Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää?
Tärkein tieto
Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Viime vuosilta on lupaavaa tieteellistä näyttöä siitä, että kuntoutuksen ulottaminen psyykkisten, sosiaalisten ja kognitiivisten toimintojen alueelle kannattaa.
Aivohalvauksen ja lonkkamurtuman jälkeisestä kuntoutuksesta osaavassa tiimissä on vahvaa tieteellistä näyttöä. Näitä kuntoutusmuotoja tulisikin nykyistä kattavammin tarjota osana palvelujärjestelmää niistä hyötyville potilaille.
Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimushanke (2002-2006) tuotti paljon uutta tietoa ikääntyneiden kuntoutuksen ongelmista. Vähäinen asiakaslähtöisyys on usein syynä kuntoutuksen heikkoon vaikuttavuuteen ja kuntoutujan heikkoon sitoutumiseen. Vanhusten toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus uhkaa loppua Suomesta, ellei jotain korvaavaa järjestelmää luoda sotainvalidi- ja veteraanikuntoutuksen tilalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusselonteossa (2002) kuntoutus määritellään ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen (1). Selonteon mukaan kuntoutus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
