 Huhtikuu 2025. www.svt.se/nyheter/inrikes/all-minkuppfodning-laggs-ned-i-sverige
- 50
- Strömberg J. Kokoomusvaikuttajien joukkopaosta sote-firmoihin vaaditaan selvitystä – "Tiedettäisiin, että kaikilla olisi puhtaat jauhot pussissa". Yle 14.2.2018. (siteerattu 12.12.2024). yle.fi/a/3-10074777
