Keuhkojen ammattitaudit ovat sairauksia, joka ovat todennäköisesti pääasiassa aiheutuneet työstä tai työympäristöstä. Suomessa pitkäaikaista haittaa aiheuttava keuhkojen ammattitauti todetaan vuosittain noin 200 potilaalla ja niiden lisäksi todetaan asbestiplakkitauteja ja keuhkoinfektioita. Tavallisimpia ovat astma ja asbestin aiheuttamat sairaudet (1,2).

Ammattitauti on voinut kehittyä siinä työssä, jossa potilas edelleen työskentelee, tai potilas on voinut altistua työssään ammattitaudin aiheuttajalle jo vuosikymmeniä aiemmin (taulukko 1). Ammattitaudin toteaminen voi vaikuttaa sairauden hoitoon ja potilaan tapaturmavakuutusyhtiöltä saamiin korvauksiin. Se on tärkeää myös sairauksia aiheuttavien altisteiden tunnistamisen ja sairauksien ehkäisyn vuoksi.

Astma

Työhön liittyvän herkistymisen aiheuttamaa ammattiastmaa on epäiltävä silloin, kun työikäisellä potilaalla on uusia astmaan viittaavia oireita, lapsuuden astmaoireet palaavat aikuisiällä, astman hallinta huononee tai potilaalla todetaan hengitysteiden obstruktio, jolle ei tiedetä muuta syytä (3). Kaikilta potilailta on kysyttävä, ovatko he töissä ja millaista työtä he tekevät.

Ammattiastman vaarassa ovat erityisesti maanviljelijät ja eläintenhoitajat, leipurit ja muut elintarvikealan työntekijät, maalarit, teollisuuden prosessinhoitajat ja kemian alan työntekijät (taulukko 2) (4,5,6). On kuitenkin hyvä muistaa, että ammattiastman aiheuttajia on tunnistettu yli 400, ja uusia aiheuttajia tunnistetaan jatkuvasti (7).

Potilailta kysytään, vähenevätkö, lisääntyvätkö vai pysyvätkö heidän astmaoireensa samanlaisina silloin, kun heillä on vapaapäivä tai pidempi loma. Oireiden väheneminen vapaalla viittaa ammattiastmaan, mutta kaikki potilaat eivät tätä eroa havaitse. Oireiden pitkittyessä astma kroonistuu ja vaihtelu työn ja vapaan välillä vähenee. Myös työn pahentamassa astmassa voidaan todeta vastaavaa vaihtelua, ja se on tärkeä erotusdiagnostinen vaihtoehto.

Ammattiastmassa työhön liittyvän altistumisen ja oireiden alkamisen välillä on viive, tavallisesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Kun ammattiastmaepäily on herännyt, tehdään astman diagnostiset tutkimukset (8) sekä PEF-työpaikkaseuranta (9) työterveyshuollon ohjaamana.

Ärsytyksen aiheuttaman ammattiastman aiheuttaa yksittäinen tai toistuva altistuminen suurille pitoisuuksille hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäviä aineita, yleensä syövyttäville tai hapettaville kemikaaleille (10). Astmaoireet alkavat usein välittömästi altistumisen jälkeen ja yleensä viimeistään muutamien päivien tai viikkojen kuluessa (Lindström I ym. tässä numerossa). PEF-työpaikkaseuranta ei kuulu ärsytyksen aiheuttaman astman diagnostisiin tutkimuksiin.

Keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja on tupakointi, mutta myös pitkäaikaisen altistumisen orgaanisille ja epäorgaanisille pölyille, kaasuille tai huuruille työssä tiedetään lisäävän taudin riskiä (11). Erityisen suuressa vaarassa ovat henkilöt, jotka sekä tupakoivat että altistuvat työperäisille altisteille (12).

Suurentunut keuhkoahtaumataudin riski on todettu mm. hitsaus-, kaivos-, maatalous-, valimo- rakennus-, tunneli- ja tietöissä sekä elintarviketeollisuuden, rauta- ja terästeollisuuden ja tekstiiliteollisuuden töissä. Ammattitaudin mahdollisuutta on syytä arvioida, kun keuhkoahtaumatauti (13) todetaan tupakoimattomalla tai korkeintaan 10 askivuotta tupakoineella henkilöllä, joka on työskennellyt vähintään noin 10 vuoden ajan riskialalla altistuen pölyille, kaasuille tai huuruille.

Ammattitautiselvitykset sisältävät yleensä altistumisen arvioinnin yliopistosairaaloiden tai Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalla.

Allerginen alveoliitti

Allergisen alveoliitin taudinkuva voi muistuttaa keuhkokuumetta, jolloin siihen liittyvät äkillisesti alkavat yskä, hengenahdistus ja kuume. Tulehdusarvot voivat olla suurentuneet, ja keuhkokuvassa nähdään alakenttiin painottuvaa laaja-alaista pienitäpläistä kuviolisää ja/tai läiskäiset keuhkokuumetyyppiset tiivistymät. Tällaisia jaksoja voi esiintyä useita.

Sairaus voi alkaa myös vähitellen, jolloin oirekuvaa hallitsevat kuiva yskä, vähitellen paheneva hengenahdistus ja laihtuminen (14).

Aiheuttajia ovat tavallisimmin homesienten ja aktinomykeettien itiöt ja lintujen eritteet (taulukko 3), mutta myös muita eläinperäisiä proteiineja ja joitakin kemikaaleja on raportoitu aiheuttajiksi (15). Maanviljelijän talvikuukausien toistuvien yskä-kuume-episodien taustalla voikin olla allerginen alveoliitti, sillä Suomessa aiheuttajina tavallisimpia ovat navettojen ja tallien homeiset heinät (1,2). Toinen tavallinen aiheuttaja on lämmityksessä käytetty homeinen hake, ja sairastuminen voi liittyä säilön pohjimmaisten hakkeiden käyttöön.

Kosteusvauriorakennuksessa työskentelyyn ei yleensä liity sellaista mikrobialtistumista, joka aiheuttaa allergisen alveoliitin. Sen sijaan rakennusten purkutöissä on yksittäisiä tapauksia todettu.

Suomessa on tunnistettu vain yksittäisiä vesipohjaisten metallintyöstönesteiden mikrobikontaminaatioista ja linnunpölystä aiheutuneita ammattitauteja, jotka ovat muualla Euroopassa tavallisia (16).

Allergisen alveoliitin aiheuttajaa ei usein tunnisteta (14), mutta perinpohjaisen selvityksen avulla se voisi olla mahdollista osassa tapauksista. Aiheuttajan tunnistaminen on tärkeää, koska taudin etenemistä voidaan estää lopettamalla altistuminen.

Asbestialtistumiseen liittyvät keuhkosairaudet

Altistuminen asbestille oli Suomessa suurimmillaan 1960–70-luvuilla, jolloin mm. rakennusmiehet, putkimiehet ja telakkatyöntekijät saattoivat altistua työssään runsaastikin. Altistuminen väheni nopeasti jo 1980-luvulla asbestin käytön rajoitusten ansiosta.

Nykyään asbestille altistuminen on vähäistä, mutta sitä voi tapahtua edelleen rakennusten purkutöissä ja kaivannaisteollisuudessa. Altistumiseen liittyvien keuhkosairauksien pitkän, kymmenien vuosien, latenssiajan vuoksi Suomessa todetaan edelleen 1960–70-lukujen asbestialtistumisen aiheuttamia ammattitauteja (17).

Asbestiin liittyvien sairauksien riski määräytyy altistumisen tasosta (kuinka paljon asbestikuituja on ollut ilmassa) ja altistumisen kestosta. Altistumisen arviointi vaatii potilaan työhistorian perusteellisen selvittämisen haastattelemalla ja eri töihin liittyvän altistuksen tuntemuksen. Altistumista voidaan arvioida mm. sairaaloiden ja Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikoilla.

Mesoteliooma on yleensä nopeasti etenevä keuhkopussin syöpä (18). Lähes kaikki tapaukset liittyvät asbestialtistumiseen (19). Vähäinen työperäinen asbestialtistuminen riittää mesoteliooman korvaamiseen ammattitautina. Jokaisen mesotelioomapotilaan kohdalla onkin epäiltävä ammattitautia ja työperäinen asbestialtistuminen on selvitettävä tarkasti. Keuhkosyöpä voidaan korvata ammattitautina riippumatta syöpäsolutyypistä ja potilaan tupakointitaustasta, jos potilas on työssään altistunut asbestille runsaasti tai jos hänellä on todettu aiemmin asbestoosi (20).

Ensimmäinen viite asbestoosista eli asbestialtistumisen aiheuttamasta keuhkofibroosista voi olla poikkeava keuhkokuva tai restriktiivinen löydös spirometriassa (21). Diagnoosia varten tarvitaan keuhkojen ohutleikekuvaus.

Asbestoosin erottaminen idiopaattisesta keuhkofibroosista voi olla vaikeaa, ja altistumisen määrä ja kesto ovat keskeisiä tekijöitä erotusdiagnostiikassa. Vaikka asbestoosit etenevät yleensä hitaasti, osalla potilaista todetaan nopeasti etenevä keuhkofibroosi. Tällöin on harkittava antifibroottista lääkehoitoa (22), joka voi tulla tapaturmavakuutusyhtiön korvattavaksi. Restriktiivinen spirometrialöydös voi viitata myös asbestin aiheuttamaan viskeraalipleuran fibroosiin. Asbestiplakit eivät yleensä aiheuta toiminnallista haittaa.

Silikoosi

Silikoosi eli kivipölykeuhko aiheutuu pitkäkestoisesta altistumisesta kvartsipölylle (21,23). Kvartsia esiintyy yleisesti Suomen maaperässä, ja sille altistutaankin yleisesti mm. kaivostyössä, kivilouhinta- ja murskaamotyössä, maansiirtotyössä ja tunnelinrakennustyössä. Altistumista voi tapahtua myös hiekkapuhalluksessa ja lasi- ja keramiikkateollisuudessa. Viime vuosina on kiveä sisältävien pöytätasojen valmistuksessa ja muotoilussa todettu suuria kvartsipitoisuuksia ja silikoositapauksia (24).

Keuhkokuvan ylälohkopainoitteinen nodulaarinen kuvioitus ja kalkkiutuneet keuhkoportin imusolmukkeet ovat tyypillisiä löydöksiä silikoosissa. Silikoosia voi olla vaikea erottaa sarkoidoosista, ja molemmissa sairauksissa potilas on myös usein oireeton. Sarkoidoosia epäiltäessä onkin syytä aina selvittää kivipölyaltistuminen ja muistaa silikoosin mahdollisuus. Silikoosi voi muistuttaa myös keuhkotuberkuloosin radiologista löydöstä.

Keuhkoinfektiot

Mycobacterium tuberculosis tarttuu lähes poikkeuksetta hengitysteiden kautta ilmavälitteisesti sairastuneen erittäessä bakteeriaerosolia ilmaan yskiessään tai puhuessaan. Jos työntekijällä todetaan työssä tapahtuneen altistuksen jälkeen tuberkuloosi eikä muuta ilmeistä tartuntatilannetta työn ulkopuolella todeta, kyseessä on ammattitauti.

Tuberkuloosia ammattitautina todetaan muutamia tapauksia vuosittain, lähinnä terveydenhuollon ammattilaisilla ja erityisesti hoitajilla (1,2). Mahdollisuus on tärkeää muistaa, ja keuhkojen röntgenkuva on syytä ottaa, kun potilaalla on esiintynyt yli 3 viikkoa yskää ja limaisuutta, veriyskää tai yleisoireita (25).

Työterveyshuollon rooli on aiempaa suurempi tuberkuloosin torjunnassa, koska sairautta esiintyy työikäisillä ja työvoimaa liikkuu yhä enemmän yli rajojemme.

Ammattitautina saadun COVID-19-infektion korvauskriteerit (taulukko 1) (26) täyttäviä tapauksia on korvattu kesäkuun 2022 loppuun mennessä lähes 3 000 (27). Ammattitauteja on todettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisilla, varhaiskasvatuksen työntekijöillä, opettajilla ja rakennustyöntekijöillä (Tapaturmavakuutuskeskus, henkilökohtainen tiedonanto). Myös pitkittyneitä oireita on korvattu. Epidemian myöhemmässä vaiheessa, taudin levittyä laajalti väestöön, työperäisen tartunnan osoittaminen on vaikeampaa kuin alussa.

Lääkärin tehtävät ammattitautiepäilyssä

Lääkärillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitautiepäilyistä ja todetuista ammattitaudeista. Kun epäily ammattitaudista herää, tehdään aluehallintovirastolle ammattitauti-ilmoitus ja lähetetään potilaan tapaturmavakuutusyhtiölle hoitokäyntiä koskevat merkinnät, josta käy selville sairauden kuvaus ja alustavat tiedot altistumisesta mahdolliselle ammattitaudin aiheuttajalle. Jos potilas ei tiedä tai saa selville vakuutusyhtiötään, voidaan tieto lähettää johonkin vakuutusyhtiöön tai Tapaturmavakuutuskeskukseen, jossa selvitetään korvausvelvollinen yhtiö.

Tutkimuksia voidaan jatkaa keuhkosairauksien poliklinikalla normaaliin tapaan tai potilas voidaan lähettää Työterveyslaitoksen tai sairaalan työlääketieteen poliklinikoille. Tarvittaessa ammattitautiepäilyssä voi kysyä neuvoa Työterveyslaitoksen työlääketieteen palvelevasta puhelimesta (p. 030 474 3300).

Lopuksi

Osa keuhkojen ammattitaudeista jää tunnistamatta, ja tämä on ongelma oikean hoidon ja korvausten kannalta, mutta myös vaarallisten työtehtävien tunnistamisen ja sairauksien ehkäisyn kannalta. Riskialoilla pitkäjänteinen yhteistyö työterveyshuollon, työpaikan ja työsuojelun kesken on olennaista, ja siksi terveyspalvelujen tarjoajan vaihtuminen voi olla haasteellista ammattitautien ehkäisyn kannalta.

Ammattitautiepäilyn herättyä tutkimuksia tehdään usein lukuisissa terveydenhuollon yksiköissä ja viive tutkimusten alkamisesta ammattitautidiagnoosiin voi olla yli vuoden. Toisaalta joissain tapauksissa tapaturmavakuutusyhtiö ei ole antanut maksusitoumusta jatkotutkimuksiin tai sen saaminen on kestänyt pitkään. Ammattitautiepäilyjen tunnistamiseen ja tutkimiseen onkin syytä kiinnittää huomiota jatkossa.