Lyhyesti: Kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtauman aiheuttamat kulut hoitojärjestelmälle melkoisia

Espanjassa kerättiin 268 yleislääkärin vastaanotolta 1 510 potilaan aineisto ja katsottiin, millaisia vuosikuluja kroonisesta bronkiitista ja keuhkoahtaumataudista aiheutuukaan. Vaikea-asteisen sairauden kulut olivat 2 911 dollarin ja lievän 1 484 dollarin tasoa. Sairaalahoito aiheutti kuluista 44 %, lääkekulut 41 % ja klinikkakäynnit sekä diagnostiset testit 15 %. Kulut ovat Espanjassa kaksi kertaa astmasta aiheutuvien suuruiset. Tutkijat ovatkin peloissaan, mitä tuleman pitää, kun väki vanhenee ja tupakointi on runsasta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Testosteroni depressiossa

Tutkimusten mukaan matalaan testosteronitasoon voi liittyä masennusta, ja kontrolloimattomien tutkimusten mukaan testosteroni voi tällöin parantaa mielialaa. Satunnaistettuun lumekontrolloituun tutkimukseen valittiin miespotilaita, jotka eivät olleet toipuneen depressiostaan masennuslääkityksellä ja joiden testosteronitaso oli alle 350 ng/dl (normaaliarvo 270-1 070 ng/dl). Masennuslääkitystä jatkettiin mutta lisäksi puolet potilaista sai 1-prosenttista testosteronigeeliä 10 g päivässä ja puolet lumegeeliä. Testosteronia saaneiden masennus parani 8 viikon kuluessa merkitsevästi paremmin kuin lumetta saaneilla. Näyttääkin siltä, että osa miespotilaita, joiden veren testosteronitaso on alakantissa vaikkakin vielä normaalin rajoissa, hyötyy testosteronin liittämisestä masennuksen muuhun hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Tupakoijilla yskärefleksikin kärsii - syy addiktion syntyyn?

Tupakkayskästä on puhuttu, mutta millainen on tupakoijan yskärefleksin? Tätä taustaa selvittää tuore tutkimus 20 terveen miespuolisen tupakoijan aineistosta.

Hannu Puolijoki

Mimivirus - virusmaailman jättiläinen

Kymmenisen vuotta sitten Bradfordissa Englannissa keuhkokuume-epidemian yhteydessä tutkijat kaivelivat rakennusten jäähdytyslaitteistojen vesisäiliöitä. Etsinnän pääkohteita olivat tietysti legionellat, joskaan niitä ei löydetty. Ainoa merkittävä saalis olivat amebat, joiden todettiin kuuluvan Acanthamoeba polyphaga -lajiin. Ameboilla näytti olevan solulimassaan vuokralaisina grampositiivisia kokkibakteereita. Oudot asukit eivät kuitenkaan geenitesteissä osoittautuneet bakteereiksi.

Matti Viljanen

Parantaako tiheämpi liitännäishoito rintasyövän ennustetta?

Citron ym. ovat julkaisseet ensimmäiset tulokset rintasyövän liitännäislääkehoitotutkimuksesta, jossa hoitoa annettiin satunnaistetussa 2 x 2-asetelmassa. Tarkoituksena on selvittää, parantaako solunsalpaajien tiheämpi antaminen hoidon tuloksia ja onko tehokkaampaa antaa adriamysiiniä ja syklofosfamidia yhtä aikaa vai peräkkäin.

Päivi Hietanen

Onko negatiivinen asenne serotoniinin puutetta?

Negatiivisesti värittyneet oletukset ja uskomukset ovat tyypillisiä masennuksessa ja itsetuhoisilla potilailla, mutta niitä esiintyy myös muilla. Terveille henkilöille suoritetuissa kokeissa serotoniinin vapautumista lisäävän fenfluramiinin kerta-annos vähensi näitä dysfunktionaalisia asenteita. Tältä pohjalta tutkijat ryhtyivät vertaamaan masentuneiden potilaiden ja terveiden verrokkien aivotoimintoja sekä dysfunktionaalisia ajatuksia ennen ja jälkeen fenfluramiinin annon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Punkinpuremariskistä tutkittua tietoa

Näin punkkisesongin kynnyksellä kannattanee referoida jo viime vuoden puolella julkaistua ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan neljä henkilöä sadasta saa punkinpureman jokaista ulkona vietettyä kymmentä tuntia kohti. Tutkimus tehtiin eteläisen Ruotsin alueella, missä punkkeja esiintyy runsaasti. Lohdullinen tieto on, että vain 1/221 punkinpuremista johti Lymen borrelioosiin. Näin pienen tartuntariskin syyksi tutkimuksen tekijät epäilevät väestön hyvää tietoisuutta taudista ja sen ehkäisystä. Paras ehkäisykeino on jokailtainen, perusteellinen punkkisyyni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Suuriannoksinen flutikasonihoito vähentää astmaatikon hengitysteiden verisuonimuutoksia

Italiassa tutkittiin sokkoutetusti kahden eritasoisen flutikasoniannoksen (200 myyg ja 1 000 myyg/pv) vaikutusta 30 astmapotilaan bronkusten limakalvojen verisuonimuutoksiin (remodelling). Potilaita putosi melkoisesti pois, vaikka hoidon pituus oli vain kuusi viikkoa - keuhkoputkinäytteiden toistuva ottaminen ei ole kovin mukavaa. Kumpaankin ryhmään jäi 8 potilasta ja tämän lisäksi verrokkeina oli 8 tervettä henkilöä. Molemmissa hoitoryhmissä todettiin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin, astmaoireiden ja limakalvojen tulehdussolujen vähenemää. Sen sijaan vain suuriannoksisella hoidolla todettiin myös verisuonten määrää ja verisuonten valtaamaa alaa vähentävää vaikutusta sekä tyvikalvon ohenemista. Havainnolla saattaa olla merkitystä pohdittaessa astman hoidon aloitusannoksen tasoa silmällä pitäen myös verisuoniproblematiikan korjaamista.

Hannu Puolijoki

Tuoko raha onnea? Väestötutkimus onnellisuudesta

Valtaosa psykiatrisista, mielialaa koskevista tutkimuksista käsittelee masennusta ja masentuneisuutta. Onnellisuutta on tutkittu joko vähän tai ei ollenkaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin onnellisuuteen yhteydessä olevia sosiodemografisia ja lapsuuden taustaan liittyviä tekijöitä. Hyvä taloudellinen tilanne ja täysi työkykyisyys lisäsivät onnellisuuden todennäköisyyttä. Asuminen maaseudulla selitti merkitsevästi miesten ja parisuhteessa eläminen naisten onnellisuutta. Mielenterveystyötä tekevien tulisi olla tietoisia onnellisuuden taustatekijöistä - siitä saattaisi olla apua psykoterapiassa tai muussa hoidossa.

Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heimo Viinamäki

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi - uuden sukupolven insuliini diabeteksen hoitoon

Hypoglykemia on edelleen insuliinihoidon merkittävin haittavaikutus, joka hankaloittaa hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Etenkin yölliset hypoglykemiat ovat yhdistelmähoidossa yleisimmin käytetyn NPH-insuliinin suurimpia ongelmia. Kolmannen sukupolven pitkävaikutteiselta glargiini-insuliinilta puuttuu muille insuliineille tyypillinen vaikutushuippu, joten sen vaikutus kestää pitkään tasaisena. Sekä tyypin 1 että 2 diabeetikot voivat annostella glargiini-insuliinia kerran päivässä ilman, että keskimääräinen sokeritasapaino muuttuu, ja lisäksi hypoglykemioitten määrä vähenee merkittävästi.

Hannele Yki-Järvinen

Työkuormituksen selvittäminen osana työkyvyn edistämistä

Vuoden 2002 alusta voimaan tulleessa uudistetussa työterveyshuoltolaissa työterveyshuolto velvoitetaan tekemään arvioita työn kuormittavuudesta. Lakisääteiset työpaikkaselvitykset sekä pitkät perinteet työkyvyn arvioinnissa ja edistämisessä antavat tähän hyvät lähtökohdat. Myös työn kuormittavuuden arvioinnin tavoite on tukea työkykyä ja työssä jatkamista. Koska koetussa työkuormituksessa psykososiaalisten tekijöiden osuus on merkittävä, on arvioinnissa otettava huomioon terveydentilan ja muiden yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös työyhteisö ja itse työtoiminta.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Uudet akuutin vaiheen merkkiaineet

Yleistynyt tulehdusreaktio liittyy infektioihin ja muihin vakaviin tauteihin, kuten äkilliseen haimatulehdukseen ja vaikeisiin vammoihin. Yleistynyt tulehdusreaktio vaikuttaa siihen, kehittyykö sokki, elinvaurioita ja menehtyykö potilas. Nykyisin käytössä oleva C-reaktiivinen proteiini on hitaasti reagoiva tulehduksen merkkiaine, eikä sen pitoisuus taudin alkuvaiheessa ole suhteessa elinvaurioiden kehittymiseen. Uusista akuutin faasin merkkiaineista toivotaan apua infektion varhaisdiagnostiikkaan ja elinvaurioiden ennakointiin riskipotilailla.

Annika Takala, Marja-Leena Kylänpää, Irmeli Nupponen, Hannu Kautiainen, Heikki Repo

Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus ja rahoitus ovat olleet paljon esillä terveydenhuollosta käydyssä keskustelussa viime aikoina. Rahoitusta arvioitaessa on vertailussa käytetty pääasiassa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuutta, joka ei ole paras mahdollinen mittari. Viime vuosikymmenen voimakkaat bruttokansantuotteen muutokset ensin alas ja vuosikymmenen lopulla ylös ovat terveydenhuoltomenojen muutosten ohella aiheuttaneet suuria muutoksia terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuteen.

Jouko Isolauri, Martti Talja

Onko potilasvahinkojen ennaltaehkäisy taivaanrannan tavoittelua?

Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetaan noin 7 000 potilasvahinkoa vuosittain. Näistä alle kolmasosa johtaa korvaukseen. Keskukseen on kertynyt 16 vuoden aikana 90 000 tapauksen aineisto. Hoito-organisaatioissa potilasvahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista käymällä läpi aikaisempia tapauksia ja niihin johtaneita syitä. Tällainen käytäntö on osa normaalia palautejärjestelmää, jossa potilasvahingot toimivat terveydenhuollon yhtenä laatumittarina. Ennaltaehkäisy kannattaa, koska sen avulla säästetään paitsi inhimillistä kärsimystä, myös taloudellisia kustannuksia.

Martti Mikkonen

Tukipiste Laturi - mielenterveyspotilaiden kokonaisvaltainen avohoitopalvelumalli

Vielä parikymmentä vuotta sitten psykiatristen sairaansijojen määrä oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna maailman suurimpia. Käytännössä sairaaloiden tehtävänä oli lääketieteellisen hoidon lisäksi tarjota potilaille asumispalveluja. Sairaalapaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen vuosina 1980-2000 eivätkä avohuollon palvelut kehittyneet samassa suhteessa. Tilanne kärjistyi 1990-luvulla ja puutteita ilmeni sekä avohoitopotilaiden lääketieteellisen hoidon että kroonikkopotilaiden asumis- ja tukipalvelujen järjestämisessä. Vuonna 2000 käynnistetyssä Tukipiste Laturi -projektissa on kehitetty uudentyyppinen avohoidon palvelukokonaisuus skitsofreniapotilaille.

Päivi Laine, Pekka Jousilahti

Miten löytää parempia malleja maksan ja istukan farmakokinetiikan tutkimiseksi?

9.5.2003 Oulun yliopisto

Päivi Myllynen

Enterovirusten merkityksen arviointi tyypin 1 diabeteksessa

9.5.2003 Turun yliopisto

Kimmo Salminen

Korvaako tietokonetomografia diagnostiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset?

Tietokonekerroskuvaus ja magneettitutkimus kehittyvät nopeasti ja ovat lähivuosina muuttamassa sepelvaltimotaudinkin diagnostiikkaa. Tietokonekerroskuvauksessa käytetyillä elektronisella (EBCT) tai mekaanisella (MSCT) tekniikalla on edelleen ongelmansa ja etunsa sepelvaltimotaudin kuvantamisessa.

Juhani Airaksinen

Psykogeenisten ei-epileptisten kohtausten ennuste

Psykogeenisiä ei-epileptisiä kohtauksia diagnostisoitiin 329 henkilöllä saksalaisessa epilepsiaklinikassa kymmenen vuoden aikana. Kohtausoireiden ennustetta, potilaiden persoonallisuuspiirteitä ja psyykkisiä oireita selvitettiin retrospektiivisesti postikyselyllä. Kyselyyn vastasi 98 sellaista potilasta, joilla oli pelkästään ei-epileptisiä kohtauksia, ja 66 potilasta, joilla oli sekä epileptisiä että ei-epileptisiä kohtauksia. Potilaat vastasivat kyselyyn keskimäärin 12 vuotta oireiden alkamisen jälkeen ja keskimäärin 4 vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen.

Kari Majamaa

Amalgaamipaikat eivät aiheuta vaarallista elohopean kertymistä sikiöön

Amalgaamipaikkojen elohopean sikiölle aiheuttamasta vaarasta tiedetään vähän. Viitteitä elohopean vahingollisista vaikutuksista on saatu epämuodostumia, keskenmenofrekvenssejä ja lasten neurologista kehitystä tutkittaessa.

Pertti Kirkinen