Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 18/1993 Kommentteja

Työterveyshuolto voi toimia henkisen työsuojelun konsulttina

Tulospaineiden kasvaessa ja muutostahdin kiihtyessä monet ponnistelevat työssään voimiensa äärirajoilla. Ilmapiiri työpaikoilla kiristyy ja yhteistyö kärsii, luovuus saa kilpailijakseen masentuneisuuden ja pelon. "Henkinen työsuojelu" vilahtaa keskustelussa kuitenkin yhä harvemmin, vaikka uuden työturvallisuuslain voimaantulosta on kulunut vain neljä vuotta.

Anna-Liisa Elo, Paavo Sillanpää
Terveyden­huolto 18/1993 Kommentteja

Poistuuko psykiatripula Itä-Suomesta?

Pula psykiatrian erikoislääkäreistä on ollut mielenterveystyön polttavin henkilöstöön liittyvä ongelma. Ilman osaavaa, ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä puheet psykiatrian kehittämisestä ovat perusteettomia. Useat sairaanhoitopiirit ovat ylläpitäneet ns. satelliittikoulutusjärjestelmää, jolla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia erikoistua psykiatriaan sekä edistämään psykiatristen yksiköiden avointen lääkärinvirkojen täyttöä. Kolmen viime vuoden aikana lääkärivajaus itäsuomalaisissa psykiatrisissa yksiköissä näyttää ratkaisevasti helpottuneen. Avointen virkojen osuus on pienentynyt lähes neljänneksestä seitsemään prosenttiin. Muutos johtuu paitsi tehostuneesta erikoislääkärikoulutuksesta, myös lääkäreiden huonontuneesta työllisyystilanteesta.

Jukka Hintikka
Terveyden­huolto 18/1993 Kommentteja

Nichts neues

Palstantoimittajan suuria iloja on, kun lukijat reagoivat kirjoitettuun tekstiin. Näin on tehnyt kunnioitettu kollegamme professori Lauri Autio, joka on kiinnittänyt huomionsa Lääkärilehdessä 14/93 referoimaani työhön. Siinä göteborgilais-uppsalalaisena yhteistyönä todettiin matalan verenpaineen aiheuttavan kurjaa oloa (Br Med J 1993;306:243-246). Kirjoittajat väittävät, että kyseessä olisi aivan uusi havainto, ja antavat ymmärtää, että heidän havaintonsa olisi jotenkin uutuudessaan mullistava. He kirjoittavat jopa diskussio-osan ensimmäisessä lauseessa, että sen enempää Skandinaviassa kuin anglosaksisessa kirjallisuudessakaan ei matalaa verenpainetta pidetä sairautena ja että lääketieteen oppikirjat ohittavat hypotonian vain maininnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Ulkustaudin kolmoishoidon kaksoishoitoversio

Helicobacter pylorin ja pohjukaissuolihaavauman välinen syy-yhteys ei ole aivan selvä, mutta tiedetään, että bakteerin eradikointi ennustaa pitempää residiivitöntä aikaa kuin sellainen hoito, jossa bakteeria ei häädetä. Vismutin rooli tässä yhteydessä on epäselvä, mutta klassiseksi käynyt kolmoishoitohan sisältää vismutin lisäksi amoksisilliinia tai tetrasykliiniä sekä metronidatsolia. Tällaisessa hoidossa on melkoinen määrä tabletteja ja siten myös sivuvaikutuksia, mikä vaikeuttaa hoidon toteuttamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 17/1993 Kommentteja

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman
Terveyden­huolto 17/1993 Kommentteja

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen
Terveyden­huolto 17/1993 Kommentteja

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö
Terveyden­huolto 17/1993 Kommentteja

Millainen hepariini leikkausten laskimotukos-profylaksiaan?

Legendaarisen V.V. Kakkarin työryhmä on vetänyt brittiläistä monikeskustutkimusta siitä, miten pienimolekyylinen hepariini (tässä tapauksessa Fragmin) selvisi vertailussa standardihepariiniin potilailla, joille tehtiin suurehko vatsaleikkaus (kolektomia, sappirakkoleikkaus, gynekologinen leikkaus tms.). Toisen ryhmän potilaat saivat 2 500 yksikköä Fragminia kertainjektiona aamulla ja samannäköisen lumeruiskeen 12 tuntia myöhemmin, toiselle ryhmälle annettiin 5 000 KY standardihepariinia ihon alle 12 tunnin välein. Kummassakin ryhmässä oli noin 1 900 potilasta. Hoitoa annettiin vähintään viisi päivää ja niin kauan että potilas oli liikkellä. Seuranta kesti neljä viikkoa leikkauspäivästä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu
Lääke­tieteen maailma­sta 16/1993 Kommentteja

Lisääntyykö väkivalta?

Sairaalatilastot eivät tue yleistä käsitystä väkivaltatapausten lisääntymisestä ja raaistumisesta. TYKS:n poliklinikoiden tapaturmapotilaista tehty selvitys osoittaa jopa myönteistä kehitystä. Pahoinpitelyjen määrä ja luonne on viime vuosikymmenenä pysynyt melko ennallaan. Vuoden 1973 vastaaviin aineistoihin verrattuna vakavat pahoinpitelyt ovat 80-luvulla hiukan vähentyneet sekä määrältään että suhteessa pahoinpitelytapausten lukuun. Myös lievien, ilman toimenpiteitä hoituneiden vammojen osuus näyttää kasvaneen. Alkoholin osuus väkivaltatapauksissa on vähentynyt.

Seppo Nieminen Eero Kitinoja
Terveyden­huolto 16/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030