Lyhyesti: Varhainen hoito voisi parantaa vanhusten masennuksen huonoa ennustetta

Hollantilaisessa väestötutkimuksessa seurattiin 277:n masennuksesta kärsivän, 55-85 vuoden iässä tutkitun potilaan tilaa kuuden vuoden ajan. Potilaista vain 23 % toipui masennuksestaan, 44 %:lla taudinkulku oli vaihteleva mutta ennuste kokonaisuudessaan huono, ja 32 %:lla masennus oli krooninen. Ennuste oli paras subkliinisistä oireista kärsivillä potilailla ja huononi sairaudenkuvan mukaan seuraavassa järjestyksessä: masennustila, dystymia eli pitkäaikainen masennus ja kaksoismasennus. Subkliinisistäkin oireista kärsivillä sairauden kulku oli usein huono, koska he sairastuivat usein kaksoismasennukseen. Vanhusten masennuksen kulku näyttääkin olevan huonompi ja sen aiheuttama rasitus suurempi kuin on oletettu. Samalla tutkimus korostaa varhaisen intervention merkitystä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Formoterolilisä auttaa astman kontrollissa

Tutkimuksissa ja kliinisessä käytännössä on todistettu inhalaatiosteroidien apu astman hoidossa, samoin on osoitettu niihin lisätttyjen pitkävaikutteisten beeta2-sympatomimeettien hyöty astmatasapainon ylläpidossa. Nyt tutkittiin lumekontrolloidusti 663 oireisen astmapotilaan aineistosta, miten (e)formoterolin (18 myyg/pv jauhesumuttimesta) lisääminen budesinidilääkitykseen (800 myyg/pv) auttaa astmatasapainon saavuttamisessa. Formoterolia saaneet saavuttivat hyvä kontrollin 10 päivää nopeammin kuin pelkästään budesonidia käyttäneet, ja sama koski myös ventilaatiofunktioita ja mm. elämän laatua. Lisäksi 6 kuukauden seurannassa lieviä pahenemisvaiheita esiintyi formoterolia käyttäneillä vähemmän. Tulokset tukevat eräällä lailla yleistyneempää käytäntöä pienen inhaloitavan steroidiannoksen ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistämisestä astman ylläpitohoitona.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Aivovamma altistaa eliniäksi psyykkiselle häiriölle

Turkulaistutkijat seurasivat aivovammapotilaiden psykiatrista tilaa 30 vuoden ajan. Tässä tähän mennessä pisimmässä tutkimuksessa todettiin 48 %:lla jokin I akselin ja 62 %:lla II akselin (persoonallisuuden) häiriö. Yleisimpiä häiriöitä olivat masennus (27 %), alkoholin väärinkäyttö tai -riippuvuus (12 %), paniikkihäiriö (8 %) ja psykoottinen häiriö (7 %). Estynyt, paranoidinen ja skitsoidinen persoonallisuus olivat yleisimmät persoonallisuushäiriöt, mutta 15 %:lla oli orgaaninen persoonallisuuden muutos. Tämä pääkirjoituksessakin huomiota osakseen saanut tutkimus osoitti, että aivovamma altistaa psyykkiselle häiriölle vuosikymmenien ajaksi, joten seurantaan on aihetta.

Raimo Kr Salokangas

Henoch-Schönleinin purppuraa seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppura on lapsille ilmaantuva autoimmuunisairaus, johon klassisesti liittyy kolme löydöstä: alaraajapurppura, munuaismuutos (glomerulonefriitti) vatsakipuineen sekä artriitti. Oireyhtymään liittyvän nefriitin pitkäaikaisseurannasta on vallalla eri käsityksiä, koska ei ole varmuutta siitä, kenelle kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Kliinikkoa auttaa oululais-helsinkiläisenä yhteistyönä tehty selvitys, jossa seurattiin 52 potilasta aikuisuuteen asti; keskimääräinen seuranta-aika oli 24 vuotta (vaihteluväli 16-37 v).

Robert Paul

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna

Psykoosien varhainen toteaminen ja hoito

Viime vuosina on kehitetty hoito-ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään psykoosien ja erityisesti skitsofrenian puhkeamista. Esioireisiin puuttumalla saatetaan pystyä ehkäisemään psykoosin puhkeaminen. Vakuuttavia todisteita skitsofrenian ehkäisyn onnistumisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, mutta joidenkin tutkimusten tulokset ovat lupaavia. Psykoosien ehkäisy onkin lähivuosien suuri haaste. Vaikka psykoosien ehkäisyn onnistumisesta ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä, niin varsinaisten psykoottisten oireiden varhaisella hoidolla on voitu vaikuttaa sairausjaksoon.

Birgitta Alakare, Juha Veijola

Lääkevahinkovakuutuksesta korvatut lääkevahingot vuosina 1990-2000

Vuosina 1990-2000 Lääkevahinkovakuutuspoolille jätettiin uusia lääkevahinkoilmoituksia noin 200 vuodessa, ja niistä vajaa puolet johti korvaukseen. Ylivoimaisesti eniten korvattavia vahinkoja aiheuttivat systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet. Yleisimmät vahinkoa aiheuttaneet lääkeaineet olivat nitrofurantoiini, kefuroksiimi, klindamysiini, amoksisilliini ja karbamatsepiini. Suurin osa korvattavista vahingoista oli lieviä. Sekä lääkevahinkoilmoitusten määrä että korvaukseen oikeuttavien vahinkojen osuus on pysynyt vuodesta toiseen jokseenkin samana, ja voi olla, että edelleen osa lääkevahingoista jää ilmoittamatta.

Helena Gylling, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Jyrki Särkämö, Barbro Walther, Asko Nio

Potilaan tiedonsaannin kehittäminen - ratkaisu informaatioteknologiasta?

Hyvinkään sairaalassa on kehitetty potilasopetusta tietoteknologiaa hyödyntäen. Sairaalassa on toiminut vuodesta 2000 Potilasoppimiskeskus Soppi, jossa on tarjolla tietomateriaalia eri sairauksista ja niiden hoidosta. Potilaiden käytössä on kirjoja, esitteitä, videoita, cd-rom-ohjelmia, aikakauslehtiä sekä Internetyhteys. Hyvinkään sairaalasta kotiutuville potilaille tehdyssä kyselyssä todettiin, että tiedon saamista sairaudesta, diagnoosista, tutkimuksista ja niiden tuloksista pidettiin tärkeänä. Vähiten tietoa oli saatu potilaan oikeuksista ja potilasjärjestöjen toiminnasta.

Maritta Välimäki, Riitta Suhonen, Heljä Nenonen, Arja Tamminen, Pertti Viikinkoski

Koko väestö hammashoidon Kela-korvausten piiriin - ei enää lääkärinlausuntoja korvauksen saamiseksi

Joulukuun 2002 alusta kaikki Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat saavat hammashoidon Kela-korvausta ilman ikärajoja. Myös kunnallinen suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa laajenee viimeistään joulukuun alussa kaikenikäisiin.

Sari Helminen

Magnetokardiografia kammioperäisten rytmihäiriöiden riskin arvioimisessa

18.10.2002 Helsingin yliopisto

Petri Korhonen

Sisäilman kostutuksen vaikutukset sairasrakennusoireisiin ja havaittuun ilman laatuun

21.10.2002 Helsingin yliopisto

Leena Reinikainen

Transkriptiofaktoreiden ilmentyminen kehityksen aikana

25.10.2002 Tampereen yliopisto

Marjo Aitola

Lyhyesti: Uniapnea sydänsairauksien itsenäinen riskitekijä?

Chestissä julkaistiin 85 peräkkäisen potilaan aineistosta alkuperäistutkimus, jossa osoitetaan, että uniapnea-hypopneaoireyhtymä on yhteydessä mm. painoon, painoindeksiin, ihon rasvapoimujen summaan ja rasvaprosenttiin. Sen sijaan yllättäen korrelaatiota ei löytynyt verenpaineeseen, tupakointiin, ikään tai dyslipidemiaan. Metabolinen oireyhtymä osoittautunee lopputieksi, joka yhdistää uniapnean ja sydän- ja verisuonisairaudet. Rasva vartalolla, etenkin viskeraalinen, ennustanee obstruktiivista uniapneaa ja sen vaikeutta, mutta kaulalta tai parafaryngeaalialueelta löytyvä rasva ei ole yhteydessä uniapneaan; ei muuten tämän tutkimuksen mukaan myöskään veren leptiinipitoisuus, jos se suhteutetaan ruumiin rasvamäärään. Osa päätelmistä on ristiriidassa aiemmin esitettyjen kanssa, mutta siitähän tiede saa lisäpontta tutkimuksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Yöllinen verenpaineen nousu edeltää diabeetikon mikroalbuminuriaa

Häiriintynyt verenpaineen vuorokausivaihtelu on yleinen löydös munuais- ja sydänsairauksissa. Lisävalaistusta tähän yhteyteen saatiin tutkimuksesta, jossa seurattiin 75 nuoren normotensiivisen diabeetikon munuaisten toimintaa ja verenpainevaihtelua. Noin viiden vuoden seurannan aikana 14 potilaalle kehittyi mikroalbuminuria. Jos systolinen verenpaine laski yöllä vähintään 10 %, oli mikroalbuminurian kehittyminen hyvin epätodennäköistä. Aika näyttää, voidaanko tätä havaintoa käyttää jatkossa nefropatian ehkäisyssä.

Juhani Airaksinen

WTC:n tornit ja akuutti eosinofiilinen pneumonia

Kauhistuttavat tapahtumat vievät joskus lääketiedettä eteenpäin. Inhaloitavien hiukkasten aiheuttamista keuhkoreaktioista on tällä tapaa saatu näyttöä aiemminkin, mm. Yhdysvalloissa vuonna 1929 suuren sairaalapalon (97 kuollutta) tai 1930-luvun pölymyrskyjen yhteydessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat ilmastointijärjestelmien legionellainfektiot ja tai laajojen akuuttien teollisuuspäästöjen myrkkyvaikutukset.

Hannu Puolijoki

Endometrioosipotilailla lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin

Endometrioosia tavataan 8-10 %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Taudin etiologiaa ei tunneta. Yhtenä mahdollisena endometrioosia suosivana tekijänä on pidetty immuunijärjestelmän häiriötä ja elimistön poikkeava vastetta munanjohtimien kautta retrogradisesti leviävään kuukautisvuotoon. Tätä väittämää tukevat useat endometrioosipotilaiden biokemialliset tutkimustulokset.

Pertti Kirkinen

Auktoritatiivisten isien pojat ovat psyykkisesti terveitä

Lukuisten tutkimusten mukaan vanhempien huolenpidon puute tai ylihuolehtivuus lisäävät aikuisiässä ilmenevien mielenterveyden häiriöiden riskiä. Monet näistä tutkimuksista perustuvat kuitenkin kliinisiin ja siten varsin valikoituneisiin aineistoihin. Tätä puutetta pyrittiin korjaamaan amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, jossa tutkittiin aikuisiän psyykkisten häiriöiden ja vanhempien huolenpidon keskinäistä suhdetta.

Raimo Kr Salokangas

Entsyymilisäkö keliakiapotilaan viljaan?

Keliakia saattaa vaivata jopa joka sadatta suomalaista. Syöminen on ongelmallista, kun tavallisia viljatuotteita täytyy karttaa. Tämä tutkimus antaa toiveita ruokavalion laajenemisesta joskus tulevaisuudessa, sillä siinä tunnistetaan pahan lähde gluteenista ja myös ehdotellaan potentiaalista hoitoa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hermosauhut johtavat paniikkiin

Tutkimusten mukaan tupakointi ja paniikkihäiriöt liittyvät yhteen. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävikin ilmi, että paniikkihäiriöstä kärsivät tupakoivat useammin (81 %) kuin vertailuryhmä (69 %). Uusi löydös koski kuitenkin luonteen neuroottisuutta: se oli yleistä henkilöillä, jotka sekä tupakoivat että kärsivät paniikkihäiriöstä. Sen sijaan neuroottisuus ei ennakoinut tupakointia ilman paniikkeja eikä paniikkihäiriötä ilman tupakointia. Neuroottisuus näyttääkin altistavan tupakoinnin ja paniikkien yhteisesiintymiseen. Tästä voidaan epäsuorasti päätellä, että mikäli neuroottisuuteen taipuvainen henkilö haluaisi välttää paniikkikohtauksia, hänen tulisi välttää myöskin tupakointia.

Raimo Kr Salokangas