Kuukautisvuotokertojen vähentäminen tuo säästöä

USA:ssa terveystaloustieteilijät ja gynekologit ovat todenneet uuden säästökohteen. Osa naisista tarvitsee kuukautiskiertoon liittyvien hormonaalisten vaihtelujen ja vuodon aikaisten vaivojen takia lääkehoitoa ja sairauslomia ja lisäksi hygieniatarvikkeet maksavat. Kuukautiskierron vaivoja on hoidettu e-pillereillä; tällöin vuoto tulee 3 viikon välein. Uutena, kokeiluvaiheessa olevana e-pillerimuotona on 84 päivän pillerijakso estrogeeni-progestiinikombinaationa, jolloin vuoto tulee 3 kuukauden välein. Tutkijat tekivätkin laajan, lääketieteelliseen kirjallisuuteen, omaan otantatutkimukseen, sosiaalipuolen tietoihin ja yksittäisten gynekologien haastatteluun perustuvan vertailun näiden kahden e-pillerihoidon taloudellisista hyödyistä. 3 kuukauden pillerin arvioitiin vähentävän potilaskohtaisten hygieniavälineiden kuluja 50 %, muita potilaskohtaisia menoja noin 40 dollaria vuodessa sekä työkyvyttömyys- ym. yhteiskunnan menetyksiä 40 dollaria vuodessa. USA:ssa arvioidaan olevan noin 2,5 miljoonaa naista, jotka käyttävät e-pilleriä kuukautiskierron vaivojen hoitoon. Tutkijat laskivat, että kun näiden potilaiden e-pillerihoito muutetaan 3 kuukauden pillerisyklin mukaiseksi hoidoksi, välittömät menot vähenevät ja työn tuottavuus lisääntyy noin 100 miljoonan dollarin arvosta vuodessa. Mahtaako asia kuitenkaan säästöperustein edetä käytäntöön?

Pertti Kirkinen

Eikö sepelvaltimotauti tokenekaan antibiootilla?

Infektioita on viime vuosina toistuvasti esitetty sepelvaltimotaudin, jollei nyt ihan aiheuttajiksi, niin ainakin edesauttajiksi. Chlamydia pneumoniae on tautiin vahvimmin liitetty mikrobi, ja siihen purevilla antibiooteilla on aiemmissa suppeissa tutkimuksissa saatu vaihtelevia tuloksia. Nyt tämä tähän asti laajin tutkimus osoittaa, ettei antibioottihoito vähentänyt sanottavasti sydäntapahtumia.

Heikki Arvilommi

Ovatko myös hermojen eristeet vioittuneet skitsofreniassa?

Skitsofrenia on monimuotoinen häiriö, johon liittyy aivojen useiden osien poikkeavuuksia. Pääpaino tähänastisissa löydöksissä on ollut suurentuneissa aivokammioissa, ohentuneessa harmaassa aineessa sekä suurentuneessa aivo-selkäydinnestetilassa. Suurimmat muutokset on todettu otsa- ja ohimolohkon harmaassa aineessa. Etiologiset teoriat ovat keskittyneet välittäjäaineiden, ennen muuta dopamiinin, poikkeavuuksiin. Kuitenkin jo pitkään on epäilty, että myös aivojen valkeassa aineessa, hermojuosteissa, olisi poikkeavuutta. Uudella magneettikuvaustekniikalla, diffuusiotensori-magneettiresonanssikuvauksella (DT-MK) voidaan määrittää vesimolekyylien liikkeen suuntaa hermosäiekimpussa: koherentissa virtauksessa molekyylit virtaavat yhteen suuntaan eli myeliinituppien suuntaisesti, kun taas inkoherentissa virtauksessa molekyylejä virtaa myöskin tuppien läpi. Englantilaiset tutkijat vertasivat DT-MK-tekniikalla kuvattujen skitsofreniapotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivoja ja havaitsivat kahdessa vasemmanpuoleisessa hermoratakimpussa (ascicilus arcuatus ja fasciculus uncinatus) inkoherenttia veden virtausta (fraktionaalista anisotropiaa). Hermoradoista ensimmäinen yhdistää otsalohkon päälaki- ja ohimolohkon alueita toisiinsa, kun taas jälkimmäinen on suurin otsalohkoa ja ohimolohkoa yhdistävistä hermoradoista. Uuteen tekniikkaan liittyy vielä monia virhelähteitä eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Silti tutkimus on merkittävä ja puhuu vahvasti sen puolesta, että hermosäikeiden myeliinitupet ja niistä huolehtivat gliasolut voivat olla eräs etiologinen tekijäryhmä monimuotoisen skitsofrenian synnyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä

Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti

Huono fyysinen kunto ja vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat nykyisen tutkimustiedon perusteella sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Epidemiologissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu vähintään yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksia ennustavaksi tekijäksi kuin kohonnut verenpaine, tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli tai diabetes. Maksimaalinen hapenkulutus tai kuormituskokeen avulla arvioitu fyysinen suorituskyky kelpaavat käytännössä komplisoimatonta sepelvaltimotautia sairastavien kunnon ja ennusteen mittareiksi. Samoilla tiedoilla voidaan suunnitella sopivan liikunnan teho ja määrä.

Jari Laukkanen - Raimo Kettunen

Pääseekö omalääkärin vastaanotolle? Hämeenlinnan seutuhanke I

Hämeenlinnan seudulla arvioitiin kahdeksan kunnan perusterveydenhuoltoa kansallisen terveyshankkeen suosituksia vasten. Selvitystä varten haastateltiin 350 henkilöä: kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä terveysasemien ja vanhustenhuollon henkilöstöä. Kiireellisissä tapauksissa hoitoon pääsy on nopeaa, mutta päivystysluonteiset tehtävät uhkaavat jättää katveeseen kansanterveydellisesti merkittävien, mutta ei-kiireellisten sairauksien hoidon. Osa hyvin toimivan väestövastuun edellytyksistä täyttyi, mutta väestöjen keskimääräinen koko oli liian suuri. Terveydenhuollon henkilökunnan eettiset periaatteet ja kutsumus työhön joutuvat törmäyskurssille nykyisten resurssien ja vaatimustason kasvun kanssa.

Marina Erhola - Ari Palomäki - Pekka Arvio - Marjatta Laukkanen, Eeva Ylämurto - Päivi Heinonen - Juha Kaakinen

Paperista bitteihin - sähköisen sairauskertomusjärjestelmän tuominen sairaalaan

Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä on terveyskeskuksissa yleinen, kun taas sairaaloihin se on levinnyt huomattavasti hitaammin. Selvitimme sairaalanhenkilökunnan tietoja käytössä olevista järjestelmistä ja heidän valmiuksiaan käyttää tietokonetta sekä heidän koulutustarvettaan. Perustaidot olivat hyvät etenkin lääkäreillä. Lääkärit ja hoitajat käyttivät kuitenkin järjestelmiä hyvin vähän. Kartoitimme myös ennakkokäsityksiä tulevasta sairauskertomusjärjestelmästä. Käsitys oli myönteinen, joskin myös huomattavan kriittinen. Jotta käyttö olisi hedelmällistä, vaatii järjestelmän tuominen sairaalaan vankat perustelut ja niiden mukana tulevan motivaation.

Sakari Säkö - Eila Paananen - Helena Ulkuniemi - Tuula Kelottijärvi

Rintakehään kohdistuvien leikkausten jälkeinen kipu

4.10.2003 Helsingin yliopisto

Kristiina Perttunen

Diffuusio- ja perfuusio-magneettikuvaus sekä magneettiangiografia aivoinfarktin diagnostiikassa

10.10.2003 Kuopion yliopisto

Yawu Liu

Hapen puutteesta johtuvan aivovaurion vakavuutta voidaan arvioida jo sydänleikkauksen aikana

10.10.2003 Oulun yliopisto

Matti Pokela

Verihiutaleperäinen kasvutekijä ja proinflammatoriset sytokiinit siirtosydämen arterioskleroosissa

10.10.2003 Helsingin yliopisto

Roope Sihvola

Pään ja selän kuvantamis-löydökset pohjoissuomalaisilla neurofibromatoosi 1 (NF1) -potilailla

18.10.2003 Oulun yliopisto

Eeva-Liisa Leisti

Sydämen sykkeen säätely epilepsiapotilailla

24.10.2003 Oulun yliopisto

Hanna Ansakorpi

Lyhyesti: Trisomiaseulonta siirtyy ensimmäiselle raskauskolmannekselle

Sikiön trisomiaseulonta olisi tehtävä ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla keskikolmanneksen seerumseulonnan asemesta. Tämä havainto vahvistuu nyt myös USA:ssa. 8 514 potilaan monikeskustutkimuksessa selvitettiin seulontayhdistelmän (äidin ikä, seerumin hCG, serumin PAPP-A ja sikiön niskapoimun paksuus) ominaisuuksia raskauden 11.-14.viikoilla. Yhdistelmän herkkyys osoittaa 21-trisomia oli 78,7 %, mikäli väärien positiivisten seulontatulosten määräksi sallittiin 5 %. 18-trisomiaherkkyys oli vielä parempi: 90,9 %. Verrattuna keskikolmanneksen seerumseulontaan, varhaisraskauden menetelmä pysyi parempana, vaikka spontaanisti keskenmenevien 21-trisomiaraskauksien osuus otettiin huomioon. Suurin ongelma lienee laadukkaan niskapoimun mittausjärjestelyn pystyttäminen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

ASSENT-3-PLUS - liikaa vakavia vuotoja iäkkäille potilaille

Hoitoviiveen lyhentämiseksi sydäninfarktin liuotushoito toteutetaan nykyisin yhä useammin jo ennen sairaalaan pääsyä.

Juhani Airaksinen

ACE:n esto ja COPD - hyvä hoitomahdollisuus menetetään?

Menetämmekö tutkimuspotentiaalin ACE:n estäjien mahdollisista hyödyistä liian aikaisin, kun patenttisuoja loppuu? Tätä kysyvät Thoraxin pääkirjoituksen laatijat. Perusteena on uusi mielenkiintoinen tieto siitä, että ACE:n estäjillä saataisiin monentyyppistä apua vaikean keuhkoahtaumataudin ja mm. siitä aiheutuvan keuhkoverenpaineen nousun hoitoon.

Hannu Puolijoki

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen