Lyhyesti: Alendronaatti ei lisää lisäkilpirauhashormonin tehoa osteoporoosin hoidossa

Alendronaatti vähentää luuston kalkkikatoa ja lisäkilpirauhashormoni (PTH) puolestaan stimuloi luuston vahvistumista. Vaikka lisäkilpirauhashormoni analogeineen on vasta tulollaan kliiniseen käyttöön osteoporoosin hoidossa, on hyvä jo nyt huomata kaksi laajaa tutkimusta NEJM:issä. Niissä oli hieman eri asetelma, mutta molemmissa satunnaistettiin osteoporoosipotilaat saamaan alendronaattia, PTH:ta tai molempia. Luusto vahvistui parhaiten PTH-ryhmässä ja selvästi huonommin alendronaatti + PTH -yhdistelmäryhmässä. Jollain tavalla alendronaatti siis estää PTH:n luustoa vahvistavaa vaikutusta. Tässä vaiheessa näiden kahden lääkkeen yhdistämistä ei voi suositella.

Robert Paul

Lyhyesti: Virtsatieinfektiorokote limakalvolle?

Virtsatieinfektiota (VTI) vastaan on pyritty kehittämään rokotteita, tosin toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä. Tässä työssä kokeiltiin limakalvolle annettavaa rokotetta, jonka vasteen pitäisi sirota muillekin limakalvoille, myös virtsateihin. Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 54 toistuvista VTI:sta kärsivää naista. Rokote annettiin emätinpuikossa, joka sisälsi kymmentä yleistä virtsatiepatogeenia tapettuina. Rokotuskertoja oli enimmillään 6 yhteensä 14 viikon aikana.

Heikki Arvilommi

Estävätkö tulehduskipulääkkeet ASA:n edullisia vaikutuksia sydänpotilailla?

Epäselektiiviset COX-1-entsyymiä estävät tulehduskipulääkkeet vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Asetyylisalisyylihapolla (ASA) vaikutus kestää koko verihiutaleen iän, mutta muilla vaikutus loppuu lääkkeen poistuessa verenkierrosta, eikä valtimotromboosin esto kuulukaan niiden käyttöaiheisiin. Koska COX-1:een vaikuttavat lääkkeet kilpailevat samasta sitoutumispaikasta, voi ASA:n pitkäaikainen vaikutus jopa korvautua tulehduskipulääkkeen väliaikaisella vaikutuksella ja altistaa tromboosille. COX-2-selektiivisiltä tulehduskipulääkkeiltä (koksibit) puuttuu takertuvuutta estävä vaikutus.

Juhani Airaksinen

Tutkimuksesta poispudonneet haittaavat tulosten luotettavuutta myös ISOLDEssa

Tällä palstalla on aiemmin selostettu ISOLDE-tutkimuksen tuloksia (BMJ 2000;320:1297-303; SLL 2000;55: 2093). Kyse oli inhalaatiosteroidi flutikasonin (500 myyg x 2 / vrk, aerosolina sumutussäiliöstä, n = 750, kesto kolme vuotta) vaikutusten tutkimisesta keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin koskien FEV1-tasoa, terveystilannetta sekä sairauden pahenemisvaiheiden määrää; tulokset olivat varauksellisia, mutta kuitenkin parempia kuin useissa aiemmissa samaa asiaa koskeneissa laajoissakin selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Äidin serotoniinilääkityksestä oireilua vastasyntyneelle

Serotoniiniselektiivisia (SSRI) mielialalääkkeitä käytetään yleisesti myös odottavien äitien masennuksen hoidossa. Turkulaiset tutkijat selvittivät, miten kahta SSRI-lääkettä, sitalopraamia tai fluoksetiinia, keskimäärin 20 mg:aa kumpaakin, saavien äitien vastasyntyneet lapset oireilevat ja miten oireilu on yhteydessä lääkitykseen. Äitejä lääkittiin masennuksen tai paniikkihäiriön takia. Vertailuäitien lapsiin verrattuna mielialalääkitystä saaneiden äitien lapsilla ilmeni syntymää seuranneiden neljän päivän aikana 4-kertainen määrä (p = 0,008) serotonergisiä oireita (myoklonus, levottomuus, tremor, hyperrefleksia, inkoordinaatio ja rigiditeetti). Kahden viikon kuluttua oireet olivat oleellisesti vähentyneet eikä ero ryhmien välillä enää ollut merkitsevä. Sitalopraamia saaneiden äitien lasten ensimmäisten neljän päivän aikaiset oireet eivät eronneet vertailuryhmästä, sen sijaan fluoksetiiniryhmän oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin vertailuryhmässä. Raskauden ja synnytyksen suhteen eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta Apgarin pisteet olivat SSRI-ryhmässä 15 minuutin kohdalla hivenen alemmat kuin vertailuryhmässä (8,8/9,4). Rintaruokinnassa tai lapsen painossa ei myöskään ollut eroja. SSRI-ryhmän lasten napanuoralaskimon serotoniinin (69 %), 5-HIAA:n (18 %) ja HVA:n (23 %) pitoisuudet olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin vertailulapsilla, ja näistä 5-HIAA:n pitoisuus korreloi käänteisesti serotonergisten oireiden kanssa. Noradrenaliinin ja dopamiinin metaboliaa kuvaavat DHPG ja DOPAC eivät korreloineet lasten oireiden kanssa.

Raimo K.R. Salokangas

Häätyykö helikobakteeri päivässä?

Helikobakteerin häätämiseksi annettava hoito on lyhentynyt koko mikrobin tunnetun historian ajan. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan klaritromysiini ja amoksisilliini kombinoituna joko happopumpun salpaajaan tai vismuttisuolaan viikon kuurina tehoaa bakteeriin hyvin. Lyhyempiäkin hoitokokeita on julkaistu, tuoreimpana tämä tutkimus. Se väittää, että päivän hoito neljällä lääkkeellä häätää helikobakteerin yhtä hyvin kuin viikon kolmoishoito. Lyhyemmän hoidon perusteina ovat potilaiden parempi hoitomyöntyvyys, raha ja vähäisemmät haittavaikutukset.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Geenitestit - miksi, kenelle, miten ja missä?

Yhden geeniparin virheiden aiheuttamissa sairauksissa on geenitesti tarkin diagnostinen menetelmä Se on usein myös nopein, yksinkertaisin ja edullisin. Geenitesti on potilaalle helppo, koska tutkimukseen tarvitaan vain yksi verinäyte ilman esivalmisteluja. Se säästää sekä lääkärin että potilaan ja hänen perheensä aikaa ja vähentää tutkimusten aiheuttamaa rasitusta ja niiden kustannuksia. Geenitestejä käytetään diagnostiikassa selvästi aiempaa enemmän. Haasteena ovat nyt monitekijäiset kansantaudit, joiden syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö ja/tai elintavat. Riskialleelien tunnistamiseen tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa.

Arto Orpana - Irma Järvelä

Keuhkoahtaumataudin valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma puolivälissä - miten sairaalahoidon tarve on muuttunut?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1998 kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007. Ohjelma asetti erääksi tavoitteekseen, että keuhkoahtaumataudin sairaalahoidon kokonaismäärä vähenisi 25 %. Keuhkoahtaumataudin hoito-ohjelman ohitettua ajanjaksoltaan puolivälinsä voidaan Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella todeta taudista aiheutuneiden hoitopäivien määrän vähentyneen joko ohjelman ansiosta tai siitä riippumatta. Väestön tupakointitavat ja ikääntyminen huomioon ottaen keuhkoahtaumatauti ei näytä Suomessa vähenevän, joten sairaalahoitoa korvaaviin hoitomuotoihin, erityisesti tuettuun kotihoitoon, on panostettava tupakasta vieroituksen lisäksi.

Olli Säynäjäkangas - Pekka Lampela - Anne Pietinalho, Eva Kontula - Tuili Tuuponen - Timo Keistinen

Lyhyesti: Onni ja positiivisuus suojaa infektiolta?

Arvostetussa tiedelehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jonka mukaan negatiivisesti tuntevien oikean aivopuoliskon aktiivisuus liittyi huonompaan immuunivasteeseen influenssarokotteelle. Aiemminkin on todettu, että stressi ja psykologia voivat vaikuttaa immuunivasteeseen. Tässä työssä mentiin ihan biologiaan, kun rekisteröitiin aivotoimintoja. Näin tehtiin 56 henkilölle, joille annettiin tehtäväksi kirjoittaa elämänsä parhaasta kokemuksesta tai toisaalta kokemuksesta, johon liittyi intensiivistä surua, vihaa tai pelkoa. Tehtävän aikana tehtiin EEG. Sitten annettiin influenssarokotus, jolle vastetta mitattiin vasta-ainetutkimuksin kuukausien kuluttua. Ne, joilla oikean prefrontaalilohkon aktiivisuus oli korkea negatiivisten tunteiden aikana, kehittivät influenssavasta-aineita huonosti. Mekanismi voisi tutkijoiden arvelun mukaan olla dopamiini-interleukiini-ym. välittäjäaineketju. Ehkä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apteekit apuna astman hoidossa

Suomalaisittain tuntuu oudolta, että Englannissa on nyt vasta herätty apteekkien osuuteen astman hoidon ja tasapainon parantamisessa. Nyt tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli mukana 24 aikuista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai apteekista itsehoito-ohjeita ja viikoittaiset puhelinneuvot kolmen kuukauden aikana; verrokkiryhmälle ei erityisiä ohjeita suunnattu. Oirepisteet paranivat interventioryhmässä, verrokeilla sen sijaan huononivat. Tutkimuksen pienuudesta huolimatta brititkin tuntuvat uskovan apteekeista olevan apua neuvonnan toteuttamisessa, vaikka laajempaa selvitystä perätäänkin...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Extragenitaalinen hiivakolonisaatio ja hiivatulehdukset

5-10 %:lla naisista gynekologinen hiivatulehdus uusiutuu usein. Tämän syitä selvitettiin tutkimalla hiivan esiintymistä extragenitaalialueilla potilailta, jotka hakeutuivat usein uusivan hiivatulehduksen takia hoitoon. 54 %:lla naisista hiiva todettiin vulvovaginaaliviljelyissä, ja silloin sitä löytyi 17 %:lta myös suusta, 32 %:lta rectumista, 75 %:lta perianaalialueelta ja 50 %:lta virtsanäytteestä. Aikaisemmista havainnoista poiketen näillä naisilla ei todettu selkeää yhteyttä hiivapositiivisuuden ja puristavan vaatetuksen tai synteettisten vaatemateriaalien käytön, eikä oraali- tai anaaliseksin harrastamisen välillä. Vaikeissa gynekologisissa hiivatulehduksissa hiivatyyppi kannattaa määrittää ainakin suusta, virtsasta ja rectumista ja pyrkiä sopivaan antifungiseen lääkevalintaan.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Persianlahden sodasta traumaperäisiä stressireaktioita

Vietnamin sota johti laajoihin sotilaiden mielenterveyttä koskeneisiin tutkimuksiin ja traumaperäisen stressireaktion uudelleen arviointiin. Myös vuonna 1991 käyty Persianlahden sota on ehtinyt johtaa lukuisiin tutkimuksiin (2 296 abstraktia ja 409 artikkelia), joista nyt on tehty 20 tutkimukseen perustuva systemaattinen arvio. Sen mukaan sotaan osallistuneilla sotilailla ilmeni sotaan osallistumattomiin verrattuna kolminkertainen määrä traumaperäisiä stressireaktioita ja kaksinkertainen määrä muita psyykkisiä häiriöitä (masennusta ja ahdistuneisuutta). Huomattava osa häiriöistä ilmeni vasta vuosia sotatapahtumien jälkeen. Ehkä tämänkin tutkimuksen tulokset olisi hyvä näyttää niille valtionpäämiehille, jotka ovat lähettämässä nuoria miehiä sotatantereille.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030