Nikotiinikorvaushoidon kustannustehokkuus 35-65-vuotiailla tupakoijilla Suomessa

Tupakoinnin lopettamisyrityksiä nikotiinikorvaushoidon avulla ja ilman sitä sekä lopettamiseen liittyviä kustannuksia ja säästöjä arvioitiin mallintamalla kirjallisuuden ja kliinisten tutkimusten perusteella 35-65-vuotiaiden suomalaisten tupakoijien ryhmässä. Tutkimuksessa tupakoinnin lopettamistehokkuutta ja lopettamisella säästettyjä elinvuosia sekä kustannussäästöjä on verrattu nikotiinikorvaushoidon käytön kustannuksiin. Nikotiinikorvaushoito todettiin erittäin kustannustehokkaaksi tavaksi säästää elinvuosia. Nikotiinikorvaushoidon nettokustannustehokkuus oli miehillä keskimäärin 700-1 000 euroa ja naisilla 1 300-2 700 euroa säästettyä diskontattua lisäelinvuotta kohti.

Elina Eskola, Kristiina Patja

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Erektiohäiriöistä kärsii jopa 35 % keski-ikäisistä miehistä. Hoito on nykyisin helppoa suun kautta otettavien erittäin tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Häiriön taustan mukaan vaihdellen 50-90 % potilaista saa avun näistä lääkkeistä. Pistoshoito on kuitenkin edelleen ainoa tehoava hoito noin 20 %:lle potilaista. Hoidon nopeasta kehityksestä huolimatta on aina syytä tutkia potilas perusteellisesti ja harkita, olisiko erektio-ongelma hoidettavissa vaikuttamalla perussairauteen, lääkitykseen tai elämäntapoihin.

Juhana Piha

Unitutkimus kotona

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät apneajaksot voidaan jo luotettavasti osoittaa unen kotirekisteröinnillä, samoin asennon vaikutus löydöksiin. KYS-piirissä potilas hakee 4-kanavaisen kotirekisteröintilaitteen sairaalasta ja saa samalla käytönohjauksen. Laite palautetaan sairaalaan näytekuljetusten mukana, ja lääkäri analysoi verkkopalvelimelle siirretyn rekisteröinnin. Uusilla 8-kanavaisilla kotirekisteröintiin sopivilla laitteilla voidaan havaita myös lisääntynyt ylähengitystievastus ja unen motoriikan häiriöitä. Sairaalassa kokeilukäytössä olevalla 16-kanavaisella laitteella saadaan lisäksi EEG, jonka avulla voidaan todeta yölliset havahtumiset ja piirtää univaiheprofiili. Monipuolisella laitekannalla päästään kustannustehokkaaseen unihäiriödiagnostiikkaan.

Juhani Partanen

Äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät jatkuvasti - olisiko aihetta toiminnan arviointiin?

Äitiyshuolto kuuluu perinteisesti preventiiviseen lääketieteeseen, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa myös taloudellisista syistä. Maassamme äitiysneuvolakäyntien määrä on huippuluokkaa maailmassa ja ohittanut jo vuosia sitten valtakunnalliset suositukset. Käynnit myös lisääntyvät tasaisesti edelleen. Käyntien määrä vaihtelee suuresti eri puolilla maata, mutta vaihtelulle ei löytyne lääketieteellisiä perusteita. Suurten käyntimäärien taustalla saattavat olla niin synnyttäjäjoukon rakenteelliset kuin järjestelmän organisatoriset muutoksetkin. Neuvolakäyntimäärän räätälöinti kunkin asiakkaan kohdalla on mahdollista.

Anna-Liisa Hartikainen

Hoidon saatavuus perusterveydenhuollon näkökulmasta

Valtioneuvosto teki 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on mm., että pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen, tavallisesti lääkärin, ensiarvioon turvataan kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Nykyisessä lääkäritilanteessa kategorinen vaatimus lääkärin suorittamasta ensiarviosta määräajassa saattaa joillakin paikkakunnilla olla mahdoton toteuttaa. Käsityksemme mukaan ensiarvio voi olla myös terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa tapahtuva vuorovaikutteinen puhelinkontakti, jossa sovitaan menettelystä potilaan ongelman hoitamiseksi.

Markku Sirviö, Antti Turunen

Tutkimuksen harhat meta-analyysissa nuoren tutkijan haasteena

Ensimmäinen vaihe väitöskirjatyötä on alan kirjallisuuteen tutustuminen. Helpoin tapa lähestyä aihetta on perehtyä tutkimusalueesta julkaistuihin kirjallisuus- katsauksiin. Meta-analyysit ovat systemaattisia kirjallisuuskatsauksia, joissa useiden alkuperäisjulkaisujen tulokset on yhdistetty kvantitatiivisin menetelmin. Vaikka meta-analyysien tulokset tulkitaan yleensä tieteellisesti valideiksi, piilee harhan mahdollisuus myös näissä julkaisuissa. Erityisesti nuoren tutkijan on hyvä tutustua meta-analyysien metodeihin ja oppia sen myötä tulosten kriittistä arviointia.

Taina Lupsakko, Kaisa Haatainen, Jukka Salmi

Suurentunut veren insuliinipitoisuus sydän- ja verisuonitautien vaaran ennustajana

9.5.2003 Kuopion yliopisto

Marja Pyörälä

Henkirikoksia tekevät naiset

9.5.2003 Helsingin yliopisto

Hanna Putkonen

Kolinergisten muskariini- ja glutamatergisten N-metyyli-D-Aspartaattireseptorien yhteis-vaikutus muistin säätelyssä

10.5.2003 Kuopion yliopisto

Juhana Aura

Kolmiulotteinen ultraääni vasemman eteisen ja vasemman kammion toiminnan tutkimisessa lapsilla

16.5.2003 Kuopion yliopisto

Tuija Poutanen

Kyynelnesteen ryhmän A2 fosfolipaasi terveillä ja eri silmäsairauksissa

16.5.2003 Turun yliopisto

Valtteri Aho

Lyhyesti: Kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtauman aiheuttamat kulut hoitojärjestelmälle melkoisia

Espanjassa kerättiin 268 yleislääkärin vastaanotolta 1 510 potilaan aineisto ja katsottiin, millaisia vuosikuluja kroonisesta bronkiitista ja keuhkoahtaumataudista aiheutuukaan. Vaikea-asteisen sairauden kulut olivat 2 911 dollarin ja lievän 1 484 dollarin tasoa. Sairaalahoito aiheutti kuluista 44 %, lääkekulut 41 % ja klinikkakäynnit sekä diagnostiset testit 15 %. Kulut ovat Espanjassa kaksi kertaa astmasta aiheutuvien suuruiset. Tutkijat ovatkin peloissaan, mitä tuleman pitää, kun väki vanhenee ja tupakointi on runsasta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Testosteroni depressiossa

Tutkimusten mukaan matalaan testosteronitasoon voi liittyä masennusta, ja kontrolloimattomien tutkimusten mukaan testosteroni voi tällöin parantaa mielialaa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen valittiin miespotilaita, jotka eivät olleet toipuneen depressiostaan masennuslääkityksellä ja joiden testosteronitaso oli alle 350 ng/dl (normaaliarvo 270-1 070 ng/dl). Masennuslääkitystä jatkettiin mutta lisäksi puolet potilaista sai 1-prosenttista testosteronigeeliä 10 g päivässä ja puolet lumegeeliä. Testosteronia saaneiden masennus parani 8 viikon kuluessa merkitsevästi paremmin kuin lumetta saaneilla. Näyttääkin siltä, että osa miespotilaita, joiden veren testosteronitaso on alakantissa vaikkakin vielä normaalin rajoissa, hyötyy testosteronin liittämisestä masennuksen muuhun hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoijilla yskärefleksikin kärsii - syy addiktion syntyyn?

Tupakkayskästä on puhuttu, mutta millainen on tupakoijan yskärefleksin? Tätä taustaa selvittää tuore tutkimus 20 terveen miespuolisen tupakoijan aineistosta.

Hannu Puolijoki

Mimivirus - virusmaailman jättiläinen

Kymmenisen vuotta sitten Bradfordissa Englannissa keuhkokuume-epidemian yhteydessä tutkijat kaivelivat rakennusten jäähdytyslaitteistojen vesisäiliöitä. Etsinnän pääkohteita olivat tietysti legionellat, joskaan niitä ei löydetty. Ainoa merkittävä saalis olivat amebat, joiden todettiin kuuluvan Acanthamoeba polyphaga -lajiin. Ameboilla näytti olevan solulimassaan vuokralaisina grampositiivisia kokkibakteereita. Oudot asukit eivät kuitenkaan geenitesteissä osoittautuneet bakteereiksi.

Matti Viljanen

Parantaako tiheämpi liitännäishoito rintasyövän ennustetta?

Citron ym. ovat julkaisseet ensimmäiset tulokset rintasyövän liitännäislääkehoitotutkimuksesta, jossa hoitoa annettiin satunnaistetussa 2 x 2-asetelmassa. Tarkoituksena on selvittää, parantaako solunsalpaajien tiheämpi antaminen hoidon tuloksia ja onko tehokkaampaa antaa adriamysiiniä ja syklofosfamidia yhtä aikaa vai peräkkäin.

Päivi Hietanen

Onko negatiivinen asenne serotoniinin puutetta?

Negatiivisesti värittyneet oletukset ja uskomukset ovat tyypillisiä masennuksessa ja itsetuhoisilla potilailla, mutta niitä esiintyy myös muilla. Terveille henkilöille suoritetuissa kokeissa serotoniinin vapautumista lisäävän fenfluramiinin kerta-annos vähensi näitä dysfunktionaalisia asenteita. Tältä pohjalta tutkijat ryhtyivät vertaamaan masentuneiden potilaiden ja terveiden verrokkien aivotoimintoja sekä dysfunktionaalisia ajatuksia ennen ja jälkeen fenfluramiinin annon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Punkinpuremariskistä tutkittua tietoa

Näin punkkisesongin kynnyksellä kannattanee referoida jo viime vuoden puolella julkaistua ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan neljä henkilöä sadasta saa punkinpureman jokaista ulkona vietettyä kymmentä tuntia kohti. Tutkimus tehtiin eteläisen Ruotsin alueella, missä punkkeja esiintyy runsaasti. Lohdullinen tieto on, että vain 1/221 punkinpuremista johti Lymen borrelioosiin. Näin pienen tartuntariskin syyksi tutkimuksen tekijät epäilevät väestön hyvää tietoisuutta taudista ja sen ehkäisystä. Paras ehkäisykeino on jokailtainen, perusteellinen punkkisyyni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Suuriannoksinen flutikasonihoito vähentää astmaatikon hengitysteiden verisuonimuutoksia

Italiassa tutkittiin sokkoutetusti kahden eritasoisen flutikasoniannoksen (200 myyg ja 1 000 myyg/pv) vaikutusta 30 astmapotilaan bronkusten limakalvojen verisuonimuutoksiin (remodelling). Potilaita putosi melkoisesti pois, vaikka hoidon pituus oli vain kuusi viikkoa - keuhkoputkinäytteiden toistuva ottaminen ei ole kovin mukavaa. Kumpaankin ryhmään jäi 8 potilasta ja tämän lisäksi verrokkeina oli 8 tervettä henkilöä. Molemmissa hoitoryhmissä todettiin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin, astmaoireiden ja limakalvojen tulehdussolujen vähenemää. Sen sijaan vain suuriannoksisella hoidolla todettiin myös verisuonten määrää ja verisuonten valtaamaa alaa vähentävää vaikutusta sekä tyvikalvon ohenemista. Havainnolla saattaa olla merkitystä pohdittaessa astman hoidon aloitusannoksen tasoa silmällä pitäen myös verisuoniproblematiikan korjaamista.

Hannu Puolijoki

Tuoko raha onnea? Väestötutkimus onnellisuudesta

Valtaosa psykiatrisista, mielialaa koskevista tutkimuksista käsittelee masennusta ja masentuneisuutta. Onnellisuutta on tutkittu joko vähän tai ei ollenkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin onnellisuuteen yhteydessä olevia sosiodemografisia ja lapsuuden taustaan liittyviä tekijöitä. Hyvä taloudellinen tilanne ja täysi työkykyisyys lisäsivät onnellisuuden todennäköisyyttä. Asuminen maaseudulla selitti merkitsevästi miesten ja parisuhteessa eläminen naisten onnellisuutta. Mielenterveystyötä tekevien tulisi olla tietoisia onnellisuuden taustatekijöistä - siitä saattaisi olla apua psykoterapiassa tai muussa hoidossa.

Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heimo Viinamäki