Katsausartikkeli Suom Lääkäril 2023;78:e37587, www.laakarilehti.fi/e37587

Luontoympäristö edistää terveyttä

• Tarkastelemme luontoaltistuksen vaikutuksia erityisesti mielenterveyteen ja ihmisen puolustusjärjestelmän säätelyyn.

• Luontokäynnit parantavat mielialaa, palauttavat nopeasti stressistä sekä vähentävät verenpaine-, mieliala- ja astmalääkkeiden käyttöä.

• Lapsilla säännöllinen kontakti maaperän ja kasvillisuuden mikrobeihin voi pienentää allergian riskiä.

• Lisätietoa tarvitaan luontokäyntien annos-vastesuhteesta ja luonto- ja viherympäristön laadun vaikutuksista, samoin kuin luontointerventioiden hyödyistä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Liisa TyrväinenAki Sinkkonen 11.10.2023 12.43

Modernien terveysongelmien taustalla ovat usein mielenterveyden heikkeneminen, ylipaino sekä liian vähäinen liikunta. Nämä ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien, mielenterveyshäiriöiden sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin (1).

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisimpiä ennenaikaisen eläkkeelle jäännin syitä. Myös nuorten mielenterveysongelmat ja allergioiden esiintyminen ovat yleistyneet. Kehityskulku heikentää ihmisten hyvinvointia ja koettua elämänlaatua, mutta vaikuttaa myös terveydenhuollon kustannuksiin.

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia on tutkittu kysely- ja kokeellisin tutkimuksin erityisesti koetun terveyden ja mielialan muutosten kautta (2,3). Epidemiologisissa tutkimuksissa on tarkasteltu vihreän asuinympäristön merkitystä väestön koettuun terveyteen ja sairastavuuteen (4,5). Lisäksi on tutkittu luonnossa liikkumisen terveyshyötyjä verrattuna muihin ympäristöihin (6) sekä luontoaltistuksen yhteyttä puolustusjärjestelmän häiriötilojen, kuten allergioiden, riskiin (7).

Valtaosa kansainvälisistä ja suomalaisistakin tutkimuksista on tehty kaupunkien viher- ja luontoalueilla. Tähän katsaukseen on koottu tietoa luontokäyntien ja -altistuksen vaikutuksista erityisesti mielenterveyteen ja ihmisen puolustusjärjestelmän säätelyyn.

Luonto koetaan eri aistien kautta. Siellä liikkumisesta ja oleskelusta saatavat terveyshyödyt välittyvät eri mekanismeilla, jotka voivat vaikuttaa osittain samanaikaisesti (8). Monet luontokokemuksen vaikutukset ovat psyykkisiä, kuten stressin väheneminen sekä mielialan, keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden paraneminen (9). Lähellä sijaitseva luonto houkuttelee tutkitusti ihmisiä liikkumaan, mikä edistää terveyttä (10). Myönteisiä vaikutuksia, erityisesti kaupungissa, syntyy myös ympäristöhyödyistä: puusto ja muu kasvillisuus sitovat ilmansaasteita, laajemmat luontoalueet vaimentavat melua ja viilentävät helteillä (1,11).

Niin sanotun hygieniahypoteesin mukaan immuunivälitteisten sairauksien, kuten allergioiden, yleistyminen korkean elintason maissa johtuu hygienian paranemisesta (12). Luontokontaktia korostavan biodiversiteettihypoteesin mukaan elonkirjon väheneminen ja erityisesti elinympäristön mikrobiyhteisön yksipuolistuminen johtavat puolustusjärjestelmän häiriöihin (12,13).

Luonto mielenterveyden tukena

Luontoympäristön myönteiset vaikutukset mielialaan on todennettu tutkimuksellisesti hyvin. Ympäristöpsykologian tutkimuksessa luontoympäristöjen yhteyttä hyvinvointiin tarkastellaan kahden viitekehyksen avulla. Toinen näistä painottaa tarkkaavuuden elpymistä (14) ja toinen psykofyysistä stressin vähenemistä (15).

Helsingissä tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa koehenkilöt elpyivät huomattavasti paremmin metsässä tai rakennetussa puistossa kuin kaupungin keskustassa. Myönteisiä vaikutuksia saatiin jo 15 minuutissa (3). Luontosuuntautuneet ja meluherkät koehenkilöt elpyivät parhaiten metsäympäristössä (16). Myös syketaajuuden vaihtelu oli suurempi ja syke matalampi viheralueilla, mikä kertoi paremmasta rentoutumisesta luontoympäristössä kuin rakennetussa ympäristössä (17).

Viheralueilla on usein vähemmän ilmansaasteita ja melua kuin muilla kaupunkialueilla, mikä voi selittää osan fysiologista vaikutuksista. Vaikka havaitut vaikutukset ovat melko pieniä, toistuva luontoalueiden käyttö voi johtaa pysyviin muutoksiin riskitekijöissä (8).

Useimmat kansainväliset tutkimukset lyhytaikaisen viheralueella vierailun vaikutuksista ihmisen fysiologiaan ovat tarkastelleet sydämen sykettä, syketaajuuden vaihtelua, verenpainetta tai kortisolipitoisuuksien muutoksia. Tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia (18), mikä voi johtua erilaisista koeasetelmista sekä viheralueiden koon ja laadun vaihtelusta eri tutkimuksissa.

Luontoympäristöissä liikkumisen useuden on havaittu selittävän parempaa emotionaalista hyvinvointia sekä koettua terveyttä (6,19). Sisäliikunnalla ei vastaavia yhteyksiä havaittu (6). Luontokäynneistä havaittiin, että mitä suurempi tarve vähentää stressiä oli, sitä suurempaa oli koettu palautuminen ja hyvinvointi käynnin jälkeen (19).

Helposti saavutettava ja riittävä suuri luontoalue sekä henkilön luontosuuntautuneisuus lisäävät luonnossa liikkumiseen osallistumista (20). Kansainvälisten tulosten vertailtavuus Suomeen on usein haastavaa, koska luontokontaktien useus ja laatu kytkeytyvät vahvasti paitsi ihmisten sosioekonomiseen asemaan myös luontoalueiden tarjontaan ja kulttuurisiin käyttötapoihin, jotka ovat yhteydessä terveyteen.

Luontointerventioita sairauksien hoidossa on tutkittu vielä vähän. Säännöllisten luontokäyntien on todettu olevan hyödyllisiä masennuspotilaiden lyhytaikaisessa hoidossa standardoitujen hoitokäytäntöjen rinnalla. Luontokäynteihin kolmen kuukauden ajan osallistuneet henkilöt raportoivat pienempää ahdistuneisuutta, suurempaa elpymistä ja parempaa opiskelu- tai työkykyä kuin vain perinteistä hoitoa saaneet masennuspotilaat (21).

Myös virtuaaliluonnolla on saman tyyppisiä vaikutuksia kuin käynneillä aidossa luonnossa. Virtuaalisten luontotaukojen todettiin tehostavan stressistä palautumista työpäivän aikana muita taukovaihtoja paremmin. Luontotauolla katseltiin laadukkaita luontomaisemavideoita yhdessä luontoäänien kanssa, mikä edisti palautumista taukovaihtoehdoista parhaiten. Myönteiset vaikutukset näkyivät sekä psykologisissa mittareissa että alentuneessa keskisykkeessä (22).

Pitkäaikaiset terveyshyödyt

Kansainvälisissä laajoissa väestötutkimuksissa on tarkasteltu asuinympäristöjen luontoalueiden tarjonnan merkitystä terveyteen ja erityisesti viheralueiden ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä. Systemaattisessa katsauksessa (23) valtaosassa tutkimuksista raportoitiin positiivinen yhteys viheralueiden määrän ja aikuisten mielenterveyden välillä. Useimmissa tutkimuksissa myös lasten ja nuorten mielenterveyden ja luontoaltistuksen väliltä on löytynyt myönteinen yhteys (24).

Vähiten terveyseroja eri tuloluokkien välillä on havaittu olevan kaupunkialueilla, joissa on eniten luontoalueita (5). Hiljattain pääkaupunkiseudulla tarkasteltiin epidemiologisessa tutkimuksessa luontoalueiden tarjonnan ja luonnossa ulkoilun yhteyttä sairastavuuteen. Tutkimusaineistossa oli 7 300 yli 25-vuotiasta henkilöä. Luonnossa vierailu 3–4 kertaa viikossa johti pienempään todennäköisyyteen käyttää verenpaine-, mieliala- tai astmalääkkeitä (25).

Samaa suuruusluokkaa olevan luontokäyntien määrän (2–3 kertaa viikossa puoli tuntia tai noin 120 min viikossa) on havaittu olevan väestötasolla yhteydessä parempaan koettuun terveyteen ja mielialaan (26,27).

Luonto, ympäristömikrobit ja puolustusvaste

Suomalaisessa allergiatutkimuksessa on epäilty lasten allergia- ja astmariskin kasvun olevan yhteydessä luontokontaktin vähenemiseen (12). Tutkimuksissa on havaittu, että allergia- ja astmariski on pienin lapsilla, jotka elävät maaseudulla (28,29). Kaupunkilaisilla, joilla luontoaltistus on vähäistä, siitepölyaltistus saattaa olla yhteydessä suureen astman riskiin (13). Tutkimusnäyttöä on myös maatalousympäristön yhteydestä tyypin 1 diabeteksen hitaaseen etenemiseen (30).

Elinympäristöjen mikrobiyhteisöjen vaikutustutkimukset perustuivat ympäristövertailuihin ja yhteyksien todentamiseen. Suomessa ja kansainvälisestikin tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia (31). Kausaalisuuden osoittamiseksi on tehty altistuskokeita, joissa vapaaehtoiset ovat esimerkiksi kosketelleet multaa tai kierineet nurmikoilla. Kokeissa luontokosketus on monipuolistanut ihon ja jopa hengitysteiden mikrobistoa (32). Aikuisilla kotipihan pensaiden monilajisuus muutti ulosteen bakteeristoa tavalla, joka muissa tutkimuksissa yhdistettiin pienentyneeseen dysbioosiriskiin (33).

Tutkimuksessa, jossa päiväkotien pihat muutettiin kasvillisuudeltaan monipuolisiksi viherpihoiksi, lasten mikrobiston monipuolistuminen säilyi yli vuoden kestäneen kokeen ajan (34). Kuukauden kestäneessä päiväkotien vihertämiskokeessa todettiin positiivinen yhteys maan bakteeriston monimuotoisuuden, ihon bakteeriston ja immuunivasteen välillä. Erityisesti gammaproteobakteerien lajimäärä iholla ja puolustusjärjestelmän säätelyn paraneminen (interleukiini-10-sytokiinin lisääntyminen) olivat yhteydessä toisiinsa (35). Tässä tutkimuksessa viherpihan saaneiden lasten mikrobisto alkoi muistuttaa metsäpäiväkotien lasten mikrobistoa.

Lue myös

Kaksoissokkotetussa ja lumekontrolloidussa altistuskokeessa päiväkotilapset puolestaan leikkivät joko mikrobiologisesti monipuolisella multaseoksella rikastetussa hiekkalaatikkohiekassa tai vähämikrobisella turpeella muokatussa turvehiekassa (36). Lapsia leikitettiin päiväkotipäivinä kahden viikon ajan 20 minuuttia kerrallaan. Rikastetussa hiekassa leikkineiden lasten puolustusjärjestelmän säätely parani kuten viherpihalla oleskelleilla lapsilla (35,36). Turvehiekassa leikkineillä lapsilla muutosta ei tapahtunut. Kokeen päätyttyä ryhmien väliset erot katosivat viikoissa.

Tarkempia mikrobiyhteisöjen laadun vertailuja rakennettujen puistojen ja luonnonvaraisten alueiden välillä tarvitaan. Hiljattain saatiin viitteitä hajuaistin kytköksistä luonnossa oleskelun psykofyysisiin vaikutuksiin kokeellisessa tutkimuksessa, jossa koehenkilöt hengittivät puutarhatöissä kostean maan tuoksua (aktinobakteerien erittämää geosmiinia). Tuoksut mahdollisesti vaikuttivat visuaalisen ympäristön ja äänimaiseman ohella mielialan kohenemiseen (37).

Johtopäätöksiä

Vaikka emme tarkasti tiedä, kuinka luonnon terveyshyödyt erilaisissa tilanteissa välittyvät, vaikutuksia saadaan monin tavoin arkiympäristön luontokontakteista, luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Terveyshyödyt liittyvät erityisesti sairauksien ehkäisyyn sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen (8).

Vaikutukset vastaavat osaltaan ikääntyvän väestön, työurien pidentämisen ja terveydenhuoltosektorin säästötavoitteiden asettamiin haasteisiin (38,39). Tässä tarvitaan eri sektorien yhteistyön vahvistamista, jollaisesta hyvä esimerkki on Päijät-Soten terveys- ja ympäristöohjelma 2022–2032.

Luontointerventioiden kytkemisellä terveys- ja sosiaalialan palveluihin voidaan todennäköisesti saavuttaa terveydenhuollon kustannussäästöjä, mutta niitä on tutkittu vielä vähän. Suomalaisen allergiaohjelman tuloksena allergiasta ja astmasta aiheutuneiden vuosittaisten suorien ja epäsuorien kustannusten arvioitiin vähentyneen 200 miljoonaa euroa (30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018 (40).

Terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan monipuolisia luontoalueita, jotka tarjoavat paikkoja rauhoittumiseen sekä tilaa liikunnalle. Hyödyt saadaan toistuvilla käynneillä, minkä vuoksi luonnon tulisi olla helposti saavutettavissa myös kaupungeissa (8,39). Tämä tarkoittaa olemassa olevien kaupunkiluontoalueiden, erityisesti metsien, nykyistä parempaa säilyttämistä rakentamisessa.

Lisää tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi luontoaltistuksen annos-vastesuhteesta eri kohderyhmille, yksilöllisistä eroista, pitkäaikaisvaikutuksista sekä siitä, millainen luonto edistää parhaiten terveyttä (8). Lisäksi tulisi tutkia, millaista mikrobialtistusta tarvitaan tautiriskien minimoimiseksi, voidaanko aikuisten allergiaoireita vähentää luontoaltistusta lisäämällä ja millaiset luonto- ja viheralueet ovat hyödyiltään vaikuttavimpia. Tutkimusnäytön perusteella luontointerventioita, kuten luontoreseptin vaikutuksia, tulisi kokeilla ja tutkia laajemmin osana sairauksien hoitoa, kuntoutuksessa ja sekundaaripreventiossa.

Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että viheralueiden eliöyhteisön tulisi olla mahdollisimman monimuotoista, mikä tarkoittaa käytännössä alkuperäisen luontokasvillisuuden säilyttämistä uusien istutusten sijaan, viheralueiden luonnollisten ekologisten prosessien tukemista ja hallitun hoitamattomuuden mahdollistamista siihen sopivilla alueilla. Esimerkiksi lapsille koulujen, päiväkotien ja leikkipaikkojen tulisi tarjota pihoja, joilla luontokosketus mahdollistuu muun toiminnan lomassa (41).

On myös viitteitä siitä, että sisätilojen viherryttäminen esimerkiksi viherseinien avulla voisi tukea jossain määrin puolustusjärjestelmän kehittymistä (42). Myös virtuaaliluontoratkaisuja voitaisiin tuoda tukemaan ihmisten mielenterveyttä sisätiloihin, joissa pääsy luontoon on rajallista tai rajoitettua, kuten terveydenhuollossa ja hoivaympäristöissä (22).

Kirjoittajat

Liisa Tyrväinen MMT, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus, Helsinki

Aki Sinkkonen FT, erikoistutkija Luonnonvarakeskus, Turku

Sidonnaisuudet

Liisa Tyrväinen: Ei sidonnaisuusksia.

Aki Sinkkonen: Johtokunnan/hallituksen jäsenyys, konsultointi (Uute Scientific), luentopalkkiot (Unilever: esitelmä biodiversiteetin tuomisesta sisätiloihin 2020), patentit (Helsingin yliopisto: Immunomodulatory gardening materials, omistaja Helsingin yliopisto), lisenssitulot (Helsingin yliopisto: Immunomodulatory compositions, Tekes-rahoituksella Helsingin yliopiston jättämä patentti, joka sittemmin myyty Uute Scientificille), osakkeet/optiot (Uute Scientific), muu (Remsoil Oy:n hallituksen jäsen ja osakkeenomistaja, rojaltit Helsingin yliopistolta patentista).

Kirjallisuutta

1: Urban green spaces and health. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. apps.who.int/iris/handle/10665/345751
2: Korpela K, Ylén M, Tyrväinen L, Silvennoinen H. Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promot Int 2010;25: 200–9. doi.org/10.1093/heapro/daq007
3: Tyrväinen L, Ojala A, Korpela K ym. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. J Environ Psychol 2014;38:1–9. doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005
4: Gascon M, Triguero-Mas, M, Martinez D ym. Mental health benefits of long-term exposure to residential green and blue spaces: a systematic review. Int J Env Res Public Health 2015;12:4354-79. DOI: 10.3390/ijerph120404354
5: Mitchell R, Popham F. Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. Lancet 2008;372:1655–60. doi.org/10.1016/S0140-6736(08)61689-X
6: Pasanen T, Tyrväinen L, Korpela K. The relationship between perceived well-being and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology: Health and Well-Being 2014;6(3):324–46. DOI: 10.1111/aphw.12031
7: Stein MM, Hrusch CL, Gozdz J ym. Innate immunity and asthma risk in amish and hutterite farm children. N Engl J Med 2016;375:411–21. doi.org/10.1056/NEJMoa1508749
8: Tyrväinen L, Lanki T, Sipilä R, Komulainen J. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Duodecim 2018;134:1397–403. www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14421.
9: Hartig T, Mitchell R, de Vries S ym. Nature and health. Annu Rev Public Health 2014,35:207–28. DOI: 10.1146/annurev-publhealth-032013-182443
10: Pyky R, Neuvonen M, Kangas K, ym. Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas. Health Place 2018;55:20–8. doi.org/10.1016/j.healthplace.2018.11.001
11: Tyrväinen L, Pauleit S, Seeland K, de Vries S. Benefits and uses of urban forests and trees. Kirjassa: Nilsson K, Randrup TB, Konijnendijk CC, toim. Urban forests and trees in Europe: A reference book. Springer Verlag 2005;81–114.
12: von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. Natural immunity. Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related 2011. EMBO Rep 2011;12:1089-93. DOI: 10.1038/embor.2011.195
13: Rook GAW, Lowry CA, toim. Evolution, biodiversity and a reassessment of the hygiene hypothesis. Springer, Cham 2022. DOI: 10.1007/978-3-030-91051-8_8
14: Kaplan R, Kaplan S. The experience of nature: A psychological perspective. New York: Cambridge University Press 1989.
15: Ulrich RS, Simons RF, Losito BD, Fiorito E, Miles MA, Zelson M. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. J Environ Psychol 1991;11:201–30. doi.org/10.1016/S0272-4944(05)80184-7
16: Ojala A, Korpela K, Tyrväinen L, Tiittanen P, Lanki T. Restorative effects of urban green environments and the role of urban-nature orientedness and noise sensitivity: A field experiment. Health Place 2918;55:59–70. doi.org/10.1016/j.healthplace.2018.11.004
17: Lanki T, Siponen T, Ojala A ym. Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology: a field experiment . Environ Res 2017;159:176–85. DOI: 10.1016/j.envres.2017.07.039
18: Kondo MC, Fluehr JM, McKeon T ym. Urban green space and its impact on human health. Int J Env Res Public Health 2018;15:445. www.mdpi.com/1660-4601/15/3/445
19: James P, Banay RF, Hart JE, Laden F. A review of the health benefits of greenness. Curr Epidemiol Rep 2015;2:131–42. DOI: 10.1007/s40471-015-0043-7
20: Pasanen T, Neuvonen M, Korpela K. The psychology of recent nature visits – (How) are motives and attentional focus related to restorative experiences and changes in mood? Environ Behav 2018;50:913–44. doi.org/10.1177/0013916517720261
21: Hyvönen K, Salonen K, Paakkolanvaara J-V, Väkeväinen P, Korpela K. Effects of nature-based intervention in the treatment of depression: a multi-center, randomized controlled trial. J Environ Psychol 2023;85. doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101950.
22: Ojala A, Neuvonen M, Leinikka M, Huotilainen M, Tyrväinen L. Short virtual nature breaks in the office environment restore from stress: an experimental study. J Environ Psychol 2022;84. DOI: 10.1016/j.jenvp.2022.101909
23: Gascon M, Triguero-Mas, Martinez D ym. Mental health benefits of long-term exposure to residential green and blue spaces: a systematic review. Int J Env Res Public Health 2015;12:4354–79. DOI: 10.3390/ijerph120404354
24: Davis Z, Guhn M, Jarvis I ym. The association between natural environments and childhood mental health and development: A systematic review and assessment of different exposure measurements. Int J Hyg Environ Health 2021;235:113767. DOI: 10.1016/j.ijheh.2021.113767
25: Turunen AW, Halonen JI, Korpela K ym. Cross-sectional associations of different types of nature exposure with psychotropic, anti-hypertensive and asthma medication. Occup Environ Med 2022;80:111–8. DOI: 10.1136/oemed-2022-108491
26: Tyrväinen L, Silvennoinen H, Korpela K, Ylen M. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Julkaisussa: Tyrväinen L, Tuulentie S, toim. Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 2007;52:57–77.
27: White MP, Alcock I, Grellier J ym. Spending at least 120 minutes a week in nature is associated with good health and wellbeing. Scientific reports 2019;9:1–11. DOI: 10.1038/s41598-019-44097-3
28: Ege MJ, Mayer M, Normand AC ym. Exposure to environmental microorganisms and childhood asthma. N Engl J Med 2011;364:701–9. DOI: 10.1056/NEJMoa1007302
29: Hanski I, von Hertzen L, Fyhrquist N ym. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proc Natl Acad Sci USA 2012;109:8334–9. doi.org/10.1073/pnas.120562410.
30: Nurminen N, Cerrone D, Lehtonen J ym. Land cover of early life environment modulates the risk of type 1 diabetes. Diabetes Care 2021;dc201719. DOI: 10.2337/dc20-1719
31: Parmes E, Pesce G, Sabel CE ym. Influence of residential land cover on childhood allergic and respiratory symptoms and diseases: Evidence from 9 European cohorts. Environ Res 2020;183:108953. DOI: 10.1016/j.envres.2019.108953
32: Selway CA, Mills JG, Weinstein P ym. Transfer of environmental microbes to the skin and respiratory tract of humans after urban green space exposure. Environ Int 2020;145:106084. doi.org/10.1016/j.envint.2020.106084
33: Parajuli A, Hui N, Puhakka R ym. Yard vegetation is associated with gut microbiota composition. Sci Total Environ 2020;136707. DOI: 10.1016/j.scitotenv.2020.136707
34: Roslund MI, Puhakka R, Soininen L ym. Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environ Int 2021;157:106811. DOI: 10.1016/j.envint.2021.106811
35: Roslund M, Puhakka R, Grönroos M ym. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 2020;6:eaba2578. DOI: 10.1126/sciadv.aba2578
36: Roslund MI, Parajuli A, Hui N ym. A placebo-controlled double-blinded test of the biodiversity hypothesis of immune-mediated diseases: Environmental microbial diversity elicits changes in cytokines and increase in T regulatory cells in young children. Ecotoxicol Environ Saf 2022;242:113900. DOI: 10.1016/j.ecoenv.2022.113900
37: Kim SO, Kim MJ, Choi NY ym. Psychophysiological and metabolomics responses of adults during horticultural activities using soil inoculated with Streptomyces rimosus: a pilot study. Int J Environ Res Public Health 2022;19:12901. DOI: 10.3390/ijerph191912901
38: Haahtela T, Alenius H, Auvinen P ym. A short history from Karelia study to biodiversity and public health interventions. Front Allergy 2023;4:1152927. doi.org/10.3389/falgy.2023.1152927
39: Jäppinen JP, Tyrväinen L, Reinikainen M, Ojala A. Luonto lähelle ja terveydeksi: Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2014;35. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. 104 s.
40: Jantunen J, Kauppi P, Linna M ym. Real-world evidence of reduced disability costs during the Finnish Allergy Programme 2008–2018. Allergy 2021;76:3817–9. doi.org/10.1111/all.15070
41: Malinen H, Finel N, Tiitu M ym. Elämänmittainen lähivihreäpolku. Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista 2020. Valtioneuvosto, ympäristöministeriö. julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162679
42: Soininen L, Roslund MI, Nurminen N ym. Indoor green wall affects health-associated commensal skin microbiota and enhances immune regulation – a randomized trial among urban office workers. Sci Rep 2022;12:6518. DOI: 10.1038/s41598-022-10432-4

English summary

Health benefits of nature

Exposure nature is increasingly understood to be beneficial, especially for mental, cardiovascular and respiratory health. This review focuses on research evidence regarding benefits of nature exposure to mental health as well as impacts to regulation of human immunology.

The associations of nature and human health have been studied with population surveys, on-site field experiments, and epidemiological studies. These studies have confirmed that nature visits and exposure have beneficial psychological and physiological effects on human health. The outcomes can be explained by psychological restoration and stress relief with contribution from reduced air pollution and noise exposures. Research indicates that physical activity has often a mediating role in perceived health benefits. Somewhat inconsistent evidence gained in international studies may stem from differences in study designs, quality and accessibility of nature in local contexts as well as diverse cultural use practices. Recent studies also suggest that exposure to virtual nature environments indoors combining natural landscapes and sounds indoors promotes restoration and stress recovery.

Research has also focused on understanding how limited environmental microbial exposures is linked to the rise in non-communicable diseases. Studies show more bacterial diversity on the skin of individuals living near agricultural and forest environments compared to urban environments. Studies with children have reported that biodiversity intervention can shape human commensal microbiota and may suppress the potentially pathogenic bacteria on the skin.

The research evidence shows that nature has considerable positive impacts on public health. More research is needed about dose-response relationship of nature exposure, long-terms effects and what type of nature is most beneficial. More studies are needed regarding nature interventions, such as nature prescription, and their impacts in public health promotion and support in treatments of non-communicable diseases.

Liisa Tyrväinen, Aki Sinkkonen