1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Musiikki-interventiot kivun hoidon osana
Katsaus­artikkeli 37/2020 vsk 75 s. 1843 - 1848

Musiikki-interventiot kivun hoidon osana

• Kivun hoitoon tarvitaan kustannustehokkaita ja helposti yksilöitäviä lääkkeettömiä menetelmiä.

• Musiikki on edullinen ja helposti saatavilla oleva hoidon elementti, joka on yksilöitävissä kuntoutuksellisiin tarpeisiin.

• Musiikin on havaittu tukevan esimerkiksi toimenpiteen jälkeisen, kroonisen tai syöpään liittyvän kivun hoitoa.

• Musiikin hyödyt perustuvat todennäköisesti useisiin samanaikaisiin mekanismeihin.

Musiikki-interventiot kivun hoidon osana Kuva 1 / 1

Suomalaisista 35 % kärsii kroonisesta kivusta (11 Mäntyselkä PT, Turunen JH, Ahonen RS, Kumpusalo EA. Chronic pain and poor self-rated health. JAMA 2003;290:2435–42.). Kipu kuormittaa terveydenhuollon resursseja, ja työpanoksen menetyksistä sekä työkyvyttömyydestä seuraa merkittäviä kustannuksia (22 Kelan sairausvakuutustilasto 2017. helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/244518/Kelan_sairausvakuutustilasto_2017.pdf,33 Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta 2014. tilastot.etk.fi/?lang=3). Pitkittynyt kipu heikentää potilaan elämänlaatua laaja-alaisesti (44 Breivik H, Collett B, Ventafridda V, Cohen R, Gallacher D. Survey of chronic pain in Europe: prevalence, impact on daily life, and treatment. Eur J Pain 2006;10:287–333.,55 Dueñas M, Ojeda B, Salazar A, Mico JA, Failde I. A review of chronic pain impact on patients, their social environment and the health care system. J Pain Res 2016;9:457–67.), muuttaa neuroendokriinisen ja immunologisen järjestelmän toimintaa ja aiheuttaa aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia (66 Apkarian AV, Sosa Y, Sonty S ym. Chronic back pain is associated with decreased prefrontal and thalamic gray matter density. ­J Neurosci 2004;24:10410–15.,77 Tennant F. The physiologic effects of pain on the endocrine system. Pain Ther 2013;2:75–86.,88 Tracey I, Mantyh PW. The cerebral signature for pain perception and its modulation. Neuron 2007;55:377–91.).

Kivun Käypä hoito -suosituksessa korostetaan lääkkeettömiä hoitoja (99 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kipu. Käypä hoito -suositus 22.8.2017. ­www.kaypahoito.fi). Kun otetaan huomioon kipuongelmien yleisyys ja seuraukset, kustannustehokkaiden ja helposti yksilöitävien lääkkeettömien hoitomuotojen kehittämiselle on ilmeinen tarve. Musiikki on edullinen, laajasti ja helposti saatavilla oleva sekä yksilöitävissä oleva hoidon elementti.

Musiikki hoidon elementtinä

Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää.

Musiikki-interventiot jaetaan kahteen ryhmään: koulutetun terapeutin toteuttamaan musiikkiterapiaan ja muutoin toteutettuun, yleensä passiiviseen musiikin kuunteluun (music medicine) (1010 Trondalen G, Bonde LO. Music therapy: models and interventions. Kirjassa: MacDonald RAR, Kreutz G, Mitchell LA, toim. Music, health and wellbeing. Oxford: Oxford University Press 2012;40–62.). Musiikkiterapiassa musiikin elementtejä hyödynnetään psyykkisten, fyysisten, neurologisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien hoidossa (1111 Suomen Musiikkiterapiayhdistys ry kotisivut. Musiikkiterapia. (siteerattu 17.5.2020). ­www.musiikkiterapia.net/index.php/mita-musiikkiterapia). Terapiamuodot voivat olla vastaanottamiseen painottuvia (reseptiivisiä) tai tuottamiseen ja vuorovaikutukseen painottuvia (produktiivisia) (1010 Trondalen G, Bonde LO. Music therapy: models and interventions. Kirjassa: MacDonald RAR, Kreutz G, Mitchell LA, toim. Music, health and wellbeing. Oxford: Oxford University Press 2012;40–62.).

Pelkkä musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajoja, molemmille aivopuoliskoille ulottuvia verkostoja otsa-, ohimo- ja päälakilohkon sekä limbisillä alueilla. Nämä alueet säätelevät muun muassa kuulemista, muistia, tarkkaavaisuutta, motorisia toimintoja ja tunteiden käsittelyä (1212 Koelsch S. Towards a neural basis of music-evoked emotions. Trends Cogn Sci 2010;14:131–7.). Musiikki aktivoi myös aivojen palkitsemisjärjestelmää (1313 Salimpoor V, Benovoy M, Larcher K, Dagher A, Zatorre R. Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music. ­Nat Neurosci 2011;14:257–62.). Musiikki-interventiot vähentävät mielialaoireita (1414 Raglio A, Attardo L, Gontero G, Rollino S, Groppo E, Granieri E. Effects of music and music therapy on mood in neurological patients. World J Psychiatry 2015;5:68–78.) ja niiden vaikuttavuudesta on saatu näyttöä myös neurologisten sairauksien kuntoutuksessa (1515 Sihvonen AJ, Särkämö T, Leo V, Tervaniemi M, Altenmüller E, Soinila S. Music-based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurol 2017;16:648–60.).

Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että mielimusiikin kuuntelu edesauttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kognitiivista toipumista ja parantaa heidän mielialaansa (1616 Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008;131:866–76.). Standardihoitoon yhdistetty musiikkiterapia tehostaa masennuspotilaiden mielialaoireiden ja ahdistuneisuuden lievittymistä sekä toimintakyvyn kohentumista (1717 Leubner D, Hinterberger T. Reviewing the effectiveness of music interventions in treating depression. Front Psychol 2017;8:1109.,1818 Erkkilä J, Tervaniemi M. Musiikkiterapia masennuksen hoidossa. Suom Lääkäril 2012;67:1656–61.). Musiikin kuuntelu saattaa parantaa myös unettomuudesta kärsivien unen laatua (1919 Jespersen KV, Koenig J, Jennum P, Vuust P. Music for insomnia in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;8:CD010459.). Nämä havainnot tekevät musiikista lupaavan elementin hoidettaessa kiputiloja, joihin liittyy usein mieliala- ja ahdistusoireita sekä unihäiriöitä (55 Dueñas M, Ojeda B, Salazar A, Mico JA, Failde I. A review of chronic pain impact on patients, their social environment and the health care system. J Pain Res 2016;9:457–67.,2020 Knaster P, Karlsson H, Estlander AM, Kalso E. Psychiatric disorders as assessed with SCID in chronic pain patients: the anxiety disorders precede the onset of pain. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:46–52.).

Musiikki-interventiot kivun hoidossa

Terveillä koehenkilöillä itse valitun musiikin kuunteleminen lisää kokeellisen kivun hallinnan tunnetta, lievittää ahdistuneisuutta ja auttaa sietämään kipua (2121 Mitchell LA, MacDonald RAR. Music and pain: evidence from experimental perspectives. Kirjassa: MacDonald RAR, ­Kreutz G, Mitchell LA, toim. Music, health and wellbeing. Oxford: Oxford University Press 2012;230–38.). Simuloidut ja kliiniset kiputilat eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan, eikä kroonista kipua voi tutkia terveillä koehenkilöillä. Tässä kirjoituksessa esittelemme kattavasti etiologioiltaan erilaisten kliinisten kiputilojen hoidosta tehtyjä musiikki-interventiotutkimuksia ja tarkastelemme musiikin kipua lievittäviä vaikutusmekanismeja.

Ensimmäisessä, kipua yleisesti käsitelleessä Cochrane-katsauksessa todettiin, että musiikki-interventiot vähentävät koetun kivun voimakkuutta ja opioidien tarvetta, mutta vaikutukset olivat pieniä ja kliininen merkitys epäselvä (2222 Cepeda MS, Carr DB, Lau J, Alvarez H. Music for pain relief. Cochrane Database Syst Rev 2006;19:CD004843.).

Vuonna 2016 julkaistussa meta-analyysissä (97 tutkimusta, n = 9 184) musiikin kipua lievittävät vaikutukset näyttäytyivät selkeämpinä tavanomaiseen hoitoon verrattuna (2323 Lee JH. The effects of music on pain: a meta-analysis. J Music Ther 2016;53:430–77.). Analyysi kattoi satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset (RCT) akuutista, toimenpiteisiin liittyvästä, kroonisesta sekä syöpään liittyvästä kivusta. Musiikki vähensi opioidien ja muiden kipulääkkeiden tarvetta ja vaikutti suotuisasti peruselintoimintoihin, kuten sykkeeseen ja verenpaineeseen. Musiikkiterapia näyttäytyi musiikin kuuntelua tehokkaampana kivun lievityksessä, mutta kipulääkkeiden käytön väheneminen ja elintoimintojen tasaantuminen tuli selkeimmin esiin musiikin kuunteluun pohjautuneissa interventioissa.

Toimenpiteen aiheuttama kipu

Lancet-lehdessä vuonna 2015 julkaistussa laajassa erityyppisiä toimenpiteitä, kuten sydänleikkauksia, elinsiirtoja, gynekologisia ja urologisia operaatioita, kattaneessa meta-analyysissä ja systemaattisessa katsauksessa (73 RCT-tutkimusta, n = 9 602) tarkasteltiin toimenpiteisiin liittyvien musiikki-interventioiden vaikuttavuutta toimenpiteen jälkeisen kivun hoidossa (2424 Hole J, Hirsch M, Ball E, Meads C. Music as an aid for postoperative recovery in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2015;386:1659–71.). Musiikin kuuntelu vähensi toimenpiteen jälkeistä kipua ja ahdistuneisuutta sekä kipulääkkeiden käyttöä ja lisäsi potilastyytyväisyyttä riippumatta siitä, toteutettiinko musiikki-interventio toimenpidettä ennen, sen aikana tai sen jälkeen.

Yllättäen musiikista oli hyötyä myös yleisanestesian aikana, vaikka vaikutukset olivat voimakkaampia, jos potilaat olivat intervention aikana hereillä. Toimenpidettä edeltävät interventiot olivat vaikuttavimpia, mutta ajoituksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Interventiot eivät vaikuttaneet sairaalahoidon pituuteen.

Toisessa invasiivisia toimenpiteitä tarkastelleessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (92 RCT-tutkimusta, n = 7 385) musiikki-interventioiden raportoitiin vähentäneen kipua ja ahdistusoireita (2525 Kühlmann AYR, de Rooij A, ­Kroese LF, van Dijk M, Hunink MGM, Jeekel J. Meta-analysis evaluating music interventions for anxiety and pain in surgery. ­Br J Surg 2018;105:773–83.). Toimenpiteen jälkeinen interventio vähensi kipua tehokkaimmin.

Suomessa musiikin vaikutusta toimenpiteen jälkeiseen kipuun on tutkittu yhdessä satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa (n = 168) (2626 Vaajoki A, Pietilä AM, Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. Effects of listening to music on pain intensity and pain distress after surgery: an intervention. ­J Clin Nurs 2012;21:708–17.,2727 Vaajoki A, Kankkunen P, Pietilä AM, Vehviläinen-Julkunen K. Music as a nursing intervention: effects of music listening on blood pressure, heart rate, and respiratory rate in abdominal surgery patients. Nurs Health Sci 2011;13:412–8.,2828 Vaajoki A, Kankkunen P, Pietilä AM, Kokki H, Vehviläinen-Julkunen K. The impact of listening to music on analgesic use and length of hospital stay while recovering from laparotomy. Gastroenterol Nurs 2012;35:279–84.,2929 Vaajoki A, Pietilä A, Kankkunen P, Vehvilainen-Julkunen K. Music intervention study in abdominal surgery patients: challenges of an intervention study in clinical practice. Int J Nurs Pract 2013;19:206–13.). Potilaat kuuntelivat musiikkia 30 minuutin ajan vatsakirurgista toimenpidettä edeltävänä iltana ja kolmena ensimmäisenä toimenpiteen jälkeisenä päivänä. Verrokit eivät saaneet interventiota. Musiikkiryhmässä kivun voimakkuus ja epämiellyttävyys olivat vähäisempiä kuin verrokeilla, mutta vain toisena toimenpiteen jälkeisenä päivänä (2626 Vaajoki A, Pietilä AM, Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. Effects of listening to music on pain intensity and pain distress after surgery: an intervention. ­J Clin Nurs 2012;21:708–17.). Havainnon kliinistä merkittävyyttä vähentää se, että kumpikin ryhmä sai epiduraalisen kipulääkityksen ja sen vuoksi kivun voimakkuus ennen interventiota oli vähäinen. Interventio ei vaikuttanut kipulääkkeiden määrään tai haittoihin eikä sairaalassaoloaikaan (2828 Vaajoki A, Kankkunen P, Pietilä AM, Kokki H, Vehviläinen-Julkunen K. The impact of listening to music on analgesic use and length of hospital stay while recovering from laparotomy. Gastroenterol Nurs 2012;35:279–84.).

Musiikin kuuntelua on Suomessa käytetty pitkään synnytyssairaaloissa kipua lievittävänä rentoutusmenetelmänä, mutta kiistatonta näyttöä vaikuttavuudesta ei ole (3030 Chuang CH, Chen PC, Lee CS, Chen CH, Tu YK, Wu SC. Music intervention for pain and anxiety management of the primiparous women during labour: a systematic review and meta-analysis. J Adv Nurs 2019;75:723–33.).

Krooninen kipu

Kroonista kipua käsittelevässä katsauksessa (14 tutkimusta, n = 1 178) musiikki-interventiot vähensivät merkitsevästi kipua, ahdistuneisuutta ja masennusta kivun etiologiasta riippumatta (3131 Garza-Villarreal EA, Pando V, ­Vuust P, Parsons C. Music-induced analgesia in chronic pain conditions: a systematic review and meta-analysis. Pain Physician 2017;20:597–610.). Tutkimuksista 79 % perustui musiikin kuunteluun. Omavalintainen musiikki lievitti kipua ja masennusta tehokkaimmin.

Musiikkia ei tule mieltää ­muun hoidon korvaajana.

Rajatusta musiikkivalikoimasta itse valitun musiikin 30 minuutin kertakuuntelu vähensi neurologisten osastopotilaiden ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä pienensi syke- ja hengitystiheyttä, mutta ei vaikuttanut kivun voimakkuuteen tavanomaiseen hoitoon verrattuna (n = 53) (3232 Phipps MA, Carroll DL, ­Tsiantoulas A. Music as a therapeutic intervention on an inpatient neuroscience unit. Complement Ther Clin Pract 2010;16:138–42.). Pitkittäistutkimuksessa (n = 87), jonka potilailla oli kroonisia neurologisen tai tulehduksellisen sairauden, fibromyalgian tai lannerangan ongelmien aiheuttamia kipuja, tutkittavat kuuntelivat musiikkia 60 päivää (2 x 20 min/vrk) (3333 Guétin S, Giniès P, Siou DK ym. The effects of music intervention in the management of chronic pain: a single-blind, randomized, controlled trial. Clin J Pain 2012;28:329–37.). Standardihoitoon verrattuna tutkittavien kokema kipu, ahdistuneisuus, mielialaoireet ja lääkkeiden kokonaiskäyttö vähenivät intervention aikana ja vielä kuukauden kuluttua intervention päättymisestä (3333 Guétin S, Giniès P, Siou DK ym. The effects of music intervention in the management of chronic pain: a single-blind, randomized, controlled trial. Clin J Pain 2012;28:329–37.).

Reumasairauksien hoidossa musiikkipohjaisten interventioiden hyöty jäi vaatimattomaksi, mutta tutkimusten määrä oli vähäinen (3434 Selvendran S, Aggarwal N, Vassiliou V, Ntatsaki E. Pirouetting away the pain with music. J Clin Rheumatol 2015;21:263–6.). Fibromyalgia on ollut tutkimuksissa parhaiten edustettuna, joskin otoskoot ovat olleet pieniä (n = 22–60). Musiikin kuuntelu ennen liikuntasuoritusta näyttäisi vähentävän fibromyalgiapotilaiden kipua ja parantavan liikkuvuutta (3535 Garza-Villarreal EA, Wilson AD, Vase L ym. Music reduces pain and increases functional mobility in fibromyalgia. Front Psychol 2014;5:90.). Musiikin kuuntelu voi lievittää fibromyalgiapotilaiden kipua levossa ja ehkäistä kivun voimistumista liikunnan aikana (3636 Mercadíe L, Mick G, Guétin S, Bigand E. Effects of listening to music versus environmental sounds in passive and active situations on levels of pain and fatigue in fibromyalgia. Pain Manag Nurs 2015;16:664–71.).

Seurantatutkimuksessa musiikin kuuntelu lisäsi fibromyalgiakivun hallinnan tunnetta, vaikka kivun intensiteetti ei vähentynyt (3737 Linnemann A, Kappert MB, ­Fischer S, Doerr JM, Strahler J, Nater UM. The effects of music listening on pain and stress in the daily life of patients with fibromyalgia syndrome. Front Hum Neurosci 2015;9:434.). Musiikkipohjainen mielikuvaterapia ja musiikin päivittäinen kuuntelu vähensivät fibromyalgiapotilaiden masennusoireita, mutta löydökset kivun lievittymisestä vaihtelivat (3636 Mercadíe L, Mick G, Guétin S, Bigand E. Effects of listening to music versus environmental sounds in passive and active situations on levels of pain and fatigue in fibromyalgia. Pain Manag Nurs 2015;16:664–71.,3838 Onieva-Zafra MD, García LH, ­Del Valle MG. Effectiveness of guided imagery relaxation on levels of pain and depression in patients diagnosed with fibromyalgia. Holist Nurs Pract 2015;29:13–21.,3939 Onieva-Zafra MD, ­Castro-Sánchez AM, Matarán-Peñarrocha GA, Moreno-Lorenzo C. Effect of music as nursing intervention for people diagnosed with fibromyalgia. Pain Manag Nurs 2013;14:e39–46.).

Syöpäkipu

Cochrane-katsauksen (52 tutkimusta, n = 3 731) perusteella musiikki-interventioiden hyödyt syöpäsairauksien hoidossa liittyvät kivun ja ahdistuneisuuden lievitykseen (4040 Bradt J, Dileo C, Magill L, ­Teague A. Music interventions for improving psychological and physical outcomes in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2016;8:CD006911.). Meta-analyysissä (20 RCT:tä, n = 1 565 aikuispotilasta) ahdistuneisuus lievittyi riippumatta musiikki-intervention muodosta (4141 Bro ML, Jespersen KV, Hansen JB ym. Kind of blue: a systematic review and meta-analysis of music interventions in cancer treatment. Psychooncology 2018;27:386–400.), mutta musiikkiterapialla näyttäisi olevan voimakkaampi elämänlaatua parantava vaikutus (4040 Bradt J, Dileo C, Magill L, ­Teague A. Music interventions for improving psychological and physical outcomes in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2016;8:CD006911.). Tuoreen meta-analyysin (21 RCT-tutkimusta) perusteella syövän parantavaan hoitoon yhdistetty musiikkiterapia saattaa vähentää ahdistus- ja masennusoireita ja kipulääkkeiden käyttöä. Syövän palliatiivisessa hoidossa hyödyt liittynevät ensisijaisesti elämänlaadun ja henkisen hyvinvoinnin kohenemiseen sekä kivun ja stressin lievittymiseen (4242 Köhler F, Martin Z-S, ­Hertrampf R-S ym. Music therapy in the psychosocial treatment of adult cancer patients: a systematic review and meta-analysis. Front Psychol 2020;11:1–15.).

Kipu palliatiivisessa hoidossa

Kliinisen kokemuksen perusteella musiikki voi olla tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitoa, mutta systemaattisia tutkimuksia on vähän (4343 Bradt J, Dileo C. Music therapy for end-of-life care. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD007169.,4444 McConnell T, Scott D, Porter S. Music therapy for end of life care: an updated systematic review. Palliat Med 2016;30:877–83.,4545 Schmid W, Rosland JH, von Hofacker S, Hunskår I, Bruvik F. Patient’s and health care provider’s perspectives on music therapy in palliative care – an integrative review. BMC Palliat Care 2018;17:1–9.). Musiikki-interventioiden keskeisimmäksi hyödyksi on arveltu kivun lievittymistä, mutta vaikutuksia kipuun tai ahdistuneisuuteen ei ole luotettavasti arvioitu.

Tuoreessa meta-analyysissä (11 RCT-tutkimusta, n = 969) musiikki-interventiot vähensivät kipua, paransivat elämänlaatua ja lievittivät ahdistuneisuutta ja masennusta (4646 Gao Y, Wei Y, Yang W, Jiang L, Li X, Ding J. The effectiveness of music therapy for terminally ill patients: a meta-analysis and systematic review. J Pain Symptom Manage 2019;57:319–29.). Vaikutusta fyysiseen statukseen, uupumukseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn ei havaittu. Palliatiiviseen hoitoon yhdistettynä kertamuotoinenkin yksilöity musiikkiterapia voi vähentää potilaiden (n = 57) kokemaa ahdistuneisuutta ja kipua sekä auttaa stressin ja kivun hallinnassa (4747 Wood C, Cutshall SM, Wiste RM ym. Implementing a palliative medicine music therapy program: a quality improvement project. Am J Hosp Palliat Med 2019;36:603–7.).

Musiikin kipua lievittävistä mekanismeista

Nousevien spinotalaamisten ratojen ohella kipukokemukseen vaikuttavat inhiboivat laskevat radat, jotka ovat keskeisiä kivunkeskushermostoperäisten (sentraalisten) ja tunneperäisten (affektiivisten) piirteiden muokkaamisessa (88 Tracey I, Mantyh PW. The cerebral signature for pain perception and its modulation. Neuron 2007;55:377–91.). Psykologiset tekijät vaikuttavat kipukokemukseen, ja aiemmat kokemukset ohjaavat tulkintoja kivun syistä ja seurauksista (4848 Flor H, Turk DC. The psychology of pain. Kirjassa: Flor H, Turk DC. Chronic Pain: an integrated biobehavioral approach. Seattle: IASP Press 2011.). Musiikin oletetaan vaikuttavan kipujärjestelmään sentraalisesti moduloivien tekijöiden kautta (kuva 1), mutta tarkempi vaikutusmekanismi on epävarma.

Fibromyalgiapotilailla musiikin analgeettinen eli kipua lievittävä vaikutus liittyy vasemman kulmapoimun aktivoitumiseen ja tämän voimistuneisiin yhteyksiin kipua moduloivaan verkostoon (4949 Garza-Villarreal EA, Jiang Z, Vuust P ym. Music reduces pain and increases resting state fMRI BOLD signal amplitude in the left angular gyrus in fibromyalgia patients. Front Psychol 2015;6:1051.). Lisäksi mieluisa musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää lisäten dopamiinin eritystä ja koettua mielihyvää (1313 Salimpoor V, Benovoy M, Larcher K, Dagher A, Zatorre R. Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music. ­Nat Neurosci 2011;14:257–62.,5050 Blood AJ, Zatorre RJ. Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. Proc Natl Acad Sci USA 2001;98:11818–23.,5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.). Musiikin miellyttävyys (valenssi) vahvistaa analgesiaa (5252 Roy M, Peretz I, Rainville P. Emotional valence contributes to music-induced analgesia. Pain 2008;13:140–7.).

Kivunhallinnan lääkkeettömät keinot, mukaan lukien musiikki, tähtäävät stressin ja ahdistuneisuuden vähentämiseen. Kroonisesta kivusta kärsivillä ahdistuneisuusoireita on usein esiintynyt jo ennen kivun alkamista, ja vaikea ahdistuneisuus heikentää toimintakykyä kivun voimakkuudesta riippumatta (2020 Knaster P, Karlsson H, Estlander AM, Kalso E. Psychiatric disorders as assessed with SCID in chronic pain patients: the anxiety disorders precede the onset of pain. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:46–52.,5353 Cohen LL, Vowles KE, Eccleston C. The impact of adolescent chronic pain on functioning: disentangling the complex role of anxiety. J Pain 2010;11:1039–46.). Masennusoireet ilmenevät yleensä kivun kroonistuessa (2020 Knaster P, Karlsson H, Estlander AM, Kalso E. Psychiatric disorders as assessed with SCID in chronic pain patients: the anxiety disorders precede the onset of pain. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:46–52.).

Kivun, ahdistuneisuuden ja masennuksen osuutta musiikki-interventioiden vasteissa on vaikea arvioida, koska suhteet voivat olla resiprokaalisia. Toimenpiteisiin liittyvät musiikki-interventiot vähentävät kirurgisten potilaiden ahdistuneisuutta ja kipua, mutta mielimusiikin kuuntelu voi vähentää ahdistuneisuutta myös vaikuttamatta koettuun kipuun (2525 Kühlmann AYR, de Rooij A, ­Kroese LF, van Dijk M, Hunink MGM, Jeekel J. Meta-analysis evaluating music interventions for anxiety and pain in surgery. ­Br J Surg 2018;105:773–83.,5454 Kavak Akelma F, Altınsoy S, ­Arslan MT, Ergil J. Effect of favorite music on postoperative anxiety and pain. Anaesthesist 2020;69:198–204.). Ahdistuneisuuden hallinta saattaakin olla edellytys kivun hallinnalle.

Stressimittarina käytetään muun muassa kortisolin eritystä, joka kytkeytyy hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja lisämunuaiskuoren toiminnallisen järjestelmän eli HPA-akselin aktivaatioon (5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.). Musiikin kuuntelu laskee kortisolitasoja (5555 Ooishi Y, Mukai H, Watanabe K, Kawato S, Kashino M. Increase in salivary oxytocin and decrease in salivary cortisol after listening to relaxing slow-tempo and exciting fast-tempo music. PLoS ONE 2017;12:1–16.), mutta kipupotilaiden tutkimustulokset ovat vaihtelevia (5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.). Toisaalta musiikin kuuntelu voi lisätä myös HPA-akselin toimintaan yhteydessä olevien endogeenisten opioidien eritystä (5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.).

Musiikin analgeettisia vaikutuksia on selitetty myös tarkkaavuuden sitomisella: Kun tarkkaavuus kohdistetaan positiiviseen tekijään (musiikki), kivun kokemus vaimenee. Toisaalta fibromyalgiapotilaiden kokemus kivun hallittavuudesta oli yleensä voimakkaampi hetkinä, joina musiikin kuuntelu liitettiin rentoutumiseen tai aktivoitumiseen (3737 Linnemann A, Kappert MB, ­Fischer S, Doerr JM, Strahler J, Nater UM. The effects of music listening on pain and stress in the daily life of patients with fibromyalgia syndrome. Front Hum Neurosci 2015;9:434.).

Rauhallinen instrumentaalimusiikki ­lievittää stressiä ja ahdistusta.

Kipu vaikuttaa vireystilan säätelyyn haitallisesti aiheuttaen sekä korostunutta väsymystä että toisaalta myös ylivirittyneisyyttä. Musiikilla on puolestaan erityinen kyky sekä aktivoida että rauhoittaa tarpeen mukaan. Musiikin on havaittu tasaavan aivorunkotasolta ohjautuvia autonomisen hermoston toimintoja (esimerkiksi syke, verenpaine) (mm. 23,32). Rauhallisen instrumentaalimusiikin on havaittu lievittävän stressiä ja ahdistusta niin perusterveillä kuin erilaisissa kliinisissä ryhmissä (5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.,5656 Pelletier CL. The effect of music on decreasing arousal due to stress: a meta-analysis. J Music Ther 2004;41:192–214.,5757 Martin-Saavedra JS, Vergara-Mendez LD, Pradilla I, Vélez-­van-Meerbeke A, Talero-Gutiérrez C. Standardizing music characteristics for the management of pain: a systematic review and meta-analysis of clinical trials. Complement Ther Med 2018;41:81–9.).

Lue myös

Musiikin omakohtaisuudella voidaan olettaa olevan keskeisin merkitys hoidollisten vaikutusten kannalta (5858 Jäncke L. Music, memory and emotion. J Biol 2008;7:21.). Toimenpiteen jälkeisen kivun kohdalla itse valittu musiikki ei tehostanut musiikin kipua lievittävää vaikutusta, kun taas kroonisilla kipupotilailla omavalintaisuus tehosti kivun lievitystä (3232 Phipps MA, Carroll DL, ­Tsiantoulas A. Music as a therapeutic intervention on an inpatient neuroscience unit. Complement Ther Clin Pract 2010;16:138–42.). Omavalintaisen musiikin on esitetty vähentävän myös kivun epämiellyttävyyttä (5959 Garcia R, Hand C. Analgesic effects of self-chosen music type on cold pressor-induced pain: motivating vs. relaxing music. Psychol Music 2016;44:1–17.) ja lisäävän kivun hallinnan tunnetta (3737 Linnemann A, Kappert MB, ­Fischer S, Doerr JM, Strahler J, Nater UM. The effects of music listening on pain and stress in the daily life of patients with fibromyalgia syndrome. Front Hum Neurosci 2015;9:434.). Musiikin laukaisemat myönteiset tunnekokemukset ja muistot voivat mahdollisesti muokata kipuun liittyviä negatiivisia reaktioita ja toimintamalleja ja vahvistaa selviytymisen ja hallinnan tunteita, jolloin kipukokemuksesta tulee siedettävämpi.

Musiikin ajatellaan syntyneen vahvistamaan sosiaalista vuorovaikutusta. Musiikin voimaa on selitetty sen kyvyllä puhutella ihmisen luontaista sosioemotionaalista puolta (6060 Panksepp J, Trevarthen C. The neuroscience of emotion in music. Kirjassa: Malloch S, Trevarthen C, toim. Communicative musicality: exploring the basis of human companionship. Oxford: Oxford University Press 2009;105–46.). Musiikkiin liittyy olennaisesti jaettu kokemus, oli se sitten esittäjän ja kuulijan välillä tai esittäjien kesken. Arjessa musiikkia käytetään usein myös yksinäisyyden tunteen ehkäisyyn (6161 Saarikallio S. Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychol Music 2011;39:307–27.).

Krooninen kipu voi sekä kapeuttaa sosiaalista elämänpiiriä että luoda riippuvuutta muista ja se vaikuttaa usein myös lähipiirin hyvinvointiin (44 Breivik H, Collett B, Ventafridda V, Cohen R, Gallacher D. Survey of chronic pain in Europe: prevalence, impact on daily life, and treatment. Eur J Pain 2006;10:287–333.,55 Dueñas M, Ojeda B, Salazar A, Mico JA, Failde I. A review of chronic pain impact on patients, their social environment and the health care system. J Pain Res 2016;9:457–67.). Ryhmämuotoiset interventiot, kuten laulaminen, voivat voimistaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, parantaa elämänlaatua sekä edesauttaa vaikeidenkin tunnekokemusten käsittelyä (5151 Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.).

Musiikki voi toimia potilaan ja omaisen yhteisenä aktiviteettina ja tukea myös omaisten jaksamista. Esimerkiksi palliatiivisessa hoidossa yhteisillä musiikkihetkillä ja näiden kautta tapahtuvalla muistojen ja tunteiden läpikäymisellä ja tulevan menetyksen työstämisellä voi olla aivan erityinen merkitys (4545 Schmid W, Rosland JH, von Hofacker S, Hunskår I, Bruvik F. Patient’s and health care provider’s perspectives on music therapy in palliative care – an integrative review. BMC Palliat Care 2018;17:1–9.).

Kliiniset päätelmät

Musiikki-interventioista näyttää olevan hyötyä monenlaisten kiputilojen hoidossa. Musiikki-interventioiden haittavaikutusten ja investoinnin riskit näyttäytyvät vähäisinä, ja interventioista hyötyminen ei edellytä aiempaa harrastuneisuutta tai musikaalisuutta.

Tutkimuksissa havaitut erot johtunevat osittain heterogeenisestä metodologiasta ja mittareiden käytöstä. Interventioiden ajoitus, tiheys ja kesto vaihtelivat, samoin mahdolliset liitännäisinterventiot (esimerkiksi motoriset rytmiikkaharjoitukset). Erityisesti krooniseen kipuun usein liittyvät ahdistuneisuus ja masennus vaikuttavat tunnetusti kipukokemukseen ja siten myös epäsuorasti intervention vasteeseen.

Ryhmäharjoittelu, kuten kuorolaulu, ja musiikin kuuntelu yksin muodostavat hyvin erilaisen psykososiaalisen toimintaympäristön. Jatkossa yhtenäisemmät käytännöt interventioiden toteutuksessa ja raportoinnissa helpottaisivat vaikutusten arviointia. Osa tutkimuksellisista haasteista heijastelee musiikin monipuolista sovellettavuutta ja joustavuutta, jotka ovat sinällään optimaalisia ominaisuuksia kiputilojen hoidossa.

Musiikki-interventioiden vaikutuksia hoitokustannuksiin, immunologiin vasteisiin, kudosvaurioista toipumiseen, kivun kroonistumisen ehkäisyyn ja toisaalta esimerkiksi pystyvyyden kokemukseen tulee kartoittaa. Seurantatietoa tarvitaan muun muassa intervention keston merkityksestä hoitotuloksen säilymiseen. Yksittäisen "hoitokerran" hyöty on oletettavasti rajallinen, ja musiikin tulisikin muodostua osaksi arjen itsehoitoa. Musiikkiterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tuki voi olla tärkeä rutiinin käynnistämisessä.

Sairaalaympäristössä musiikki-interventiot painottuvat reseptiivisiin menetelmiin, jotka ovat otettavissa käyttöön helposti ja kustannustehokkaasti. Musiikkimieltymyksiä on helppo selvittää potilasta tai omaisia haastattelemalla, mutta musiikin kuuntelun järjestäminen ja sovittaminen osaston muihin rutiineihin ja hoitotoimenpiteisiin vaatii luonnollisesti vaivannäköä (2929 Vaajoki A, Pietilä A, Kankkunen P, Vehvilainen-Julkunen K. Music intervention study in abdominal surgery patients: challenges of an intervention study in clinical practice. Int J Nurs Pract 2013;19:206–13.). Toimenpiteen aikaiset interventiot on suunniteltava siten, etteivät ne häiritse leikkaussalihenkilökunnan työtä ja viestintää. Toisaalta kirurgin omaehtoisen musiikin kuuntelun on esitetty helpottavan operatiivista työskentelyä (6262 Allen K, Blascovich J. Effects of music on cardiovascular reactivity among surgeons. JAMA 1994;272:882–4.).

Kaikille musiikki-interventiot eivät sovi. Erillisen ääniyliherkkyyden ohella päänsärky, migreeni tai muu voimakas kiputila voi heikentää aistiärsykkeiden sietokykyä. Lisäksi neurologiset musiikilliset häiriöt, kuten amusia (sävelkuurous) ja musiikillinen anhedonia (kyvyttömyys nauttia musiikista), voivat haitata musiikki-interventioiden käyttöä. Kummankin häiriön synnynnäisen muodon vallitsevuus on alle 5 % (6363 Peretz I. Neurobiology of congenital amusia. Trends Cogn Sci 2016;20:857–67.,6464 Mass-Herrero E, Marco-Pallares J, Lorenzo-Seva U, Zatorre RJ, Rodriguez-Fornells A. Individual differences in music perception. Music Percept. 2013;31:118–38.), mutta aivoverenkiertohäiriön jälkeistä amusiaa esiintyy jopa noin kolmasosalla potilaista kroonisessa vaiheessa (6565 Särkämö T, Tervaniemi M, ­Soinila S ym. Auditory and cognitive deficits associated with acquired amusia after stroke: a magnetoencephalography and neuropsychological follow-up study. PLoS One 2010;5:e15157.).

Musiikillisten häiriöiden arviointi on suositeltavaa, mikäli musiikki-interventioiden käyttöä suunnitellaan hoidossa. Laulamiseen pohjautuvat musiikki-interventiot voivat kuitenkin olla käyttökelpoisia amusiapotilaillakin, koska amusiassa laulun käsittely aivotasolla on osittain säilynyttä (6666 Sihvonen AJ, Särkämö T, Rodríguez-Fornells A, Ripollés P, Münte TF, Soinila S. Neural architectures of music – Insights from acquired amusia. Neurosci Biobehav Rev 2019;107:104–14.,6767 Wilbiks JM, Vuvan DT, Girard PY, Peretz I, Russo FA. Effects of vocal training in a musicophile with congenital amusia. Neurocase 2016;22:526–37.,6868 Anderson S, Himonides E, Wise K, Welch G, Stewart L. Is there potential for learning in amusia? ­A study of the effect of singing intervention in congenital amusia. Ann N Y Acad Sci 2012;1252:345–53.).

Kivunhoidon tavoitteena on lievittää kipua, parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lievittää oheisoireita (99 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kipu. Käypä hoito -suositus 22.8.2017. ­www.kaypahoito.fi). Musiikkia ei tule mieltää muun hoidon korvaajana, vaan osana kokonaisvaltaista kivunhoitoa. Musiikin erityiset hyödyt voidaan liittää sellaisten tekijöiden modulointiin, joihin tavanomainen lääkehoito ei yleensä tehoa: esimerkiksi pelkoon ja katastrofiajatuksiin.

Lääkehoidon tarvetta vähentävät hoitokeinot minimoivat haittavaikutusten riskiä ja taloudellisia kuluja. Tässä mielessä musiikista voisi olla hyötyä erityisesti ryhmille, joilla voimakkaita kipulääkkeitä tulisi haittavaikutusten tai polyfarmasian takia välttää (esimerkiksi lapset ja vanhukset).

Kipupotilaan elämään voi kytkeytyä runsaasti erilaisia ennakoimattomia muutoksia, surua ja menetyksiä sekä turhautumisen tunteita (6969 Estlander AM, Knaster P, ­Karlsson H, Kaprio J, Kalso E. ­Pain intensity influences the relationship between anger management style and depres­sion. Pain 2008;140,387–92.), joiden kohtaaminen ja sanoittaminen saattavat tuntua sekä terveydenhuollon että potilaan kannalta haastavilta. Sanallinen viestintä voi toisinaan olla vaikeutunutta myös somaattisen tilan vuoksi. Musiikki voi tarjota välineen ilmaista ja päästä kiinni myös sellaisiin kokemuksiin, joita on vaikeaa sanallisesti ilmaista.

Kirjoittajat
Anni Pitkäniemi
PsM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
Aleksi J. Sihvonen
LT, erikoistuva lääkäri
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö ja neurotieteiden osasto ja
HUS, Hyvinkään sairaala, neurologia
Teppo Särkämö
PsT, apulaisprofessori
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
Seppo Soinila
neurologian professori, ylilääkäri
Turun yliopisto, neurologia ja
TYKS, neurotoimialue
Sidonnaisuudet

Aleksi J. Sihvonen: Apurahat (Suomen kulttuurirahasto, Orionin tutkimussäätiö, Emil Aaltosen säätiö, Suomen Lääketieteen säätiö, Maire Taposen säätiö), luentopalkkiot (Orion). Seppo Soinila: Luentopalkkiot (Novartis, Karo Pharma, Pfizer, Orion Pharma, Teva, Tampereen Kamarimusiikkijuhlat). Anni Pitkäniemi ja Teppo Särkämö: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Mäntyselkä PT, Turunen JH, Ahonen RS, Kumpusalo EA. Chronic pain and poor self-rated health. JAMA 2003;290:2435–42.
2
Kelan sairausvakuutustilasto 2017. helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/244518/Kelan_sairausvakuutustilasto_2017.pdf
3
Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta 2014. tilastot.etk.fi/?lang=3
4
Breivik H, Collett B, Ventafridda V, Cohen R, Gallacher D. Survey of chronic pain in Europe: prevalence, impact on daily life, and treatment. Eur J Pain 2006;10:287–333.
5
Dueñas M, Ojeda B, Salazar A, Mico JA, Failde I. A review of chronic pain impact on patients, their social environment and the health care system. J Pain Res 2016;9:457–67.
6
Apkarian AV, Sosa Y, Sonty S ym. Chronic back pain is associated with decreased prefrontal and thalamic gray matter density. ­J Neurosci 2004;24:10410–15.
7
Tennant F. The physiologic effects of pain on the endocrine system. Pain Ther 2013;2:75–86.
8
Tracey I, Mantyh PW. The cerebral signature for pain perception and its modulation. Neuron 2007;55:377–91.
9
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kipu. Käypä hoito -suositus 22.8.2017. ­www.kaypahoito.fi
10
Trondalen G, Bonde LO. Music therapy: models and interventions. Kirjassa: MacDonald RAR, Kreutz G, Mitchell LA, toim. Music, health and wellbeing. Oxford: Oxford University Press 2012;40–62.
11
Suomen Musiikkiterapiayhdistys ry kotisivut. Musiikkiterapia. (siteerattu 17.5.2020). ­www.musiikkiterapia.net/index.php/mita-musiikkiterapia
12
Koelsch S. Towards a neural basis of music-evoked emotions. Trends Cogn Sci 2010;14:131–7.
13
Salimpoor V, Benovoy M, Larcher K, Dagher A, Zatorre R. Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music. ­Nat Neurosci 2011;14:257–62.
14
Raglio A, Attardo L, Gontero G, Rollino S, Groppo E, Granieri E. Effects of music and music therapy on mood in neurological patients. World J Psychiatry 2015;5:68–78.
15
Sihvonen AJ, Särkämö T, Leo V, Tervaniemi M, Altenmüller E, Soinila S. Music-based interventions in neurological rehabilitation. Lancet Neurol 2017;16:648–60.
16
Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008;131:866–76.
17
Leubner D, Hinterberger T. Reviewing the effectiveness of music interventions in treating depression. Front Psychol 2017;8:1109.
18
Erkkilä J, Tervaniemi M. Musiikkiterapia masennuksen hoidossa. Suom Lääkäril 2012;67:1656–61.
19
Jespersen KV, Koenig J, Jennum P, Vuust P. Music for insomnia in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;8:CD010459.
20
Knaster P, Karlsson H, Estlander AM, Kalso E. Psychiatric disorders as assessed with SCID in chronic pain patients: the anxiety disorders precede the onset of pain. Gen Hosp Psychiatry 2012;34:46–52.
21
Mitchell LA, MacDonald RAR. Music and pain: evidence from experimental perspectives. Kirjassa: MacDonald RAR, ­Kreutz G, Mitchell LA, toim. Music, health and wellbeing. Oxford: Oxford University Press 2012;230–38.
22
Cepeda MS, Carr DB, Lau J, Alvarez H. Music for pain relief. Cochrane Database Syst Rev 2006;19:CD004843.
23
Lee JH. The effects of music on pain: a meta-analysis. J Music Ther 2016;53:430–77.
24
Hole J, Hirsch M, Ball E, Meads C. Music as an aid for postoperative recovery in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2015;386:1659–71.
25
Kühlmann AYR, de Rooij A, ­Kroese LF, van Dijk M, Hunink MGM, Jeekel J. Meta-analysis evaluating music interventions for anxiety and pain in surgery. ­Br J Surg 2018;105:773–83.
26
Vaajoki A, Pietilä AM, Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. Effects of listening to music on pain intensity and pain distress after surgery: an intervention. ­J Clin Nurs 2012;21:708–17.
27
Vaajoki A, Kankkunen P, Pietilä AM, Vehviläinen-Julkunen K. Music as a nursing intervention: effects of music listening on blood pressure, heart rate, and respiratory rate in abdominal surgery patients. Nurs Health Sci 2011;13:412–8.
28
Vaajoki A, Kankkunen P, Pietilä AM, Kokki H, Vehviläinen-Julkunen K. The impact of listening to music on analgesic use and length of hospital stay while recovering from laparotomy. Gastroenterol Nurs 2012;35:279–84.
29
Vaajoki A, Pietilä A, Kankkunen P, Vehvilainen-Julkunen K. Music intervention study in abdominal surgery patients: challenges of an intervention study in clinical practice. Int J Nurs Pract 2013;19:206–13.
30
Chuang CH, Chen PC, Lee CS, Chen CH, Tu YK, Wu SC. Music intervention for pain and anxiety management of the primiparous women during labour: a systematic review and meta-analysis. J Adv Nurs 2019;75:723–33.
31
Garza-Villarreal EA, Pando V, ­Vuust P, Parsons C. Music-induced analgesia in chronic pain conditions: a systematic review and meta-analysis. Pain Physician 2017;20:597–610.
32
Phipps MA, Carroll DL, ­Tsiantoulas A. Music as a therapeutic intervention on an inpatient neuroscience unit. Complement Ther Clin Pract 2010;16:138–42.
33
Guétin S, Giniès P, Siou DK ym. The effects of music intervention in the management of chronic pain: a single-blind, randomized, controlled trial. Clin J Pain 2012;28:329–37.
34
Selvendran S, Aggarwal N, Vassiliou V, Ntatsaki E. Pirouetting away the pain with music. J Clin Rheumatol 2015;21:263–6.
35
Garza-Villarreal EA, Wilson AD, Vase L ym. Music reduces pain and increases functional mobility in fibromyalgia. Front Psychol 2014;5:90.
36
Mercadíe L, Mick G, Guétin S, Bigand E. Effects of listening to music versus environmental sounds in passive and active situations on levels of pain and fatigue in fibromyalgia. Pain Manag Nurs 2015;16:664–71.
37
Linnemann A, Kappert MB, ­Fischer S, Doerr JM, Strahler J, Nater UM. The effects of music listening on pain and stress in the daily life of patients with fibromyalgia syndrome. Front Hum Neurosci 2015;9:434.
38
Onieva-Zafra MD, García LH, ­Del Valle MG. Effectiveness of guided imagery relaxation on levels of pain and depression in patients diagnosed with fibromyalgia. Holist Nurs Pract 2015;29:13–21.
39
Onieva-Zafra MD, ­Castro-Sánchez AM, Matarán-Peñarrocha GA, Moreno-Lorenzo C. Effect of music as nursing intervention for people diagnosed with fibromyalgia. Pain Manag Nurs 2013;14:e39–46.
40
Bradt J, Dileo C, Magill L, ­Teague A. Music interventions for improving psychological and physical outcomes in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2016;8:CD006911.
41
Bro ML, Jespersen KV, Hansen JB ym. Kind of blue: a systematic review and meta-analysis of music interventions in cancer treatment. Psychooncology 2018;27:386–400.
42
Köhler F, Martin Z-S, ­Hertrampf R-S ym. Music therapy in the psychosocial treatment of adult cancer patients: a systematic review and meta-analysis. Front Psychol 2020;11:1–15.
43
Bradt J, Dileo C. Music therapy for end-of-life care. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD007169.
44
McConnell T, Scott D, Porter S. Music therapy for end of life care: an updated systematic review. Palliat Med 2016;30:877–83.
45
Schmid W, Rosland JH, von Hofacker S, Hunskår I, Bruvik F. Patient’s and health care provider’s perspectives on music therapy in palliative care – an integrative review. BMC Palliat Care 2018;17:1–9.
46
Gao Y, Wei Y, Yang W, Jiang L, Li X, Ding J. The effectiveness of music therapy for terminally ill patients: a meta-analysis and systematic review. J Pain Symptom Manage 2019;57:319–29.
47
Wood C, Cutshall SM, Wiste RM ym. Implementing a palliative medicine music therapy program: a quality improvement project. Am J Hosp Palliat Med 2019;36:603–7.
48
Flor H, Turk DC. The psychology of pain. Kirjassa: Flor H, Turk DC. Chronic Pain: an integrated biobehavioral approach. Seattle: IASP Press 2011.
49
Garza-Villarreal EA, Jiang Z, Vuust P ym. Music reduces pain and increases resting state fMRI BOLD signal amplitude in the left angular gyrus in fibromyalgia patients. Front Psychol 2015;6:1051.
50
Blood AJ, Zatorre RJ. Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. Proc Natl Acad Sci USA 2001;98:11818–23.
51
Chanda ML, Levitin DJ. ­The neurochemistry of music. Trends Cogn Sci 2013;17:179–93.
52
Roy M, Peretz I, Rainville P. Emotional valence contributes to music-induced analgesia. Pain 2008;13:140–7.
53
Cohen LL, Vowles KE, Eccleston C. The impact of adolescent chronic pain on functioning: disentangling the complex role of anxiety. J Pain 2010;11:1039–46.
54
Kavak Akelma F, Altınsoy S, ­Arslan MT, Ergil J. Effect of favorite music on postoperative anxiety and pain. Anaesthesist 2020;69:198–204.
55
Ooishi Y, Mukai H, Watanabe K, Kawato S, Kashino M. Increase in salivary oxytocin and decrease in salivary cortisol after listening to relaxing slow-tempo and exciting fast-tempo music. PLoS ONE 2017;12:1–16.
56
Pelletier CL. The effect of music on decreasing arousal due to stress: a meta-analysis. J Music Ther 2004;41:192–214.
57
Martin-Saavedra JS, Vergara-Mendez LD, Pradilla I, Vélez-­van-Meerbeke A, Talero-Gutiérrez C. Standardizing music characteristics for the management of pain: a systematic review and meta-analysis of clinical trials. Complement Ther Med 2018;41:81–9.
58
Jäncke L. Music, memory and emotion. J Biol 2008;7:21.
59
Garcia R, Hand C. Analgesic effects of self-chosen music type on cold pressor-induced pain: motivating vs. relaxing music. Psychol Music 2016;44:1–17.
60
Panksepp J, Trevarthen C. The neuroscience of emotion in music. Kirjassa: Malloch S, Trevarthen C, toim. Communicative musicality: exploring the basis of human companionship. Oxford: Oxford University Press 2009;105–46.
61
Saarikallio S. Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychol Music 2011;39:307–27.
62
Allen K, Blascovich J. Effects of music on cardiovascular reactivity among surgeons. JAMA 1994;272:882–4.
63
Peretz I. Neurobiology of congenital amusia. Trends Cogn Sci 2016;20:857–67.
64
Mass-Herrero E, Marco-Pallares J, Lorenzo-Seva U, Zatorre RJ, Rodriguez-Fornells A. Individual differences in music perception. Music Percept. 2013;31:118–38.
65
Särkämö T, Tervaniemi M, ­Soinila S ym. Auditory and cognitive deficits associated with acquired amusia after stroke: a magnetoencephalography and neuropsychological follow-up study. PLoS One 2010;5:e15157.
66
Sihvonen AJ, Särkämö T, Rodríguez-Fornells A, Ripollés P, Münte TF, Soinila S. Neural architectures of music – Insights from acquired amusia. Neurosci Biobehav Rev 2019;107:104–14.
67
Wilbiks JM, Vuvan DT, Girard PY, Peretz I, Russo FA. Effects of vocal training in a musicophile with congenital amusia. Neurocase 2016;22:526–37.
68
Anderson S, Himonides E, Wise K, Welch G, Stewart L. Is there potential for learning in amusia? ­A study of the effect of singing intervention in congenital amusia. Ann N Y Acad Sci 2012;1252:345–53.
69
Estlander AM, Knaster P, ­Karlsson H, Kaprio J, Kalso E. ­Pain intensity influences the relationship between anger management style and depres­sion. Pain 2008;140,387–92.
70
Lunde SJ, Vuust P, ­Garza-Villarreal EA, Vase L. Music-induced analgesia: ­how does music relieve pain? ­Pain 2019;160:989–93.
English summary

Music-based interventions ­in pain management

Due to the prevalence and consequences of pain, there is an evident need for cost-effective and customisable interventions and treatments. Music is an inexpensive, easily applicable and readily available element of treatment that can be tailored to meet patients’ individual needs. In controlled studies, music-based interventions have been found to relieve post-operative, chronic and cancer pain and support the management of pain-associated symptoms. Several concurrent mechanisms of the beneficial effects of music in pain treatment are discussed.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.