Vanhoista vanhimpien terveys ja sairaus

Väestö ikääntyy nopeasti, ja nopeimmin kasvava ikäryhmä ovat yli 85-vuotiaat. Monet sairaudet yleistyvät iän myötä, mutta arkitieto kertoo hyvin iäkkäiden olevan pääosin hyväkuntoisia ja melko terveitä. Väestötason tietoa vanhoista vanhimpien terveydentilasta ja sairauksista on kuitenkin julkaistu kansainvälisestikin katsoen vähän. Tämä väitöskirjatyö tutki 90-vuotiaan väestön terveyttä eri näkökulmista.

Sirkka Goebeler

Unenaikainen ihon hiilidioksidimittaus kertoo sydänriskistä

Sydän- ja verisuonisairaudet ja unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät naisilla vaihdevuosien jälkeen. Karttuvan iän lisäksi syynä on vaihdevuosien aikana muuttunut hormonitoiminta; naishormonit, etenkin keltarauhashormoni, ovat hengitystä stimuloivia, ja niiden määrä vähenee vaihdevuosien aikana. Unenaikaisten hengityshäiriöiden on todettu olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta taustalla oleva mekanismi on vielä osittain tuntematon. Kuitenkin tiedetään, että sympaattisen hermoston liiallinen aktiivisuus liittyy sydän- ja verisuonitautien varhaismuutoksiin.

Jenni Aittokallio

Lidokaiinin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset

Lidokaiini on laajasti käytetty puudutusaine, jota käytetään myös suoneen annettuna kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidossa. Lidokaiini poistuu elimistöstä pääasiassa metaboloitumalla sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välityksellä. Useat lääkkeet voivat estää näiden entsyymien kautta tapahtuvaa lääkeainemetaboliaa ja siten suurentaa muiden lääkeaineiden pitoisuuksia ja lisätä niiden vaikutuksia ja myös haittavaikutuksia. Ennen tätä väitöstutkimusta lidokaiinin yhteisvaikutuksista oli vain vähän julkaistua tutkimustietoa.

Mika Isohanni

Retrovirus syynä krooniseen väsymysoireyhtymään?

Pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän syyt ovat pimennossa. Useimmiten selityksiä etsitään mielen puolelta, mutta onpa infektioidenkin arvailtu voivan olla osallisina. Hoitokin on ollut täysin empiiristä ja pääosin mielialan kohentamista. Johtava tiedelehti repäisee nyt julkaisemalla tutkimuksen, jossa reippaasti yli puolelta näistä potilaista löydettiin merkkejä retroviruksesta.

Heikki Arvilommi

Tamoksifeenin metabolianopeus ennustaa tulevaa

Hitaasti tamoksifeenia metaboloivat rintasyöpäpotilaat saavat taudin uusiman useammin kuin ne potilaat, joiden lääkemetabolia on nopeaa. Tamoksifeeni on tehokas rintasyöpälääke, jonka vaikutus välittyy metaboliittien 4-hydroksitamoksifeeni ja endoksifeeni kautta. Tamoksifeenin metaboliasta vastaa sytokromi P450 CYP2D6 -entsyymiperhe. Tämän geeniperheen variantteja tunnetaan noin sata ja ihmisen CYP2D6-aktiivisuus jaetaan neljään fenotyyppiin.

Sirkku Jyrkkiö

ST-nousuinfarktin hoito välittömällä pallolaajennuksella

ST-nousuinfarktin suositeltavin hoitomuoto on välittömästi tehtävä pallolaajennus. Sen suunnitelmallinen järjestäminen edellyttää kaikkien mahdollisten viiveiden minimointia ja alueellisen yhteistyön toimivuutta hoitoketjun jokaisella tasolla. Seurantatutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ST-nousuinfarktipotilaiden välittömään pallolaajennukseen tähtäävän hoitoketjun viiveitä ja tuloksellisuutta.

Jari Mäkilä, Kjell Nikus, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Markku Eskola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 47/2009 Kommentteja

FullDRG-pohjainen tuottavuuden mittaus erikoissairaanhoidossa

Artikkelissa kuvataan HUS:ssa kehitetyn NordDRG full -ryhmittelyyn perustuvaa tuottavuuden seurantamenetelmää ja sillä saatuja tuloksia. Menetelmää on käytetty sairaalan somaattisten erikoisalojen tuottavuuden seurannassa. Aikaisemmin sairaaloiden käytössä ei ole ollut järjestelmää, jonka avulla tuottavuudesta olisi saatu ajan tasalla olevaa tietoa.

Jorma Lauharanta, Marja Korppi-Tommola

Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin

Akuutti kipu toimii terveellä ihmisellä elämää ylläpitävänä varoitussignaalina, joka syntyy vahingollisen ärsykkeen vaikutuksesta. Muuttuessaan krooniseksi kipu menettää normaalin varoitusfunktionsa eikä enää edistä selviytymistä. Kaikentyyppisessä kroonisessa kivussa keskushermoston mekanismit osallistuvat kivun kehittymiseen, säätelyyn ja ylläpitoon. Toistaiseksi näitä mekanismeja on ymmärretty huonosti, joten kroonisen kivun tehokas hoito on vaikeaa.

Nuutti Vartiainen

Kaulavaltimoahtauma vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen

Kaulavaltimoiden ateroskleroottinen ahtautuminen on tärkeä aivohalvauksen syy, mutta valtaosa ahtaumista ei aiheuta halvausta. Syyt, jotka tekevät kaulavaltimoplakista vaarallisen, tunnetaan puutteellisesti, samoin kuin mahdolliset muut vaikutukset, joita tiukalla ahtaumalla voi aivojen kannalta olla. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan aivojen perfuusiota eli mikroverenkiertoa, solutason diffuusiota ja kognitiivista suoriutumista potilailla, joiden tiukka kaulavaltimoahtauma poistettiin leikkauksella. Tutkimuksessa verrattiin oireisten ja oireettomien löydöksiä, ja potilaiden diffuusio- ja kognitiolöydöksiä verrattiin terveiden henkilöiden arvoihin.

Lauri Soinne

Polymyosiitti ja dermatomyosiitti Suomessa

Väitöskirjatutkimuksessa koottiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä Suomessa vuosina 1969-85 polymyosiittiin (PM) ja dermatomyosiittiin (DM) sairastuneet ja tutkittiin näiden potilaiden kuolleisuus, kuolemansyyt, syöpäriski ja ennusteeseen liittyvät riskitekijät. Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen väestörekisterin tietoja käytettiin syöpätapausten esiintyvyyden ja kuolemansyiden selvittämiseksi. Myosiittia sairastavien määrä suomalaisissa osatutkimuksissa oli 311-316 ja polymyosiittipotilaiden määrä enimmillään 176 ja dermatomyosiittipotilaiden 72.

Antti Airio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030