HNPCC-sukuihin kohdistettu paksu- ja peräsuolisyöpäseulonta vähentää kuolemia

Periytyvälle, ei-polypoottiselle paksusuolisyöpäoireyhtymälle (hereditary nonpolyposis colorectal cancer, HNPCC ) on tyypillistä jo nuorella iällä merkittävästi suurentunut riski eri syöpiin, suurimpana paksu- ja peräsuolisyöpään, kohdun runko-osan syöpään ja mahalaukun syöpään. Väitöskirjatyössä selvitettiin suomalaisen HNPCC-syöpäseulonnan tehokkuutta paksu- ja peräsuolisyövän sekä kohtusyövän osalta vertaamalla seulonnassa löytyneitä syöpätapauksia ilman seulontaa oireiden takia löytyneisiin. Väitöskirjan aineistona olivat soveltuvin osin Suomen HNPCC-rekisterin mutaationkantajat. Kaiken kaikkiaan lähes 600 henkilöä 111 HNPCC-suvusta oli mukana näissä tutkimuksissa.

Laura Renkonen-Sinisalo

EKG-rekisteröintikohteet sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa

Perinteinen sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen elektrokardiografinen (EKG) diagnostiikka perustuu laadullisiin piirteisiin 12-kytkentäisessä EKG:ssa. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli parantaa EKG-diagnostiikkaa sydäninfarktin ja -iskemian havaitsemisessa. Lopullisena päämääränä on kehittää iskeemisen sydänsairauden automaattinen seulonta- ja monitorointimenetelmä. Väitöskirjatutkimuksen osatyöt tähtäsivät sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa parhaiden rekisteröintipaikkojen löytämiseen yksittäisissä kytkennöissä ja parhaiden kvantitatiivisten EKG-muuttujien löytämiseen.

Paula Vesterinen

Sydämen positroniemissiotomografian analyysimenetelmät

Positroniemissiotomografia (PET) mahdollistaa lukuisien biologisesti aktiivisten molekyylien pitoisuuden mittaamisen ihmisen eri elimistä. Yksi tärkeimmistä sovelluskohteista on sydän, jossa tällä menetelmällä voidaan ainutlaatuisesti määrittää sydänlihaksen verenvirtausta, eri substraattien aineenvaihduntaa ja sydämen hermotusta. Tämän väitöstutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan tarkasti tunnistaa ja määrittää sydämen toiminnallinen tila.

Alexandru Naum

Psykoosialttiit henkilöt ovat oireisia ja avun tarpeessa

Psykoosiin sairastumisalttiilla henkilöillä kyky selviytyä arkielämän haasteista on heikentynyt. Tämä koskee esimerkiksi opiskelua, työtä ja ihmissuhteita. Psykoosialttiuteen liittyy masennusta ja ahdistushäiriöitä sekä päihteiden käytön ja ruumiillisen oirehdinnan lisääntymistä. Koska psykoosialttiit ovat varsin monioireinen potilasryhmä, heidän hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Psykoosiriskissä olevat henkilöt voidaan kohtalaisella luotettavuudella tunnistaa hoitoon hakeutuneiden joukosta. Riskikriteerien täyttyessä henkilöllä on noin 38 %:n riski sairastua psykoosiin seuraavan vuoden aikana.

Tanja Svirskis

Välitön rintarekonstruktio turvallinen rintasyöpäleikkauksen jälkeen

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa - Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain yli 4 000 naista, joista puolet alle 65-vuotiaina. Enemmistö rintasyöpäpotilaista paranee nykyisin sairaudestaan ja kuolleisuus on vähentynyt alle 20 %:iin. Hoidettavien ja hoidettujen potilaiden määrän kasvaessa hoidon vaatimien resurssien ja toisaalta hoidon jälkeisen elämänlaadun merkitys kasvaa.

Tuomo Meretoja

Fotodynaaminen hoito käy tietyissä tapauksissa myös tyvisolusyövän hoidoksi

Fotodynaaminen hoito (PDT) on muutaman vuoden aikana löytänyt paikkansa ihosyövän esiasteiden hoidossa. Se on kätevä, ei invasiivinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää laajoillakin ihoalueilla ja jonka kosmeettinen lopputulos on hyvä. Näistä syistä sitä on alettu kokeilla myös tyvisolusyöpien hoidossa. Nyt sen tehosta nodulaariseen tyvisolusyöpään on julkaistu pitkäaikaisseurannan tuloksia.

Sirkku Peltonen

Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää?

Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kaisu Pitkälä, Ulla Eloniemi-Sulkava, Tiina Huusko, Marja-Liisa Laakkonen, Minna Pietilä, Minna Raivio, Pirkko Routasalo, Marja Saarenheimo, Niina Savikko, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Sosiaaliryhmien väliset elinajanodote-erot ovat pysyneet suurina 2000-luvulla

Vuonna 2001 hyväksytyn Terveys 2015 -kansanterveysohjelman yhtenä tavoitteena on sosiaaliryhmien välisten elinajanodote-erojen pienentäminen. Artikkelissa esitetään uusia tuloksia sosiaaliryhmien elinajanodotteista vuoteen 2005 saakka ja analysoidaan, miten eri kuolemansyyt ovat vaikuttaneet elinajanodotteiden muutoksiin eri sosiaaliryhmissä.

Tapani Valkonen, Pekka Martikainen, Hanna Remes

Ruokatorven rauhassyöpä ja sen hoito

Ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä on nopeasti yleistyvä huonoennusteinen sairaus, jonka syntymekanismi on liitetty oksidatiiviseen stressiin. Tämän väitöskirjan ensimmäisessä ja toisessa osatyössä määritettiin ruokatorven oksidatiivista metaboliaa ruokatorven ylä- ja alapäästä otetuista näytteistä. Oksidativiivisen metabolian merkkiaineina toimivat kudoksen myeloperoksidaasientsyymin ja superoksidientsyymin aktiivisuus sekä glutationipitoisuus. Ensimmäiset näytteet otettiin ennen fundoplikaatioleikkausta ja potilaita seurattiin aina 4 vuoteen asti. Kolmannessa osatyössä analysoitiin 51 potilaan ruokatorven kudosnäytteistä oksidatiivisen stressin aiheuttamaa DNA-muutosta, 8-hydroksideoksiguanosiinia (8-OHdG). Neljännessä ja viidennessä osatyössä verrattiin ensin 42 potilaan ennen leikkaushoitoa tehtyä kliinistä levinneisyysluokitusta leikkauksen jälkeen tiedossa olevaan patologiseen luokitukseen. Lisäksi 55 potilaasta tehtiin analyysi positroniemissiotomografian hyödyllisyydestä ennusteen laatimisessa. Kuudennessa osatyössä selvitettiin ruokatorven syövän kustannuksia ja sen hoitoon liittyvää elämänlaatua hoidon eri vaiheissa 53 potilaan aineistossa. Tiedoista laadittiin kustannustehokkuusanalyysi.

Jari Räsänen

HIV-positiivisten äitien lapset voidaan suojata tartunnalta

Väitöskirjatyössä selvitettiin HIV-positiivisten naisten HYKS:n naistenklinikassa hoidettujen raskauksien kulku ja lapsen ennuste kymmenen vuoden ajalta. HIV-infektioon liittyy naisilla erityisiä haasteita ja ongelmia: vaikutukset raskauksiin ja sikiön tartuntariski, hormonaalisen ja kierukkaehkäisyn aiheuttama kohdunkaulan viruserityksen kasvu, lisääntynyt kohdunkaulan solumuutosten ja kohdunkaulan syövän riski.

Päivi Lehtovirta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030