Keuhkopoliklinikkapotilaan tupakasta vieroitus ryhmäohjauksen avulla

Erikoissairaanhoidossa tulisi tupakkavieroituksen olla keskeinen osa tupakoivien potilaiden sairauden hoitoa. Tupakointiin puuttuminen on kuitenkin usein riittämätöntä tai vieroitus jää erikoissairaanhoidossa kesken. Artikkelissa kuvataan tupakoivien, pitkäaikaista keuhkosairautta sairastavien ryhmävieroituksen onnistumista. Kuuden viikon vieroitusjakson aloitti 32 potilasta, joista vuoden kuluttua tupakoimattomana oli pysynyt kymmenen. Ryhmävieroituksessa voidaan yhdistää intensiivinen ohjaus, yksilöllisesti räätälöity nikotiinikorvaushoito ja ryhmädynamiikan vaikutukset. Ryhmän vetäjän rooli on keskeinen ryhmädynamiikan onnistumiselle.

Kirsi Laasonen, Tuija Kolu, Maija-Riitta Pitkänen, Aarne Lahdensuo

Keuhkoahtaumatauti, astma ja uniapnea

Keuhkoahtaumatauti, astma ja obstruktiivinen uniapnea ovat yleisiä kansantauteja. Keuhkoahtautumataudissa ja astmassa keskeinen ongelma on palautumaton tai palautuva alempien hengitysteiden ahtauma ja potilaat oireilevat pääasiassa päiväaikaan, tärkeimpinä oireina yskä ja hengenahdistus. Obstruktiivinen uniapnea on tärkein unenaikaisista hengityshäiriöistä ja se aiheuttaa yöaikaisten oireiden lisäksi myös päiväaikaisia oireita, tärkeimpänä väsymys ja pakonomainen nukahtelutaipumus. Sairauksien yleisyyden takia henkilöllä voi olla sekä uniapnea että keuhkoahtaumatauti tai astma. Ainakin teoreettisesti voidaan myös ajatella, että nämä sairaudet liittyvät toisiinsa.

Paula Maasilta

Norovirukset - hygienian haaste?

Syksyllä 2002 lähes koko pohjoiselle pallonpuoliskolle levinneet poikkeuksellisen laajat kalikivirusepidemiat kiinnittivät huomiota myös Suomessa. Mm. Yhdysvaltojen risteilyalusten runsaslukuiset, sitkeät epidemiat esiintyivät usein uutisissa. Nämä erittäin yleiset ihmisen taudinaiheuttajat tunnistettiin vasta viime vuosisadan lopulla ja virallisen nimikkeistönsä ne saivat vasta viime vuonna. Nyt ihmisen kalikivirukset luokitellaan kahteen sukuun: noro- ja sapovirukset. Näistä nimenomaan norovirukset (entisiltä nimiltään PPV, SRSV, Norwalkin kaltaiset virukset) ovat osoittautuneet ripuliepidemioiden aiheuttajiksi.

Carl-Henrik von Bonsdorff, Leena Maunula

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson lääkehoito

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson diagnostiset kriteerit ovat samat kuin yksisuuntaisessa masennusjaksossa, vaikka kliinisessä taudinkuvassa on ryhmäkohtaisia eroja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoitoa on tutkittu vähemmän kuin maniavaiheen hoitoa tai ylläpitohoitoa. Masennusvaiheen lääkehoito toteutetaan aina mielialaa tasaavaa lääkettä, ensisijaisesti litiumia tai lamotrigiinia, käyttämällä. Jos masennuslääkettä tarvitaan, sitä käytetään normaaliannoksella, mutta lyhytkestoisesti.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2012 Perusterveydenhuollon rooli

Uniapnea on kansantaudin mittasuhteet saavuttanut terveysongelma, jota esiintyy jopa 150 000 suomalaisella. Aikuisilla sairauden merkittävin riskitekijä on lihavuus, jonka vuoksi uniapnean ehkäisy ja hoito yhdistyy monien muiden kansantautiemme ehkäisyyn. Perus- ja työterveyshuollon osuus on merkittävä niin sairauden ehkäisyssä, hoidossa kuin myös rinnakkaissairauksien hallinnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2002 Valtakunnallisen uniapneaohjelman 2002-2012 sairauden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi.

Anne Pietinalho, Markku Partinen, Raimo Isoaho

Lääkärien ja tiedotusvälineiden yhteistyö Myyrmannin pommiräjähdyksen jälkeen

Korkeatasoinen viestintä sekä lääkärien ja toimittajien hyvät suhteet vaikuttivat merkittävästi tiedotuksen sujumiseen niin koti- kuin ulkomaisille tiedotusvälineille Myyrmannin pommiräjähdyksen jälkeen. Tiedotusvälineillä on tarve saada nopeasti täsmällistä tietoa onnettomuuspaikalta ja lääkäreillä on hyvät mahdollisuudet edesauttaa tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä ääritilanteissa.

Jörgen Lundälv

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 23/2003 olleessa terveydenhuollon artikkelissa Puhakka M, Ryynänen OP, Palomäki P, Anttonen V, Jukola R, Takala J. Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet (SLL 2003;58:2562-6) oli sivulla 2563 taulukon 1 otsikkoteksti virheellinen. Julkaisemme ohessa taulukon uudelleen korjattuna.

Kasvainmerkkiaineet feokromosytoomissa

28.5.2003 Helsingin yliopisto

Kaisa Salmenkivi

Unen poikkeavuudet eräissä mielenterveyden häiriöissä

30.5.2003 Helsingin yliopisto

Nina Lindberg

Keskushermoston virusinfektiot kohtausoireisilla vastasyntyneillä

30.5.2003 Helsingin yliopisto

Kirsi Mustonen

Perintötekijöiden ja ympäristön vaikutus astmaan ja allergiaan

30.5.2003 Tampereen yliopisto

Jussi Karjalainen

Keliakian neurologiset ilmentymät

30.5.2003 Tampereen yliopisto

Liisa Luostarinen

Polven nivelkierukoihin liittyvä patologia ja niiden artroskooppinen diagnostiikka ja hoito

30.5.2003 Turun yliopisto

Janne Sarimo

Alfa2-adrenergisten reseptorien solutason säätely

4.6.2003 Turun yliopisto

Tuire Olli-Lähdesmäki

Muutto Ruotsiin vaikuttaa sepelvaltimotaudin varhaismuutoksiin suomalaisilla kaksosmiehillä

6.6.2003 Turun yliopisto

Laura Jartti

Pään ja kaulan alueen syövän veren virtauksen ja hapetuksen kuvantaminen positroniemissiotomografialla

6.6.2003 Turun yliopisto

Kaisa Lehtiö

Lyhyesti: Tekoläppä ahtautuneen aorttaläpän tilalle katetritekniikalla

Katetritekniikoiden käyttöä tekoläpän asentamisessa on tutkittu jo vuosia koe-eläimillä. Tekoläppiä on jo aikaisemmin istutettu oikean kammion ja keuhkovaltimon väliseen conduit-proteesiin, mutta ranskalainen läppälaajennuksien pioneeriryhmä asensi nyt ensimmäistä kertaa katetritekniikalla bioläpän vaikeasti ahtautuneen ja kalkkisen aorttaläpän tilalle. Tekoläppä vietiin eteisväliseinän läpi aorttaläpän päälle, jonne se puristettiin pallolaajennustekniikalla paikalleen. Ahtautunut läppäaukko kaksinkertaistui toimenpiteen vaikutuksesta ja potilaan hemodynaaminen tilanne korjaantui nopeasti. Tekoläppä toimi seurannan ajan moitteettomasti. Vaikeasti monisairas potilas kuoli 17 viikkoa myöhemmin ei-sydänperäisiin sairauksiin, joiden takia läppäleikkaus ei alunperinkään ollut mahdollinen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Krooninen vatsakipu - laparoskopia kyllä, adheesiolyysi ei

Kroonisen mahakivun vuoksi joudutaan joskus kurkistamaan vatsapeiteen alle laparoskooppisesti. Jos potilaalla todetaan kiinnikkeitä, moni kirurgi napsii nämä poikki siinä toivossa, että tämä veisi mahdolliset kiinnikekivut. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että adheesiolyysi ei paranna tuloksia: sadasta potilaasta 52:lle tehtiin adheesiolyysi, lopuilla kiinnikkeet saivat olla. Jälkimmäisessä ryhmässä oli kuitenkin viidellä potilaalla komplikaatio, edellisessä ei kellään. Molemmissa ryhmissä vatsakipu lieveni yhtä hyvin. Kiinnikkeitä ei siis kannata napsia poikki vatsakipupotilaalta elleivät ne stranguloi.

Robert Paul

Miten pitkään hiippaläpän korjausleikkauksen tulos kestää?

Jos hiippaläpän tukisäikeet venyvät vähitellen tai katkeavat äkillisesti, hiippaläpän prolapsi johtaa vaikeaan läpän vuotoon, joka kuormittaa sydämen vasenta kammiota ja eteistä. Korjausleikkaus ilman tekoläppää on tällöin perusteltu hoitovaihtoehto oireettomallakin potilaalla, jos leikkausriski on pieni.

Juhani Airaksinen

Hiusväreistä ihosyövän esiasteita

Hiusvärit ovat muodissa. Jo kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että kolmasosa naisista värjää säännöllisesti hiuksiaan. Hiusväreissä on kemikaaleja, kuten aromaattisia amiineja, jotka voivat olla syöpää aiheuttavia.

Sirkku Jyrkkiö