Erittäin myönteiseksi synnytyskokemuksensa arvioi 40 prosenttia ensisynnyttäjistä ja 60 prosenttia uudelleensynnyttäjistä, havaitsi FM Johanna Joensuu väitöstutkimuksessaan .

Hän tutki Hus-alueella synnyttäneiden kokemuksia vuosina 2012–2018. Vain kymmenen prosenttia ensisynnyttäjistä ja neljä prosenttia uudelleensynnyttäjistä arvioi synnytyskokemuksensa kielteiseksi.

Kielteinen synnytyskokemus laski viidenneksen todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen tarkastelujaksolla. Se pidensi synnytysten aikaväliä 1,4 vuodella verrattuna niihin, joiden synnytyskokemus oli myönteinen seitsemän vuoden seuranta-aineiston perusteella.

Tutkimuksen rekisteriaineistossa on noin kolmannes Suomessa 2012–2018 syntyneistä lapsista, yhteensä yli 120 000 synnytystä.

Synnytyspalvelujen muutokset vaikuttavat

Kokemus on aina yksilöllinen, joten kielteisen kokemuksen taustalla voi Joensuun mukaan olla hyvin monia tekijöitä.

Hän arvioi, että heikentyneiden synnytyskokemusten takana vaikuttavat muun muassa synnytysvalmennusten karsiminen ja synnytyspalvelujen järjestämisessä tapahtuneet muutokset.

Myös synnytyksen käynnistäminen on yhteydessä kielteiseen kokemukseen.

– Nykyisin jo reilusti yli kolmannes synnytyksistä käynnistetään, mikä on synnytyskokemuksen näkökulmasta ongelmallista.

Hyvällä hoidolla voidaan vaikuttaa synnytyskokemukseen. Myönteistä kokemusta voidaan edistää tarjoamalla asiallista ja luottamusta rakentavaa synnytysvalmennusta ensisynnyttäjille.

– Myönteiset ja realistiset odotukset luovat mahdollisuudet positiivisen kokemuksen syntymiseen. Luottamus itseen synnyttäjänä ja hoitohenkilökuntaan rakentaa myönteistä kokemusta.

Negatiivisen kokemuksen purkaminen ammattilaisen kanssa on erityisen tärkeää, koska tällä tavoin voidaan ehkäistä pitkäkestoisten haittojen syntymistä.

FM Johanna Joensuun väitöskirja Factors behind the childbirth experience – influence on future reproduction tarkastetaan 29. syyskuuta Helsingin yliopistossa.