Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa
Magneettikuvausten määrä on kasvanut nopeasti sekä tekniikan kehittymisen, kliinisen osaamisen lisääntymisen että koneiden yleistymisen ansiosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikassa tutkimusaiheet ovat laajentuneet, ja näiden tutkimusten suhteellinen osuus magneettikuvauksista on kasvanut. Koska magneettikuvaus on kohtalaisen kallis ja tutkimusresurssit kysyntään nähden rajalliset, on tutkimusaiheiden tarkastelu paikallaan.
Ensimmäiset magneettikuvaukset suomalaisessa sairaalassa tehtiin vuonna 1982 (1). Magneettikuvaus perustuu kehon vetyatomien ytimien magnetisoitavuuteen. Kudosten signaali-intensiteettiin (valkoinen-harmaa-musta-akselilla) vaikuttaa sekä kudosten vetyatomipitoisuus että käytettävä kuvaussekvenssi…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
