Erikoislääkärikoulutuksen ja toimintaympäristön kehittäminen Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirissä Kokemukset SYNOPSIS-projektista 1999-2001

Kainuun sairaanhoitopiirissä erikoistuvien ja erikoislääkäreiden koulutusta ja toimintaedellytyksiä on kehitetty SYNOPSIS-projektissa STM:n, Oulun yliopiston, OYS:n, Suomen Lääkäriliiton, Kainuun liiton ja sairaanhoitopiirin terveyskeskusten tuella. Kehitystoimien alustavat tulokset ovat varsin myönteisiä, vaikka osittain toimenpiteiden vaikutus on arvioitavissa vasta tulevien vuosien aikana. Eräissä toiminnoissa, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa yhteistyössä sekä teleterveydenhuollossa, Kainuu kulkee kehityksen eturintamassa.

Esa Ahonen, Tarja Kiira, Jarmo Karpakka, Hannu Leskinen

Työeläkekuntoutus - mitä, kenelle ja milloin

Työeläkejärjestelmä on työssä olevien pääasiallinen ammatillinen kuntouttaja. Työeläkekuntoutus tulee kyseeseen, kun henkilö on työkyvytön tai vielä työkykyinen, mutta sairaus aiheuttaa todennäköisesti uhan tulla työkyvyttömäksi lähivuosina ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää tätä uhkaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat mm. työkokeilut uusien työtehtävien löytämiseksi tai työhön paluun tukemiseksi ja uusiin tehtäviin tarvittava koulutus tai kurssitus.

Mari Antti-Poika

Mitä lisämahdollisuuksia Satakunnan Makropilotin kautta syntyi palveluketjun seuraamiseen tilastojen avulla?

Satakunnan Makropilotti-hankkeen yhtenä tehtäväalueena oli pilotoida ja edistää sosiaaliturvakortin käyttöönottoa Suomessa. Makropilotissa sosiaaliturvakortti on avain Aluetietojärjestelmään, jonka avulla ammattilainen voi katsoa asiakkaan tietoja asiakkaan suostumuksella eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden omista tietojärjestelmistä.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen, Anne Forss

Avoin foramen ovale ja kryptogeeninen aivoinfarkti

9.8.2002 Oulun yliopisto

Vesa Karttunen

Insuliini ja sydänlihaksen verenvirtaus

16.8.2002 Turun yliopisto

Jan Sundell

Verisuonikasvutekijä C:n vaikutukset ja terapeuttinen potentiaali

16.8.2002 Helsingin yliopisto

Anne Saaristo

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Alzheimerin taudissa ja lievässä muistihäiriössä

23.8.2002 Kuopion yliopisto

Miia Kivipelto

Ksylitolin mikrobiologiset vaikutukset ja käyttö potilastyössä lasten korvatulehdusten ehkäisyssä

23.8.2002 Oulun yliopisto

Terhi Tapiainen

Lyhyesti: Lapsen kävelytuki hidastaa motoriikan kehittymistä

Vanhemmat pyrkivät monin tavoin edistämään lapsensa kehitystä. Yksi tapa on auttaa pientä lasta kävelemään erityisen tuen (babywalker) avulla, ennen kuin lapsi vielä on oppinut kävelemään. Poikkileikkaustutkimuksessa verrattiin keskimäärin 26 viikkoa vanhojen kävelytukea käyttäneiden lasten motorista kehitystä lapsiin, jotka eivät olleet käyttäneet tukea. Kävi ilmi, että tukea käyttäneet oppivat ryömimään, seisomaan ja kävelemään yksin myöhemmin kuin tukea käyttämättömät. Paitsi että lasten kävelytukiin liittyy lisääntynyt onnettomuuksien riski, ne näyttävät myös hidastavan lapsen motoristen taitojen kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerisähköä merenpohjasta

Amerikkalaiset meritutkijat rakensivat jatkuvaa sähkövirtaa antavan pariston laittamalla anodin pohjamutaan ja katodin meriveteen. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että sähkövirtaa syntyi anodilla tapahtuvien hapetusreaktioiden seurauksena. Anodille asettuvat bakteerit hapettavat sedimentin sulfideja ja orgaanisia hiiliyhdisteitä. Sedimenttiin jatkuvasti kertyvät hiiliyhdisteet mahdollistavat suurimittaisen uusiutuvan energiantuotannon. Tarvittava tekniikka on lisäksi melko yksinkertaista ja välittömästi käyttöön otettavissa. Aika näyttää, pelastavatko meren bakteerit meidät energiapulasta.

Matti Viljanen

Onko kortisoni suun kautta välttämätön astman pahenemisvaiheen hoidossa?

Suun kautta annettua kortisonihoitoa on pidetty yhtenä astman pahenemisvaiheen hoidon kulmakivenä. Viime vuosina on varsinkin omahoidossa kokeiltu, riittäisikö inhaloitavan steroidin annoksen suurentaminen. Kanadalaiset selvittivät tätä päivystysasemalla käyneiden mutta kotiutettujen astmapotilaiden tutkimuksista koostetulla meta-analyysillä.

Hannu Puolijoki

Munasolutuotantoa koe-eläimeen siirretystä ihmisen munasarjasta

Ennen kivesten poistoa tai tuhoutumista otetun sperman syväjäädytys mahdollistaa helposti miehen suvunjatkamisen myöhemmin. Vastaavaa keinoa ei ole ollut naisille, jotka ovat vaikkapa lapsena sairastetun malignooman hoidon yhteydessä menettäneet munasarjakudoksensa.

Pertti Kirkinen

Tunnerasituksen lisääntyminen syynä lääkärien uupumiseen?

Suomessakin tehtyjen tutkimusten mukaan uupuminen on varsin yleistä lääkärien keskuudessa; varsinkin psykiatrit ja lastenpsykiatrit kärsivät siitä usein. Mikä selittää ilmiön esiinnousun viime vuosina?

Raimo Kr Salokangas

RNA-häiritsijöistäkö tulevaisuuden viruslääkkeitä?

RNA-häirinnällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa 21 emäksen mittainen kaksisäikeisen RNA:n pätkä tuhoaa lähetti-RNA-molekyylejä ja tätä kautta estää geenin ilmentymisen. Tuho kohdistuu vain molekyyleihin, joiden emäsjärjestys on komplementaarinen häiritsevän RNA:n jommankumman ketjun kanssa. RNA-häirintämekanismit ovat ilmeisesti solujen toiminnan kannalta tärkeitä, koska ne ovat säilyneet hyvin evoluution aikana ja niitä löytyy kaikista tutkituista aitotumallisista soluista. Kasvien on osoitettu torjuvan viruksia RNA-häirinnällä, eläimillä tätä ei toistaiseksi ole osoitettu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähäinenkin allergeenialtistus pahentaa astmaatikon keuhkoputkien inflammaatiota

Hollannissa tutkittiin, voiko hiljainen krooninen allergeenialtistus johtaa astmaatikon keuhkoputkien limakalvon inflammaation pahenemiseen. Kaikilla tutkittavilla oli allergiaa huonepölypunkille ja heidät altistettiin sille 10 peräkkäisenä työpäivänä. Astman perushoitona oli inhaloitava budesonidi 400 myyg/pv (n = 13) tai lumelääke (n = 13). Lumelääkettä saaneilla todettiin nousua yskösten eosinofiilien, ECP:n, IL-5/IFN-gamma-lähetti-RNA-suhteessa ja typpioksidin tasoissa, mutta ei muutoksia esimerkiksi PEF- tai FEV1-arvoissa. Budesonidilla hoidetuilla metakoliini-inhalaatioaltistuksen, yskösten ECP:n ja uloshengitysilman typpioksiditason muutokset olivat erilaisia kuin lumeryhmässä. Tutkijat päättelivät, että jo lieväkin allergeenialtistus voi johtaa inflammaatioon ilman oireiden pahenemista. Tätä prosessia voidaan estää inhalaatiosteroidilla - kuten käytännössä tehdäänkin

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruokavalio vaikuttaa rikollisuuteen?

Tutkimusten mukaan rikokseen syyllistyneiden ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita. Niinpä pyrittiinkin selvittämään, voidaanko nuorten vankien käyttäytymishäiriöitä vähentää, jos heidän päivittäiseen ruokavalioonsa lisätään tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja essentiellejä rasvahappoja. Lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen mukaan aktiivihoitoryhmä teki keskimäärin 140 päivän seurannan aikana 26 % vähemmän (p = 0,03) rikkomuksia kuin lumeryhmä. Voisikohan myös vapaassa yhteiskunnassa monipuolisella ruokavaloilla vähentää rikollista käyttäytymistä?

Raimo Kr Salokangas

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (IV) Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden kuntakohtainen tarkastelu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimus tarkasteli vakavien sepelvaltimotautikohtausten aiheuttamaa kuolleisuutta ja sydäninfarktin kohtaustaajuutta terveydenhuoltojärjestelmän perusyksikön kunnan muodostamilla pienalueilla sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostettujen alueitten (I-III) aluetarkastelun rinnalla. Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden pieneneminen oli alueellisesti yhtenäistä. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tarkasteltavan yksikön pienuus korosti edullisessa kehityksessä näkyvää fluktuoivaa piirrettä. Mielenkiintoisena havaintona voidaan kuitenkin pitää todettuja kohtaustaajuuksien tilastollisesti merkitseviä kuntakohtaisia eroja. Viitettä yksittäisten kuntien erityistason ongelmiin sepelvaltimotaudin hoidon ja prevention kentällä ei todettu.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Eteisvärinän hoito katetriablaatiolla

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö ja sisätautien päivystyspoliklinikoiden ensiapukäynneillä kahden tavallisimman diagnoosin joukossa. Perinteisen lääkehoidon tarkoituksena on joko eteisvärinän uusiutumisen esto tai ainakin rytmihäiriön saaminen mahdollisimman vähän haittaavaksi. Kun tieto eteisvärinän synnystä ja elektrofysiologiasta on lisääntynyt, on voitu kehittää uusia hoitomuotoja, joista eräät ovat jopa parantavia. Katetriablaatiotekniikoin suoritettavista hoidoista osa kohdistuu eteisvärinän syihin tai sen syntyä laukaiseviin mekanismeihin, osa on oireenmukaista hoitoa. Katetriablaatio ei sovi jokaiselle eteisvärinäpotilaalle, vaan potilaat valitaan huolellisen rytmikardiologisen arvioinnin perusteella.

Hannu Parikka

Tupakointi ja aikuistyypin diabeteksen riski

Suomessa on 180 000 diabeetikkoa, joista tupakoi yhtä moni kuin väestöstä keskimäärin. Tupakointi on diabeetikolle lisäriski, sillä se aiheuttaa samantyyppisiä kohde-elinvaurioita kuin itse sairaus. Tupakointi lisää insuliiniresistenssiä ja aikuistyypin diabetekseen sairastumisen riski on tupakoivilla noin 2,5-kertainen tupakoimattomien riskiin verrattuna. Tupakoinnin ehkäisy ja tupakasta vieroitus on osa diabeteksen perushoitoa. Diabeetikkojen tupakasta vieroitus kannattaa, sillä tupakoiva diabeetikko sairastuu nuorempana ja vakavammin kuin tupakoimaton.

Kristiina Patja

Tarvitaanko hammaslääketieteessä hoitosuosituksia?

Hoitosuosituksia tarvitaan hammaslääketieteessä, mutta valikoidusti ja muistaen, ettei suu ja siihen liittyvät kudokset eli purentaelin ole mikään muusta elimistöstä erillinen alue vaan päinvastoin elin, johon pätevät samat lait kuin elimistöömme yleensä.

Maria Malmström