Tuberkuloosi on maailman hätä, mutta ei Suomen
Vielä 1980-luvulla tuberkuloosin luultiin pian häviävän teollisuusmaista ja jäävän köyhän maailman vitsaukseksi. Niinpä poliittiset päättäjät jättivät monessa teollisuusmaassa huolehtimatta tuberkuloosin hoito-ohjelmien riittävästä valmiudesta. Samaan aikaan ilmaantui uusia uhkatekijöitä: siirtolaisuus lisääntyi, HI-virus alkoi levitä, sodat eivät loppuneet, slummiutuminen jatkui ja päihteiden käyttö lisääntyi. Tuberkuloosi alkoi uudelleen yleistyä teollisuusmaissa, eivätkä tuberkuloosiohjelmat pystyneet vastaamaan haasteisiin vaan alkoivat vuotaa. Suomessa tuberkuloosin vastustamistyö on ollut tuloksellista, ja edullinen kehitys jatkuu, ellei virheitä tehdä. Maailman tuberkuloosiongelma ratkeaa kuitenkin vasta sitten, kun kehitysmaihin saadaan rikkaiden maiden tuella tehokkaat hoito-ohjelmat - ja niitä tarvitaan jo Suomen lähialueillakin.
Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuonna 1993 tuberkuloosin maailmanlaajuisen hätätilan. Näin haluttiin kiinnittää huomiota tämän vähätellyn sairauden aiheuttamiin tuhoihin. Tuberkuloosi on suuri paradoksi: taudin aiheuttaja on tunnettu yli sata vuotta, tehokas lääkehoito on ollut käytössä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



