Fotodynaaminen hoito käy tietyissä tapauksissa myös tyvisolusyövän hoidoksi

Fotodynaaminen hoito (PDT) on muutaman vuoden aikana löytänyt paikkansa ihosyövän esiasteiden hoidossa. Se on kätevä, ei invasiivinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää laajoillakin ihoalueilla ja jonka kosmeettinen lopputulos on hyvä. Näistä syistä sitä on alettu kokeilla myös tyvisolusyöpien hoidossa. Nyt sen tehosta nodulaariseen tyvisolusyöpään on julkaistu pitkäaikaisseurannan tuloksia.

Sirkku Peltonen

Vaikeahäiriöisten yksilöllinen työllistäminen on tuloksellista

Skitsofreniapotilaat työllistyvät Suomessa yhä huonommin. Perinteisesti potilas on ensin kuntoutettu ja sitten pyritty sijoittamaan työhön. Malli on kuitenkin parhaimmillaankin johtanut vain suojatyömuotoiseen työllistymiseen. Toista lähestymistapaa edustaa Sijoita ja valmenna -malli, josta on saatu myönteisiä tuloksia lähinnä Yhdysvalloista.

Raimo K. R. Salokangas

Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää?

Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kaisu Pitkälä, Ulla Eloniemi-Sulkava, Tiina Huusko, Marja-Liisa Laakkonen, Minna Pietilä, Minna Raivio, Pirkko Routasalo, Marja Saarenheimo, Niina Savikko, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla

Vuonna 2001 hyväksytyn Terveys 2015 -kansanterveysohjelman yhtenä tavoitteena on sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen pienentäminen. Artikkelissa esitetään uusia tuloksia sosiaaliryhmien elinajanodotteista vuoteen 2005 saakka ja analysoidaan, miten eri kuolemansyyt ovat vaikuttaneet elinajanodotteiden muutoksiin eri sosiaaliryhmissä.

Tapani Valkonen, Pekka Martikainen, Hanna Remes

Ruokatorven rauhassyöpä ja sen hoito

Ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä on nopeasti yleistyvä huonoennusteinen sairaus, jonka syntymekanismi on liitetty oksidatiiviseen stressiin. Tämän väitöskirjan ensimmäisessä ja toisessa osatyössä määritettiin ruokatorven oksidatiivista metaboliaa ruokatorven ylä- ja alapäästä otetuista näytteistä. Oksidativiivisen metabolian merkkiaineina toimivat kudoksen myeloperoksidaasientsyymin ja superoksidientsyymin aktiivisuus sekä glutationipitoisuus. Ensimmäiset näytteet otettiin ennen fundoplikaatioleikkausta ja potilaita seurattiin aina 4 vuoteen asti. Kolmannessa osatyössä analysoitiin 51 potilaan ruokatorven kudosnäytteistä oksidatiivisen stressin aiheuttamaa DNA-muutosta, 8-hydroksideoksiguanosiinia (8-OHdG). Neljännessä ja viidennessä osatyössä verrattiin ensin 42 potilaan ennen leikkaushoitoa tehtyä kliinistä levinneisyysluokitusta leikkauksen jälkeen tiedossa olevaan patologiseen luokitukseen. Lisäksi 55 potilaasta tehtiin analyysi positroniemissiotomografian hyödyllisyydestä ennusteen laatimisessa. Kuudennessa osatyössä selvitettiin ruokatorven syövän kustannuksia ja sen hoitoon liittyvää elämänlaatua hoidon eri vaiheissa 53 potilaan aineistossa. Tiedoista laadittiin kustannustehokkuusanalyysi.

Jari Räsänen

HIV-positiivisten äitien lapset voidaan suojata tartunnalta

Väitöskirjatyössä selvitettiin HIV-positiivisten naisten HYKS:n naistenklinikassa hoidettujen raskauksien kulku ja lapsen ennuste kymmenen vuoden ajalta. HIV-infektioon liittyy naisilla erityisiä haasteita ja ongelmia: vaikutukset raskauksiin ja sikiön tartuntariski, hormonaalisen ja kierukkaehkäisyn aiheuttama kohdunkaulan viruserityksen kasvu, lisääntynyt kohdunkaulan solumuutosten ja kohdunkaulan syövän riski.

Päivi Lehtovirta

Probiootit lasten allergioiden hoidossa ja ehkäisyssä

Epidemiologisten ja kokeellisten tutkimusten perusteella allergioiden esiintyvyyden lisääntyminen liittyy suoliston mikrobitasapainon muutoksiin. Probioottiset bakteerivalmisteet ovat siten kiinnostava mahdollisuus allergioiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksessa selvitettiin probioottien immunologisia vaikutusmekanismeja lasten allergioiden hoidossa ja ehkäisyssä suuren allergiariskin lapsilla. Lisäksi tutkittiin napaveren solujen immunologisia ominaisuuksia ja niiden ennustearvoa allergisten sairauksien suhteen.

Emma Marschan

Helikobakteeri-infektion toteaminen ja häätöhoidosta hyötyvät potilaat

Helicobacter pylori -infektion on todettu liittyvän maha- ja pohjukaissuolihaavoihin ja mahalaukun syöpään. Bakteerin häätöä on suositeltu haavan sairastaneille potilaille estämään haavan uusiutumista sekä niille, joilla on mahalaukun syöpää lähisuvussa. Infektion häätämisestä hyötyy myös osa ylävatsavaivoja potevista, vaikkei haavatautia olisi koskaan todettukaan. Näiden häätöhoidosta hyötyvien potilaiden löytäminen on tarpeen erityisesti alueilla, joissa helikobakteeri-infektio väestössä on vielä hyvin tavallinen eikä häätöhoidon antaminen kaikille infektoituneille sen vuoksi ole mahdollista.

Lea Veijola

Vatsalaukun ohitusleikkaus vähentää erittäin lihavien kuolleisuutta

Lihavuuskirurgian vaikutuksia potilaan pitkäaikaisennusteeseen on arvioitu kahdessa laajassa tutkimuksessa. Ruotsalaisessa SOS-tutkimuksessa verrattiin 2 010:n kirurgisesti hoidetun potilaan (13 %:lla vatsan ohitus-, 68 %:lla gastroplastia- ja 19 %:lla pantaleikkaus) painon pudotusta 2 037:n konservatiivisesti hoidetun potilaan painon kehitykseen. Leikatuilla potilailla suurin painonpudotus saavutettiin 1-2 vuoden kuluttua leikkauksesta (32, 25 sekä 20 % lähtöpainosta). 10 vuoden seurannassa vastaavat tulokset olivat 25 %, 16 % ja 14 %, kun se konservatiivisesti hoidettujen ryhmässä oli ±2 %. Leikkausryhmässä kuoli 101 ja verrokkiryhmässä 129 potilasta, riski oli merkitsevästi pienempi leikkausryhmässä (0,71-0,76, p 0,04). Yleisin kuolinsyy oli sydäninfarkti ja toiseksi yleisin syöpä.

Camilla Schalin-Jäntti

Näköaurallinen migreeni lisää aivoinfarktin riskiä

Väestöpohjaisen tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden kuluessa sairastetut näköauralliset migreenikohtaukset lisäsivät 15-49-vuotiaiden naisten (n = 386) aivoinfarktiriskin 7-kertaiseksi verrattuna migreeniä sairastamattomiin naisiin (n = 614). Mikäli näköaurallista migreeniä sairastavat naiset käyttävät samaan aikaan e-tabletteja ja tupakoivat, aivoinfarktiriski nousi 7-kertaiseksi verrattuna naisiin, joilla oli aurallinen migreeni, mutta jotka eivät tupakoineet eivätkä käyttäneet e-tabletteja. Jos vertailu tehtiin migreeniä sairastamattomiin naisiin, jotka eivät tupakoineet tai käyttäneet e-tabletteja, riski nousi jo 10-kertaiseksi.

Jaana Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030