Lyhyesti: Takrolimuusi vai siklosporiini siirtohyljintään?

Maksansiirrolla hoidetut 606 brittipotilasta satunnaistettiin kahteen eri hyljinnänestohoitoon: takrolimuusia tai mikroemulsifioitua siklosporiinia. Primaarisena päätemuuttujana oli kuolema, uusintasiirron tarve tai hyljintähoidon pettäminen. Vuoden seurannan jälkeen takrolimuusiryhmässä päätemuuttuja osui kohdalle 21 %:lle potilaista, siklosporiiniryhmässä 32 %:lle (suhteellinen riski 0,63; riskin 95 %:n luottamusväli 0,48-0,84). Takrolimuusia saaneista kuoli 17 % ja siklosporiinia saaneista 24 %. Kirjoittajien mielestä takrolimuusia on syytä käyttää ensisijaisena kalsineuriinin estäjänä ensimmäisen maksansiirteensä saaville potilaille.

Robert Paul

Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmän ja rentoutumisharjoituksen avulla

Koska synnytyspelot ja keisarinleikkaustoiveet lisääntyvät, on tärkeää löytää uusia hoitomuotoja tulevien äitien kohtaamiseksi. Synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille on HUS:n Naistenklinikalla vuodesta 1998 alkaen tarjottu mahdollisuus osallistua psykologin ohjaamaan Nyytti-ryhmään, jossa keskusteluin, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoituksen avulla valmistaudutaan synnytykseen. Nyytti-ryhmään osallistuneiden synnyttäjien kokema synnytyspelko lieveni huomattavasti ryhmäprosessin aikana.

Riikka Toivanen, Terhi Saisto, Katariina Salmela-Aro, Erja Halmesmäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2002 Kommentteja

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Depression varhainen toteaminen ja hoito

Depression tunnistamista vaikeuttavat käsitteen epämääräisyys ja oireiden monimuotoisuus. Depressioon viittaavat usein pitkään jatkuneet, epämääräiset psyykkiset tai fyysiset oireet. Potilaan perusteellinen haastattelu on erittäin tärkeää. Siinä pyritään selvittämään keskeiset oireet, niiden kesto ja vaikeusaste, itsemurhavaara ja sairausloman tarve. Depression hoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain biologisia ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja yhdistäen. Lääkehoito on keskeinen keskivaikeissa ja vaikeissa depressioissa, mutta lievään depressioon ei välttämättä lääkitystä tarvita.

Anne Herva

Veriturvatoiminta

Veriturvatoiminta on SPR:n Veripalvelun ylläpitämä ohjausjärjestelmä, johon kerätään sairaaloiden verikeskusten antamat tiedot verensiirtoketjun toiminnasta, verivalmistehoidon haittavaikutuksista ja virheistä. Veripalvelu kokoaa tiedot raportiksi ja laatii toimintasuositukset yhdessä sairaaloiden kanssa. Vuoden 2001 aikana tuli ilmoitus 145 verensiirtoreaktiosta, joista 17 luokiteltiin vakaviksi. Valtaosa johtui toimintatapavirheestä tai erehdyksestä, jotka olisi voitu välttää. Valmisteilla oleva EU:n veridirektiivi edellyttää tulevaisuudessa verivalmisteista johtuvien vakavien haittavaikutusten ilmoittamista viranomaisille, Suomessa Lääkelaitokselle.

Jukka Koistinen, Sinikka Koskinen, Tiina Mäki

Geriatrit tyytyväisiä työhönsä Suomen geriatrikyselyn 2001 tuloksia

Suomen Lääkäriliiton geriatrien alaosaston jäsenille tehtiin vuonna 2001 postikysely, jossa selviteltiin geriatrien sijoittumista vanhustenhuollon kentässä, heidän työtyytyväisyyttään ja työssäjaksamistaan sekä näkemyksiään vanhustenhuollon työilmapiiristä. Geriatrit esittivät myös mielipiteitään vanhustenhuollon ja oman työnsä kehittämisestä.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Sirpa Hartikainen

Ruumiinavauksessa avustavan preparaattorin toiminnan sertifiointi

Patologian alalla on 1990-luvulla käynnistynyt monissa eri yksiköissä laatuprojekteja, joissa laadunvarmistukseen liittyvä painotus on ensisijaisesti kohdistunut histopatologiaan ja sytologiaan, sen sijaan ruumiinavaustoimintaan liittyvä laadunvarmennus on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Ruumiinavauspreparaattorit ovat tärkeä erikoisosaamista omaava ammattiryhmä, joiden asemasta ja työtehtävistä on ainoastaan työpaikkakohtaisia säädöksiä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella on valmistunut yli 200-sivuinen ruumiinavauspreparaattorin toimenkuvaan liittyvä laatukäsikirja.

Matti Hyttinen, Tarja Ruotsalainen, Antti Sajantila, Antti Penttilä

Lyhyesti: Kuumelääke auttaa myös suun kautta annettuna

Käsitys, että lapselle kuumelääke tulee antaa suppoina, elää sitkeästi. Vauvalle se sujuneekin vaipanvaihdon yhteydessä kätevästi, mutta harvan leikki-ikäisen mielestä toimenpide on miellyttävä. Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 70:lle alle 6-vuotiaalle korkeakuumeiselle lapselle sattumanvaraisesti kuumelääkkeeksi parasetamolia joko rektaalisesti 15 mg/kg tai 30 mg/kg tai suun kautta 15 mg/kg. Kaikissa ryhmissä kuume laski noin kaksi astetta kolmen tunnin aikana eikä laskunopeuksissa ollut mitään eroja. Vanhemmat hyväksyivät yhtä hyvin molemmat antoreitit.

Marjo Renko

Lyhyesti: Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi ennakoida psykoosia

Skitsofreniaan sairastuneiden kognitiivinen suorituskyky on keskimääräistä heikompi, joskin ero normaaliväestöön on suhteellisen pieni ja päällekkäisyys testituloksissa on suuri. Missä määrin kyse on sairastumista edeltäneestä heikosta suoriutumisesta ja missä määrin sen puhjetessa syntyneestä ongelmasta, on avoin kysymys. Amerikkalaiset selvittivät skitsofreniaan sairastuneiden kouluaikaisia testituloksia. Ennen murrosikää tehdyissä testeissä ei ollut eroa, mutta 13-16 vuoden iässä tehdyissä testeissä myöhemmin skitsofreniaan sairastuneet selviytyivät merkitsevästi huonommin kuin vertailuryhmä. Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi siis olla merkki vakavasta sairastumisesta, joten tällaisten nuorten tutkimiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Bakteerikolonisaatiolla merkitystä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheissa

Itä-Lontoon aslueella suoritetussa tutkimuksessa on selvitetty, mikä oikeastaan on keuhkoputkiston bakteerikolonisaation merkitys keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden esiintymisessä. Mukana oli 29 COPD-potilasta (miehiä 21, tupakoivia 16), joiden yskösten bakteerimäärät analysoitiin ja seurattiin pahenemisvaiheiden esiintymistä. Keski-ikä ryhmässä oli 66 vuotta, FEV1 tasoa 1,1 l ja FEV1/FVC 44 %. Inhaloitavaa steroidia oli käytössä osin isokin annos.

Hannu Puolijoki

Keuhkoembolian liuotushoidon aiheet laajenemassa?

Saksalaisessa monikeskustutkimuksessa verrattiin perinteistä hepariinihoitoa alteplaasin ja hepariinin yhdistelmään keskisuuren keuhkoembolian hoidossa. Tutkimukseen osallistui 256 potilasta, jotka eivät olleet hypotensiivisiä tai sokissa mutta joilla oli oikean kammion toimintahäiriö tai keuhkoverenkierron paine oli koholla. Alteplaasia annettiin 10 mg alkuannoksen jälkeen 90 mg 2 tunnin ajan infuusiona.

Juhani Airaksinen

Autistisen lapsen suolistofloora

Autismi kehittyy osalle lapsista vasta parin vuoden iässä. Jotkut vanhemmat yhdistävät autismin alkamisen antibioottihoitoon. Autististen lasten vanhemmilta on myös peräisin omituinen tieto, että lapsen uloste haisee naftaliinilta, koimyrkyltä. Nämä vinkit viittasivat suolistoflooraan ja johtivat pari vuotta sitten julkaistuun hoitokokeiluun, jossa todettiin oraalisen vankomysiinihoidon lieventävän tilapäisesti autismia 8:lla 10:stä lapsesta.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Negatiivinen ihopistokoe apuna astmatutkimuksissa

Israelilaiset selvittivät, voiko ihopistokokeiden tuloksia käyttää apuna astman (poissulku) diagnostiikassa. 18-24-vuotiaille tutkittaville tehtiin ihopistokokeet tavanomaisilla aeroallergeeneilla. Positiivinen tulos ainakin yhdelle allergeenille oli astmaatikoista 96 %:lla, verrokeista 54 %:lla ja astmaepäilyn vuoksi tutkituista 69 %:lla. Kun bronkiaalisen hyperreaktiviteetin raja-arvona oli PC20 < 8 mg/ml, oli positiivisen testituloksen herkkyys 91 %, spesifisyys 52 % ja negatiivinen ennustearvo 85 %. Kovemmalla raja-arvolla PC20 < 4 mg/ml herkkyys ja negatiivinen ennustearvo olivatkin 98 % kumpikin. Negatiivinen ihopistokokeen tulos vähensi astman todennäköisyyttä 10-20-kertaisesti, jos todennäköisyys ennen testiä oli vähäinen tai kohtalainen. Tutkijat suosittelevat nuorilla astmaa epäiltäessa ihokoetta, sillä negatiivisten tulosten avulla voidaan välttää turhia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030