Äidin kala-ateriat ovat hyödyksi sikiölle

Merikalan syönnin on väitetty vähentävän raskaustoksemian ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, mutta vakuuttava näyttö asiasta puuttuu. Merikala ja äyriäiset sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä keskushermoston solujen kehitykselle, esimerkiksi jakautumiselle, solujen yhteistoiminnalle ja myelinisaatiolle. Tässä mielessä niiden sisältyminen äidin ruokavalioon voisi olla sikiön kehitykselle edullista. Toisaalta on epäilty, että kala ja äyriäiset sisältävät nykyään liikaa ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja ja tästä koituisi sikiölle hermoston kehityksen ongelmia.

Pertti Kirkinen

Makrolidit eduksi keuhkokuumeen hoidossa?

Yhdysvalloissa tutkittiin Medicare-järjestelmän avulla, millä antibiootilla saadaan paras vaste, kun hoidetaan aikuista, jolla on bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Mukana oli 2 209 potilasta ja keuhkokuume oli saatu joko kotona tai hoitokodissa. Epätyypillistä aiheuttajaa vastaan suunnatut hoidot olivat 30 päivän sairaalakuolleisuutta (suhteellinen riski 0,76, p = 0,03) ja uudelleen sairaalahoitoon alle 30 vuorokauden kuluessa joutumista (0,67, p = 0,02) tarkasteltaessa parempia. Lisäanalyysi paljasti eron johtuvan nimenomaan makrolidien (suhteellinen riski kuolleisuuteen 0,59) käytöstä, ei fluorokinoleista tai tetrasyliineistä. Tutkijat painottavat, että asiasta ei pidä vetää suoria hoitosuositusluonteisia päätelmiä, vaan asiaa tulisi tutkia laajemmilla selvityksillä.

Hannu Puolijoki

Antioksidantit eivät estä mahasyöpää

Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentäisi mahasyövän esiintymistä väestössä. Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 980 potilasta, joilla oli suuri riski sairastua mahalaukun syöpään. Hoitoryhmän potilaat saivat päivittäin C- ja E-vitamiinia ja beetakaroteenia kolmen vuoden ajan. toinen ryhmä sai lumetta. Mahalaukun tähystys tehtiin vuosittain. Hoitoryhmässä veren vitamiinipitoisuudet nousivat. Mahasyöpiä todettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Tutkitun väestön ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Sen lisäksi annettu antioksidanttihoito ei estä syövän kehittymistä.

Sirkku Jyrkkiö

Influenssaepidemian ehkäisy ja torjunta terveydenhuollon laitoksissa - kokemuksia keväältä 2006

Riskiryhmille annettava influenssarokote vähentää tehokkaasti sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mutta laitospotilailla teho voi jäädä keskimääräistä huonommaksi.

Katariina Kainulainen, Reijo Pyhälä, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen

Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät

Lihaskrampit ja -nykinät ovat hyvin yleisiä terveellä väestöllä, erityisesti vanhuksilla.

Liisa Luostarinen, Johanna Palmio, Bjarne Udd

Raiskaustrauma II: Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen

Suuri osa raiskauksen uhreista ei toivu itsestään vaan tarvitsee ammatillista hoitoa, jotta vakavat psyykkiset, somaattiset ja sosiaaliset pitkäaikaisseuraukset voidaan välttää.

Riitta Ylikomi, Raija-Leena Punamäki

Päivystyksen organisaatiomuutokset vähensivät lääkärissäkäyntejä Kokeilu Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä

Päivystyksen lisääntynyt kuormitus ja päivystykseen kuulumattomien asioiden hoitaminen Peijaksen terveyskeskuspäivystyksessä olivat perusteena toimenpiteille, joiden tavoitteena oli päivystyksen käytön hillitseminen.

Jarmo Kantonen, Timo Kauppila, Irma Kockberg

Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa

Sisäilmasto-ongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten kuiva ja tunkkainen huoneilma, pölyt ja kuidut, veto, riittämätön ilmanvaihto, liian matala tai korkea lämpötila, materiaaliemissiot, kostuneet rakenteet ja homevaurioihin liittyvät mikrobit.

Jukka Uitti, Tuula Putus, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Kari Reijula

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista yleisimmin esiintyviä ovat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet, sekä yleisoireet, kuten väsymys ja päänsärky. Näitä aiheuttavat myös muut sisäilmastotekijät kuin altistuminen kosteusvauriolle tai mikrobeille. Ne yleensä häviävät altistumisen loputtua.

Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari

Cochrane-yhteistyö - missä mennään 13 vuoden jälkeen?

Cochrane-verkosto kokoontui hiljattain Dublinissa. Kolme päivää kestänyt vuosikokous keräsi Irlantiin 800 verkostoon kuuluvaa tutkijaa ja muita kiinnostuneita 40 maasta. Suomesta mukana oli kymmenen terveydenhuollon ammattilaista, joista pääosa työskentelee Finohtassa. Kokouksen aiheena oli katsausten kriittinen tarkastelu ja entistä parempien sekundaaritutkimuksen menetelmien kehittäminen.

Iris Pasternack, Minna Kaila

Terveyskeskuslääkärillä huomattava osuus keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Hoitoilmoitusrekisterin mukaan päivystyskäynnillä alkaneet keuhkoahtaumataudin hoitojaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitoajat ovat lyhentyneet. Hoidon painopiste on selvästi siirtymässä yleislääkäreille.

Pekka Lampela, Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen

Ulkustaudin epidemiologia

Ruoansulatuskanavan yläosan sairauksien tutkimisen kultaisena standardina pidetään endoskooppista tutkimusta, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä on käytetty harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkustaudin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä aikuisväestössä ja arvioitiin esofagogastroduodenoskopian käyttöä epidemiologisessa tutkimuksessa.

Pertti Aro

Refluksioireet yleisiä ruotsalaisella aikuisväestöllä

Tutkimuksessa selvitettiin ruokatorven refluksitaudin, erosiivisen esofagiitin, Barrettin ruokatorven ja eosinofiilisen esofagiitin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä ruotsalaisessa aikuisväestössä ja arvioitiin hankalien refluksioireiden esiintymistä ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jukka Ronkainen

Skitsofrenian taudinkulku ja ennuste

Skitsofrenian taudinkulkua ja ennustetta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Taudinkulun arvioinnissa käytettiin mm. oireiden määrää, psykiatrisen hoidon tarvetta, sosiaalista toimintakykyä ja työkykyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä varhaiseen kehitykseen ja sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat skitsofrenian ennusteeseen. Tutkittavat henkilöt olivat tutkimushetkellä noin 35-vuotiaita ja he olivat olleet sairaana keskimäärin 10 vuotta.

Erika Lauronen

Rotavirusinfektiot eivät aiheuta nuoruustyypin diabetesta

Rotavirus on tavallinen lasten vatsataudin aiheuttaja. Suurelle osalle tutkituista lapsista kehittyi ensimmäisten elinvuosien aikana rotavirusvasta-aineita sairastetun rotavirusinfektion merkkinä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että rotavirusvasta-aineiden lisääntymisen yhteydessä lapsilla syntyy usein myös soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan. Lapsilla soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan oli nopeasti ohimenevä, mutta terveillä aikuisilla todettiin vahvoja soluvälitteisiä immuunivasteita rotavirusta kohtaan, ilmeisesti toistuvien infektioiden seurauksena.

Miia Mäkelä

Selän välilevytaudin perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selän välilevytaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja lähestyttiin useasta näkökulmasta. Ensimmäisessä osatyössä kaikki tunnetut geneettiset välilevytaudin riskitekijät analysoitiin 165 pitkäaikaisessa tärinäaltistuksessa olleelta veturinkuljettajalta sekä 69 konttorityöntekijältä. Tutkimuksen mukaan tärinäaltistus lisäsi merkittävästi selän välilevytaudin riskiä. Lisäksi yksittäisistä geneettisistä variaatioista IL-1A-geenin promoottorimuutos oli yhteydessä oireisuuteen. Tulehdusvälittäjäaineet ovat tärkeällä tavalla mukana taudin synnyssä välittämällä kipua ja tulehdusta.

Iita Daavittila

Lihavuus saattaa altistaa masennukselle

Väitöstutkimuksessa selvitettiin syntymäpainon, kuukautisten alkamisiän, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä masennukseen yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Lihavuuden yhteyttä masennukseen tutkittiin sekä pitkittäis- että poikkileikkausasetelmassa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko lihavuus 14-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana, ja onko lihavuus 31-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana. Lihavuutta mitattiin sekä painoindeksin että keskivartalolihavuuden avulla. Tutkittavat olivat tutkimushetkellä 31-vuotiaita nuoria aikuisia. Masennusta arvioitiin masennusoirekyselyn avulla; lisäksi kysyttiin, oliko lääkäri todennut aiemmin masennusta sekä oliko tutkittavilla käytössä masennuslääkkeitä.

Anne Herva

Lantionmurtuma ja takauretran ruptuura

Useimmat takauretran osittaiset ja täydelliset repeämät syntyvät lantionmurtuman yhteydessä. Toisaalta lantionmurtumapotilaista uretran ruptuura todetaan vain 5-10 %:lla. Vammat ovat miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Uretran kannalta kaikkein suurimpana uhkana on pidetty lantion etuosan murtumia tai muuten epästabiileja lantionmurtumia. Erityisen vaaralliseksi on todettu häpyluun haarojen ns. perhosmurtuma.

Ossi Lindell

Riskipistetyökalu avuksi suuren riskin sydäninfarktipotilaiden seulomiseen

Amerikkalaistutkijat selvittivät 966 uuden sydäninfarktipotilaan aineistossa, olisiko varhaisoireiden ilmaantuessa ollut mahdollista erotella joukosta suuren riskin potilaat - eli olisiko infarkti kenties ollut estettävissä. Kenelläkään potilaista ei ollut aiempaa sydänsairautta. Verrokkeina olivat muista syistä ensiapupolille tulleet, muuten vastaavat potilaat.

Katariina Korkeila

Lisäravinteet pigmentoituvan purppuran taustalla

Kun potilaalla on alaraajoissa purppuraläiskiä, jotka jättävät jälkipigmentaation, lääkärin mielenkiinto kääntyy potilaan lääkitykseen. Monet lääkkeet, kuten anti-inflammatoriset analgeetit, verenpaine- ja lipidilääkkeet, diureetit, mielialalääkkeet ja antibiootit voivat aiheuttaa tämän iho-oireen. Lääkkeen aloittamisesta oireiden ilmaantumiseen voi kulua useita vuosia. Nyt julkaistu tapausselostus kuvaa painonnostoa harrastaneen yleensä terveen 28-vuotiaan potilaan, joka oli käyttänyt kreatiinia ja hydroksimetyylivoihappoa sisältävää lisäravinnetta kuuden vuoden ajan, kunnes hänelle ilmaantui alaraajoihin pigmentoituvaa purppuraa. Iho-oire jatkui kolmen kuukauden ajan, mutta häipyi kahdessa viikossa potilaan lopetettua lisäravinteen käytön. Varsinaisen lääkityksen lisäksi täytyy siis muistaa kysellä mahdolliset lisäravinteet ja luontaistuotteet. Vuosiakaan jatkunut käyttö ei pigmentoituvan purppuran kohdalla sulje lääkettä pois mahdollisten aiheuttajien listalta.

Sirkku Peltonen