Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.