Sepelvaltimotautipotilaan masennuksen diagnostiikka ja hoito
Sepelvaltimotautipotilaista noin neljänneksellä esiintyy masentuneisuutta.
Sepelvaltimotautipotilaiden masennusoireet ovat usein suhteellisen lieviä ja epäspesifisiä, ja tämä vaikeuttaa masennuksen tunnistamista ja hoitoa.
Sydäninfarktin sairastaneella masennustilaan liittyy suurentunut uusintainfarktin riski ja pitkäaikaisesti lisääntynyt kuolemanvaara.
Masennus heikentää elämänlaatua ja saattaa vaikeuttaa oleellisesti perussairauden kannalta tärkeiden elämäntapamuutosten toteuttamista.
Masennuksen lääkehoito on usein tarpeen, mutta se vaatii huolellisuutta, jotta perussairauden tasapaino ei vaarannu. Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen lienee tehokkain hoitomuoto. Yleislääkärin antama masennuksen hoito auttaa potilasta.
Masennustilan diagnosointi, aktiivinen hoito ja hoidon tuloksen varmistaminen ovat osa sepelvaltimotautipotilaan hyvää hoitoa.
Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolemansyy ja merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Kaikista kuolemista runsas neljännes aiheutuu sepelvaltimotaudista. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus alkaa lisääntyä jo noin 50 vuoden iässä ja saavuttaa huippunsa varhaisessa eläkeiässä. Naisilla…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
