Valtimosairauksien riskitekijöiden vaikutus miehen elämänlaatuun
- Sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta yhä useampi suomalainen mies voi odottaa elävänsä täyden elämänkaaren.
- Keskeinen kysymys on, voidaanko myös toimintakyvyn heikkenemistä siirtää myöhäisempään ikään.
- Myöhemmän iän elämänlaatua ei voi tutkia vain kuolleisuutta ja sairastavuutta tarkastelemalla, vaan objektiivisten mittareiden lisäksi tarvitaan ihmisen subjektiivinen näkemys elämänlaadustaan.
- Valtimosairauksien erilaiset riskitasot vaikuttavat sairastavuuden ja kuolleisuuden lisäksi myös elämänlaatuun vanhemmalla iällä. Siksi tulisi tarkastella myös yksilön fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä psyykkistä hyvinvointia.
- Terveellisillä elämäntavoilla voidaan lisätä laadukkaampia ja itsenäisempiä vuosia vanhuusikään.
Suomalaisten miesten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta. Yhä useammat miehet saavat nyt elää täyden elämänkaaren, ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus väestössä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä (1). Suomessa 80 % miehistä voi…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
