Välttämisruokavalio ruoka-allergian hoidossa: hyödyt ja haitat
Välttämisruokavalio on ruoka-allergian hoidossa oireenmukaisen hoidon lisäksi olennainen asia.
Kokemusperäisen tiedon perusteella välttäminen auttaa silloin, kun ruoka-allergian diagnoosi tehdään huolella, mutta tieteellistä näyttöä sen hyödyllisyydestä on niukasti.
Välttämisruokavaliota ei pidä jatkaa pitkäaikaisesti ilman huolelliseen välttämiseen ja altistukseen (kotikokeiluun) perustuvaa ruoka-allergian diagnoosia.
Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan välttämisen tarkkuus tulee suhteuttaa potilaan oireisiin: jos oireet tulevat lievinä tai vasta isoista annoksista, ei äärimmilleen viety välttäminen ole perusteltua.
Liian suppea ruokavalio tuo mukanaan hyvin tunnettuja vaaroja ja pahimmillaan aliravitsemuksen. Suomessa aliravitsemuksen riskiryhmään kuuluvat suppealla välttämisruokavaliolla olevat pikkulapset, joiden ruokavaliosta on poistettu ravitsemuksessa keskeisiä ruoka-aineita, kuten maito ja viljat.
Norjalaisen väestötutkimuksen mukaan jopa yli kolmannes vanhemmista pitää ruoka-allergiaa lapsillaan ensimmäisten elinvuosien aikana esiintyvien oireiden syynä (1). Suomalaiset julkaisemattomat havainnot viittaavat samanlaisiin yleisyyslukuihin. Ruoka-allergia todetaan kuitenkin selvästi harvemmin.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
